Onko perussuomalaisiin syntymässä taas kaksi leiriä? – Tutkija näkee Halla-ahon eron Suomen Sisusta liittyvän ”skismaan etnonationalistien kanssa” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Onko perussuomalaisiin syntymässä taas kaksi leiriä? – Tutkija näkee Halla-ahon eron Suomen Sisusta liittyvän ”skismaan etnonationalistien kanssa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (oik.) erosi Suomen Sisu -järjestöstä, kun taas Olli Immonen (vas.) ja moni muu puolueen kansanedustaja kuuluu järjestöön.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (oik.) erosi Suomen Sisu -järjestöstä, kun taas Olli Immonen (vas.) ja moni muu puolueen kansanedustaja kuuluu järjestöön.

Julkaistu: 30.6.2019 19:08

Tommi Kotosen mukaan Suomen Sisun ja perussuomalaisten yhteys on poikkeuksellinen eurooppalaisessa äärioikeistossa.

Perussuomalaisten vastavalittu puoluesihteeri Simo Grönroos totesi Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina, ettei näe eroa Suomen Sisun ja perussuomalaisten tavoitteiden välillä. Grönroos on Sisun jäsen ja esimerkiksi kirjoittanut Sisun 10-vuotishistoriikin.

Puoluekokouksen alla julkaistussa Helsingin Sanomien haastattelussa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho taas kertoi eronneensa Suomen Sisusta. IS:n haastattelussa Halla-aho totesi, että hänellä on eroonsa hyvät syyt, joita hän ei kuitenkaan aio kommentoida.

Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen näkee, että puhe etnonationalisteista kertoo siitä, että perussuomalaisissa on havaittavissa jonkinlaista rajanvetoa etnonationalistien ja muiden välillä.

Puolueessa on asiasta kahdenlaista näkemystä.

Kansanedustaja Kike Elomaa totesi IS:n haastattelussa lauantaina, että kuuluu itse ”sämppärien” eli smp:läisen, maltillisen kristillissosiaaliseen linjaan. Etnonationalistien vallankaappaukseen Elomaa ei usko.

Puoluesihteeriehdokkaanakin ollut Arto Luukkanen taas julisti kokouksessa sunnuntaina, että perussuomalaisissa ”ei ole sämppäreiden eikä etnonationalistien siipiä”.

Kotonen näkee, että eron tuominen julkisuuteen viittaa siihen, että Halla-aho ei halua enää tulla yhdistetyksi Suomen Sisun tai etnonationalistien ulostuloihin. Kotonen on perehtynyt tutkimuksissaan ääriliikkeiden ja erityisesti äärioikeiston toimintaan.

– Olettaisin, että se, että hän päätti julkisuudessa asian kertoa, liittyy osittain jonkinlaiseen skismaan etnonationalistien kanssa. Sisussakin esiintyy sen kaltaisia näkemyksiä, jotka Halla-aho varmasti kokee puolueen menestyksen ja tavoitteiden kannalta häiritseviksi ja julkikuvaa haittaaviksi.

Suomen Sisuun kuuluva Simo Grönroos (vas.) valittiin perussuomalaisten puoluesihteeriksi. Jussi Halla-aho jatkaa puheenjohtajana ja Riikka Slunga-Poutsalo väistyi puoluesihteerin paikalta.

Suomen Sisuun kuuluva Simo Grönroos (vas.) valittiin perussuomalaisten puoluesihteeriksi. Jussi Halla-aho jatkaa puheenjohtajana ja Riikka Slunga-Poutsalo väistyi puoluesihteerin paikalta.

Äärioikeistolaisen liikkeen sisällä jako etnonationalisteihin ja kulttuurinationalisteihin syntyi oikeastaan jo 1960-luvulla. Varhempi leireistä halusi korostaa nationalisminsa perustana rotuoppeja, kieltä, kotiseutua, ja kansaa biologisena yksikkönä. Tätä leiriä voidaan pitää etnonationalistisena tai Kotosen mukaan jopa rotunationalistisena.

Tästä erottautumaan pyrkineen ja salonkikelpoisemman uuden näkemyksen mukaan kansoja eroteltiin ennemminkin kulttuuristen erojen perusteella.

Kotosen mukaan etnonationalismin laajemmassa määritelmässä Halla-ahonkin voisi lukea aatesuuntauksen edustajaksi. Tutkija viittaa väitteensä perusteluiksi Halla-ahon aikaisempiin kirjoituksiin, joissa on käsitelty esimerkiksi rotuoppeja.

Lähiaikoina puoluejohtaja ei kuitenkaan enää ole pitänyt etnonationalistisia ulostuloja järkevinä puolueen julkikuvan kannalta.

Suomen Sisun ja perussuomalaisten suhde alkoi 2000-luvun alkupuolella, kun liike päätti, että politiikkaan pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti perussuomalaisten kautta. Kotonen muistuttaa, että Sisussa on myös muiden puolueiden jäseniä, mutta enemmistö puolueväestä on kuitenkin perussuomalaisista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas oli eduskuntavaaleissa puolueen ääniharava Pohjanmaalla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas oli eduskuntavaaleissa puolueen ääniharava Pohjanmaalla.

Suomen Sisu on yksi vakiintuneista toimijoista suomalaisessa äärioikeistoliikkeessä. Se perustettiin vuonna 1998 pitkälti siinä tarkoituksessa, että julkisessa keskustelussa haluttiin tuoda esille salonkikelpoisempaa maahanmuuttovastaisuutta. Ennen Sisua maahanmuuttovastaisuus oli leimattu skinien asioiksi, Kotonen kertaa järjestön historiaa.

Äärioikeistolaisten puolueiden ja liikkeiden yhteistyö ja läheiset suhteet eivät itsessään ole kovin erikoisia Euroopan tasolla.

Esimerkiksi Saksassa osalla Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) jäsenistä on joitain kytköksiä äärioikeistolaiseen identitaariseen liikkeeseen ja Itävallassa Itävallan vapauspuolueella (FPÖ) on useita kytköksiä erilaisiin alakulttuurijärjestöihin.

Suomessa kytkös on kuitenkin Kotosen mukaan poikkeuksellinen.

– On poikkeuksellista, kun ajatellaan, että millaisessa asemassa tälläkin hetkellä entiset ja nykyiset sisulaiset ovat puolueessa.

– Useimmat Sisuun kuuluvat eivät myöskään koe mitenkään ongelmallisena kertoa jäsenyydestään avoimesti.

Tunnettuja järjestön jäseniä ovat esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen, Juha Mäenpää, Mauri Peltokangas ja Jenna Simula sekä Espoon kaupunginvaltuutettuna toimiva Teemu Lahtinen, joka kuuluu järjestön perustajajäseniin ja on ollut moneen otteeseen järjestön varapuheenjohtajana.

Kansanedustajajäsenistä Mäenpää, Peltokangas ja Simula nousivat kevään eduskuntavaaleissa kansanedustajiksi.

Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) oli mukana ohjaamassa Suomen Sisun perustamista vuonna 1998. Sisu perustettiin alun perin Niinistön silloin johtaman Suomalaisuuden Liiton nuorisojärjestöksi, mutta se irrotettiin Suomalaisuuden liitosta jo vuonna 2000.

Tuoreimmat osastosta