Kärkiehdokasmallin hautaaminen harmittaa suomalaismeppejä – ”Esityksellä kyllä pyyhitään aikalailla peppua”

Julkaistu:

Suomalaiset europarlamentaarikot harmittelevat, että jäsenmaiden johtajat ohittivat niin sanotun kärkiehdokasmenettelyn kokonaan, kun he sopivat nimityksistä Euroopan unionin korkeimpiin virkoihin.
Suomalaismeppien mielestä Euroopan unionin tuore nimityspaketti haiskahtaa kabinettipäätökseltä.

– Parlamentin yhteinen tahto on ollut, että nimityksiä avataan eivätkä ne olisi niin sanottuja kabinettipäätöksiä, Miapetra Kumpula-Natri (sdp) sanoo.

– Esityksellä kyllä pyyhitään aikalailla peppua kärkiehdokasmallilla, Petri Sarvamaa (kok) jatkaa.

Kärkiehdokasmenettelyssä eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen europarlamenttivaaleja. Ajatuksena on näin kytkeä vaalien tulos suoraan komission puheenjohtajan valintaan.



Kevään vaalituloksen perusteella suurimman parlamenttiryhmän EPP:n ehdokkaan Manfred Weberin olisi pitänyt nousta komission puheenjohtajaksi, mutta jäsenmaiden johtajat päätyivät kuitenkin tiistaille jatkuneessa huippukokouksessa ohittamaan kärkiehdokasmenettelyn kokonaan.

Ilta-Sanomat haastatteli Kumpula-Natria ja Sarvamaata hieman ennen kuin nimityspaketista tuli virallinen päätös.

Komission puheenjohtajaksi on nyt nousemassa Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen, joka ei ole koskaan ollut ehdolla europarlamenttivaaleissa. Weber niin ikään perui ehdokkuutensa huippukokouksen loppumetreillä varmistaakseen Von der Leyenin nimityksen.

Euroopan keskuspankin johtajaksi tuore nimityspaketti nostaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtajan Christine Lagarden.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi jäsenmaiden johtajat puolestaan valitsivat Belgian entisen pääministerin Charles Michel ja Euroopan unionin ulkopoliittiseksi johtajaksi Espanjan ulkoministeri Josep Borrellin.

Komission väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker valittiin viisi vuotta sitten kärkiehdokasmenettelyn kautta. Sarvamaa katsoo, että kärkiehdokasmenettelyn ohittaminen vähentää Euroopan unionin johtamisjärjestelmän kaipaamaa demokratian legitimiteettiä.

– Kärkiehdokasmenettelyä lähdettiin rakentamaan juuri siitä syystä, että demokraattisuus ja läpinäkyvyys lisääntyisi. Onhan se kuitenkin paljon enemmän eurooppalaisten halu ja tahto silloin, jos komission puheenjohtaja on joutunut mittauttamaan vaaleissa kannatuksensa.

Kumpula-Natrin mukaan myönteistä nimityspaketissa on kuitenkin poliittinen ja maantieteellinen edustavuus.

– On siinä paketissa puolensa, että se on edustava niin poliittisesti kuin maantieteellisesti. Ja voihan sitä myös luonnehtia tasapuoliseksi, sillä korkeilla paikoilla näkyy nyt naisia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt