Teuvo Hakkaraisen kohupuhe saa täystyrmäyksen tutkijalta – ”Vaihtoehtoisten faktojen huolestuttava maailma”

Julkaistu:

Puheenvuoro EU:n ympäristövaliokunnassa oli tutkijan mukaan tyypillistä demagogiaa.
Tuore europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps) piti tiistaina puheenvuoron EU:n ympäristövaliokunnan kokouksessa. Asiasta uutisoineen STT:n mukaan puheenvuoro nostatti kulmakarvoja, sillä siinä esitettiin skeptisiä näkemyksiä ilmastonmuutoksesta.

Valiokunnassa oli käynnissä ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) kuuleminen, koska hän esitteli Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaa.

Ilta-Sanomat pyysi Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtajaa Mikael Hildeniä käymään Hakkaraisen lyhyt puheenvuoro läpi kappale kappaleelta.
Hilden sanoo, että puheenvuoro on tyypillistä demagogiaa, eli kansankiihotusta, jossa ei ”vaivauduta perehtymään edes yksinkertaisiin perusasioihin”.

Tutkija vertaa Hakkaraisen edustamaa ajattelua ajatukseen siitä, että maapallo olisi litteä.

– Silloin, kun niitä (näkemyksiä) toistetaan ikään kuin ne olisi tosia, niin se on tällaisten vaihtoehtoisten faktojen huolestuttava maailma. Silloin hämärtyy se, mitä on oikeasti tutkittu ja mikä on vain jonkun mielipide, jonka saa heittää vapaasti.

– Toivottavaa on, että suuri enemmistö pystyy näkemään sen, milloin kyse on vain mielipiteestä ja milloin väitteet perustuu johonkin oikeaan, tutkittuun tietoon.


Näin Hilden kommentoi Hakkaraisen puhetta kappale kappaleelta. Auki kirjoitetusta puheesta puuttuu yksi virke, josta oli vaikeaa saada täsmällisesti selkoa puheen videotallenteella.

Teuvo Hakkarainen: Arvoisa puheenjohtaja, ministeri Mikkonen. Ilmasto on aina muuttunut koko maapallomme olemassaolon ajan, ja tulee muuttumaan jatkossakin. Muun muassa meillä on ollut täällä jääkausi.

Mikael Hilden: Yleisellä tasolla tämä on tietysti totta, mutta täytyy myös ottaa huomioon muutosten nopeus. Nykyisen ilmastonmuutoksen yksi huolestuttava piirre on nimenomaan sen nopeus.

TH: Aurinko on se kohtalon kysymys, joka pitkälti määrittelee elämän maapallolla niin lyhyissä kuin pitkissä jaksoissa. Ihmisen vaikutus on edelleen vähäinen. Emme elä mitenkään poikkeuksellista aikaa, vaikka aiheesta on tehty uusi uskonto, jonka arvostelu on melkein pyhäinhäväistys.

MH: Auringolla on avainrooli maapallon lämpötaloudessa, mutta maapallon ilmakehä vaikuttaa ratkaisevasti siihen miten auringosta tuleva energia jakautuu ja vaikuttaa maapallolla. Valitettavasti tutkimukset osoittavat, että ihmisen vaikutus ja nimenomaan hiilen ja hiilivetyjen polttaminen ovat tänä päivänä olennaisia.

Elämme poikkeuksellista aikaa siinä, että koskaan aikaisemmin ihminen ei ole aiheuttanut yhtä suuria päästöjä, joiden vaikutus maapallon lämpötalouteen on voitu osoittaa varsin yksiselitteisesti tieteellisin menetelmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei olisi mitään epävarmuutta mistään. Ymmärrys kehittyy kriittisen tutkimuksen ja avoimen keskustelun kautta. Vertaus uskontoon on tyypillistä demagogiaa.

TH: Ilmaston lämpenemisestä on maalattu kauhukuva, vaikka mitkään pitkän ajan tilastot eivät tue tätä näkemystä. Valitettavasti virallinen ilmastohulluuden ilmapiiri elää ja voi hyvin. Maailmanlopulla pelottelijoita riittää aina.

MH: Kansainvälisen ilmastopaneelin tarkastelut perustuvat hyvin suuren tutkimuskirjallisuuden läpikäyntiin ja kriittiseen arviointiin. Prosessi on myös avoin. Kuka tahansa asiantuntija voi halutessaan osallistua raporttien kommentointiin ja arviointiin jo niiden luonnosvaiheessa.

Nämä tarkastelut ovat päätyneet siihen, että ilmastonmuutoksen eteneminen hillitsemättömänä aiheuttaisi erittäin suurella todennäköisyydellä vakavia seurauksia. Vaikutukset eivät ilmene joka puolella yhtä vahvoina, eikä maailma lopu, mutta osa ihmiskunnasta kärsisi muutoksista ja osa luonnon monimuotoisuutta ylläpitävistä ekosysteemeistä saattaisi tuhoutua lähes kokonaan.

TH:Kauheinta on, että Suomen hallitus on nielaissut tämän ilmastokoukun kokonaan. Hallitus esittää epärealistisia tavoitteita, joiden verukkeella verotusta voidaan kiristää muka hyvään asiaan vedoten.

MH: Suomen hallitus on, kuten kaikki muut Pariisin ilmastosopimusta allekirjoittaneet maat, ilmoittanut suhtautuvansa asiaan vakavasti ja ryhtyvänsä toimiin, joilla päästöjä kyetään vähentämään nykyistä nopeammassa tahdissa. Verotuksen käyttö on yksi keino ohjata kehitystä. Merkittävät yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät yleensä verotuksen muuttamista.

TH: Kirkon aikoinaan harjoittama anekauppa on siis palannut – tyylillä, kun rahaa kirstuun kilahtaa, siitä ilmasto meille viilenee.

MH: Kukaan ilmastokysymystä syvällisesti tarkasteleva ei väitä, että pelkkä rahan keräys johtaisi mihinkään. On tunnistettu, että pitää tehdä investointeja uuteen energiantuotantoon, energian säästöä edistäviin toimiin, yleensä resurssitehokkuuteen sekä sopeutumiseen ilmastonmuutokseen. Toimet eivät ole ilmaisia, mutta pitkällä aikavälillä ne voivat lisätä hyvinvointia, edellyttäen, että ne tehdään viisaasti.

TH:Roskaamista ja päästöjä pitää kyllä vähentää. Onko nyt ministeri ottanut tällaisen asian huomioon: Suomen kokonaispäästöt ovat noin 56 miljoonaa… No, en nyt muista sitä määritelmää kokonaan, mutta kehittyvissä maissa, kuten Intia ja Kiina, niiden päästöt lisääntyvät noin kolmetoista kertaa se, mitä on Suomen kokonaispäästöt. Eikö tämä iso porsas pitäisi ottaa ensin kiinni? Kiitos.

MH: Kaikkien maiden päästöt, mukaan lukien Kiinan ja Intian päästöt, syntyvät energiantuotannossa, liikenteessä, teollisessa toiminnassa, talojen lämmityksessä, ja niin edelleen. Kehittämällä ratkaisuja, joilla päästöjä voidaan vähentää kaikissa näissä toimissa Suomi (ja Eurooppa) voi olla edelläkävijä, jonka ratkaisut otetaan laajasti käyttöön myös rajojemme ulkopuolella.

Näin on voitu toimia muun muassa ilmansaasteiden vähentämisessä ja veden puhdistamisessa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä tarvitaan myös uusia nerokkaita ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä ja luovat uutta hyvinvointia. Suomella on tässä erityinen velvollisuus sillä suomalaisten päästöt henkeä kohti ovat maailmanlaajuisesti hyvin suuret, vaikka otettaisiin huomioon, että osa tuotannostamme palvelee myös muuta maailmaa esimerkiksi sellu- ja paperituotteiden muodossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt