Ympäristöministerit kohtaavat Helsingissä – Ministeri Mikkonen: ”Ei ole kyse siitä, etteivätkö nämä maat ymmärtäisi, että tilanne on kriittinen...”

Julkaistu:

Suomen EU-puheenjohtajakauden epäviralliset ministerikokoukset jatkuvat ympäristöministerien kokouksella. Suomen keskeisimmät tavoitteet liittyvät ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan.
EU-jäsenmaat eivät kesäkuisessa huippukokouksessaan päässeet yhteisymmärrykseen tavoitteesta tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Diplomaattilähteiden mukaan vastaan hankasivat ainakin Puola, Unkari ja Tšekki.

Lopputulos oli suuri pettymys erityisesti Suomelle, jonka EU-puheenjohtajakauden ohjelman jokaisessa osiossa korostuu ilmasto- ja ympäristöasiat. Jopa Finlandia-talolla järjestettävien kokousten järjestelyissä on pyritty ottamaan huomioon ympäristöystävällisyys.
Suomen päätavoite on, että vuoden loppuun kestävän EU-puheenjohtajakauden aikana kaikki EU-maat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomi haluaa, että EU nousee maailman johtavaksi ilmastonmuutoksen torjujaksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi keskiviikkona tiedotusvälineille järjestetyssä tilaisuudessa, että luottaa vahvasti tavoitteen toteutumiseen. Mikkonen johtaa puhetta loppuviikon kokouksissa.

– EU-maiden kesken kunnianhimo vaihtelee. Meillä on myös paljon maita, jotka haluaisivat vielä kunnianhimoisempia tavoitteita kuin mistä me puhumme.

Mikkonen uskoo, että tavoitetta vielä epäilevätkin maat saadaan kyllä vuoden loppuun mennessä sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen.

– Ei ole kyse siitä, etteivätkö nämä maat ymmärtäisi, että tilanne on kriittinen, ministeri vakuuttaa.


Maiden pään kääntämistä saattaa hankaloittaa Mikkosen mukaan se, että esimerkiksi Puolassa käydään parlamenttivaalit syksyllä 2019. Puolan tulevan johdon ilmastokannoista ei voida varmaksi tietää etukäteen.

– On jo olemassa keinoja ja työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta niitä pitää vain tehostaa.

– Ei kuitenkaan riitä, että vain valtiot toimivat, vaan töihin tarvitaan myös yritykset ja muut toimijat, Mikkonen vaatii.

Mikkosen mukaan osa yrityksistä sekä kaupungeista tai muista paikallisista toimijoista on hyvinkin pitkällä ilmastonmuutoksen torjuntatyössään. Jopa pidemmällä kuin tavoitteet, joista loppuviikon kokouksissa keskustellaan.

– Painetta tulee kuluttajilta, mutta toisaalta yritykset haluavat myös itse toimia, kun ne näkevät, että bisnesmahdollisuudet katoavat samalla, jos ilmastonmuutosta ei saada torjuttua.

Koska loppuviikon ministerikokoukset ovat epävirallisia, mitään virallisia päätöksiä ei kokouksissa tehdä.

Tästä syystä mailla ei myöskään ole painetta löytää yhteistä ratkaisua, mikä Mikkosen mukaan antaa mahdollisuuden hyvään ja suorapuheiseen keskusteluun. Sellaiseen, johon ministereillä ei näin suurella porukalla ja suljettujen ovien takana ole kovin usein aikaa.


Päätöksiä ja EU:n yhteistä linjaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä kysymyksissä voidaan Mikkosen mukaan odottaa vasta loppuvuodelle. Tavoitteena on, että YK:n pääsihteerin syyskuisessa ilmastohuippukokouksessa EU voisi seistä yhtenäisenä ainakin joidenkin tavoitteiden takana.

– Jos EU ei onnistu viemään yhtenäistä viestiä, on EU:n sisällä valtavasti maita, jotka haluavat varmistaa sen, että ilmastonmuutos otetaan tosissaan kaikkialla, Mikkonen vakuuttaa.

Torstain kokouksessa maat keskustelevat EU:n ilmastotavoitteista ja luonnon monimuotoisuudesta. Koko maailman maat kokoontuvat vuonna 2020 sopimaan uusista tavoitteista, joilla luonnon köyhtyminen pysäytetään ja luonnon tilaa parannetaan.

Viimeisimpien luonnon monimuotoisuudesta kertovien raporttien mukaan noin miljoona lajia maailmalla uhkaa kuolla sukupuuttoon, jos ilmastonmuutoksen etenemiseen ei puututa.

Perjantaina ministerien asialistalla on kiertotalous. Ministerit pohtivat mahdollisuuksia ulottaa kiertotalouden periaatteita uusille sektoreille, kuten elintarvikkeisiin, rakentamiseen ja tekstiilituotantoon.

Perjantain keskustelua on alustamassa esimerkiksi EU-komission nykyinen varapuheenjohtaja ja komissaari Jyrki Katainen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt