EU-maiden näkemykset ilmastosta edelleen törmäyskurssilla – Suomi yrittää yhä saada maat yhteisen tavoitteen taakse

Julkaistu:

EU:n toivotaan puhuvan yhdellä äänellä pitkän aikavälin ilmastotavoitteista jo syyskuussa YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa.
EU-maiden erimielisyydet ilmastonmuutoksen torjunnassa tulivat esille jo ennen epävirallisen ympäristöministerien kokouksen alkamista Helsingissä.

Täytenä yllätyksenä erimielisyydet eivät kuitenkaan tulleet, sillä EU-maat eivät kesäkuisessa huippukokouksessaankaan päässeet yhteisymmärrykseen tavoitteesta tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Skeptisiä kommentteja ilmastonmuutoksesta aikaisemminkin antanut Bulgarian ympäristö- ja vesiministeri Neno Dimov kertoi Ilta-Sanomille torstaina, että Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelman ilmastotavoitteet ovat hänen mielestään aivan liian kunnianhimoisia.

– EU-mailla on erilaisia näkökulmia ilmastosta. Tämä on ollut hyvin nähtävissä viimeisimmissä neuvoston kokouksissa.

– Ilmastoasioissa ohjelma on aivan liian kunnianhimoinen, eikä tavoitteita voida saavuttaa, ministeri toteaa.

Dimov on aikaisemmin todennut, että ilmastonmuutos on suuri huijaus, joka ei johdu ihmisten toiminnasta.



Bulgarian EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2018 alkupuolella Dimov sai europarlamentaarikoilta ankaraa palautetta ilmastopuheistaan. Mepit pitivät puheita vastuuttomina, eivätkä pitäneet siitä, että ilmastoskeptinen bulgarialaisministeri on sivuuttanut tieteelliset näytöt ilmastonmuutoksen etenemisestä.

Dimov johti Bulgarian kaudella ympäristöministerien kokousta, aivan kuten Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) johtaa kokousta Helsingissä tällä hetkellä.

Vaikka Dimov ei yhdykään Suomen ohjelman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, pitää hän keskustelua kiertotaloudesta erittäin tärkeänä. Ministerit keskustelevat kiertotalouden mahdollisuuksista perjantaina.

– Uskon, että kiertotalouteen siirtyminen tulee seuraavien kymmenien vuosien aikana muuttamaan koko maailmantalouden ja Euroopan talouden perustan, Dimov kommentoi.

Suomen ilmasto-ohjelma ja Antti Rinteen (sd) hallitusohjelma on suurimmassa osassa EU-maita otettu lämmöllä vastaan. Tanskan tuore ilmasto- ja energiaministeri Dan Jannik Jørgensen näkee Suomen ohjelman kunnianhimoisena, mutta kertoo IS:lle, että Tanskassa tavoitteet ovat oikeastaan vielä korkeammalla.

– Uudella hallituksellamme on hyvin korkeat tavoitteet päästövähennystavoitteet. Tanska haluaa vuoteen 2030 mennessä vähentää päästöjä 70 prosentilla.

Jørgensenin mukaan Tanskassa ilmastoasioihin panostaminen näkyy jo siinä, että energia- ja ilmastoministeriössä ilmastoasiat on tällä hallituskaudella nostettu energia-asioiden edelle.

– Jopa ministeriön nimi on muutettu energia- ja ilmastoministeriöstä ilmasto- ja energiaministeriöksi, Jorgensen kertoo.

Tanskassa valittiin uusi hallitus kesäkuun lopulla, joten Jørgensen on istunut ministerinä vasta kaksi viikkoa. Hän kehuu suomalaisia ministereitä.

– Tuoreesta hallituksesta ja uusista ministereistä huolimatta näyttää siltä, että ministerit tietävät mitä tekevät ja että strategia ja tavoitteet ovat heille selkeitä.


Myös Luxemburgin ympäristö-, energia-, ja kestävän kehityksen ministeri Carole Dieschbourg näkee, että Suomen hallitus kantaa nyt vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Niin Suomessa kuin Luxemburgissakin ilmastonmuutoksen torjunta on tällä hetkellä keskustelussa keskiössä, Dieschbourg toteaa IS:lle.

Dieschbourg korostaa, että EU:n täytyy nousta ilmastonmuutoksen torjunnassa johtavaan asemaan ja pystyä muodostamaan yhteinen kanta keskeisimmistä kysymyksistä. Ministerin mukaan se on EU:n etu pitkässä juoksussa.

– Meidän täytyy pitää kiinni 1,5 asteen lämpenemisen rajasta, ja siitä, että kantamme pohjautuvat tieteeseen. Euroopan on oltava ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 2030 tavoitteita on kiristettävä.


Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena on, että maat löytävät yhteisen sävelen ilmastoasioissa, ja kaikki maat saadaan vuoden loppuun mennessä sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen hiilineutraalisesta EU:sta.

Ilmastonmuutoksen torjunta on nostettu Suomen EU-puheenjohtajakauden keskiöön kokousjärjestelyistä alkaen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi keskiviikkona lehdistötilaisuudessa, että uskoo maiden pystyvän sitoutumaan yhteisiin ilmastotavoitteisiin vuoden loppuun mennessä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt