Opetusministeri Andersson HS:n mielipidesivulla: opiskelija- ja oppilashuollon rahoitusta lisätään 29 miljoonalla eurolla

Julkaistu:

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan opiskelijoiden jaksamisesta käyty keskustelu on tervetullutta.
Opetusministeri Li Andersson (vas) ottaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla kantaa viimeaikaiseen keskusteluun opiskelijoiden hyvinvoinnista ja toimeentulosta.

Anderssonin mukaan aiheesta käyty keskustelu on tervetullutta, ja pitääkin aihetta tärkeänä koulutuspoliittisena kysymyksenä.

– Omasta pahoinvoinnista ja mielenterveyden ongelmista puhuminen ei ole helppoa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että nuorten pahoinvointiin suhtaudutaan vakavasti ja madalletaan kynnystä asioiden käsittelemiseksi niin ammattilaisten kanssa kuin myös julkisessa keskustelussa, Andersson kirjoittaa.

Andersson muistuttaa, että opiskelija- ja oppilashuollon rahoitusta ollaan lisäämässä alkavalla hallituskaudella 29 miljoonalla eurolla. Hänen mukaansa tavoitteena on vahvistaa nuorten psykososiaalisen tuen palveluita ja parantaa myös koulujen matalan kynnyksen palveluita.

– Opintopsykologin ja YTHS:n mielenterveyspalvelut ovat ensisijaisen tärkeitä korkeakouluopiskelijoille. Opiskelukyvyn edistämisen pitäisi näkyä myös opetusmenetelmissä ja opetuksen kehittämisessä, Andersson kirjoittaa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) toivoi hiljattain hallitusohjelmaa kunnianhimoisia parannuksia myös muun muassa opiskelijoiden toimeentuloon.

SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen totesi STT:lle jääneensä kaipaamaan konkreettista lupausta siitä, että opiskelijoiden jaksamishaasteiden taustatekijöihin puututaan myös opiskelijoiden toimeentulon kehittämisen kannalta.

Liitto otti hiljattain kantaa esimerkiksi sen puolesta, että opiskelijoilla olisi oikeus kesälomaan ja lepoon. Ratkaisuksi SYL ehdotti perustuloon siirtymistä.
Andersson on kuitenkin todennut MTV:lle, ettei suuria panostuksia opiskelijoiden kesätoimeentuloon voida taloudellisten raamien puitteissa tehdä.

HS:n mielipidesivuilla Andersson toteaa vain, että koulutuspolitiikan suurista linjoista päätettäessä on hänen mukaansa huomioitava, miten päätökset vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvointiin.

Väestön koulutustasoa tulee Anderssonin mukaan nostaa, ja huolehdittava siitä, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus kasvaisi 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Näissä tavoitteissa onnistuminen edellyttää, että pystymme pitämään paremmin huolta Suomen nykyisten ja tulevien osaajien hyvinvoinnista ja jaksamisesta, Andersson kirjoittaa.