Kokoomuksen Petteri Orpo ja Ilkka Suominen hallitusneuvotteluista: ”Vallanvaihto ei näyttänyt reilulta”

Julkaistu:

Kun kukaan ei ollut vahtimassa, hallitusohjelmassa riittää kaikille kaikkea, ihmettelee tuore oppositiojohtaja Petteri Orpo. Kokoomuksen ex-puheenjohtaja Ilkka Suominen miettii olleensa liiankin rauhallinen oppositiojohtaja. Orpo ja Suominen osallistuivat IS-tikkakisaan.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sai kokoomuksen kunniapuheenjohtajalta Ilkka Suomiselta postikortin.

Kortissa oli kokoomuksen edesmenneen puheenjohtajan Harri Holkerin kuva.

– Kirjoitin siihen kannustavat sanat: Ei ole virheitä tehty, Ilkka Suominen kertoo.

Kokoomus oli eduskuntavaalien kolmanneksi suurin puolue 17 prosentin kannatuksella. Puolue sai 38 kansanedustajaa ja yhden lisäpaikan.

Menestyksestä huolimatta kokoomus ei päässyt hallitukseen, jossa se oli ollut vuodesta 2007.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne otti viiden puolueen muodostamaan hallitukseen vaalien suurimman häviäjän, keskustapuolueen.

Kokoomus oli yllättäen oppositiossa.

 

Kyllä tällainen pieni epäreiluuden tunne tässä on, mutta demokratia on puhunut, ja parlamentarismi.

– Vallanvaihto ei meidän kannalta näyttänyt reilulta, sanoo Ilkka Suominen, kokoomuksen puheenjohtaja 1979–1991.

– Mutta jos määrätyt puolueet pääsevät yksimielisyyteen ja tulee enemmistö, niin ne jotka jätetään rannalle, jätetään rannalle. Se on vain hyväksyttävä.

Petteri Orpo sanoo, että vaali-iltana näytti päivänselvältä, että oli yksi muutos, jota äänestäjät halusivat: se että keskusta lähtee oppositioon.

– Kyllä tällainen pieni epäreiluuden tunne tässä on, mutta demokratia on puhunut, ja parlamentarismi.

Nykyinen puheenjohtaja ei ole täällä kunniapuheenjohtajan kotona Helsingin keskustassa usein kestitty vieras. He näkevät harvoin, lähinnä puolueen virallisissa tilaisuuksissa.

– Olen eläkeläinen, joka ei sekaannu puolueen asioihin, Ilkka Suominen sanoo.

– Siihen ansaan minä en mene, että antaisin seuraajilleni neuvoja. Kaikki ajat ovat omia ja huutamisesta Muppet show’n tyyliin ei ole mitään hyötyä.

Kun Ilkka Suomisesta tuli kokoomuksen puheenjohtaja 1979 ja samalla oppositiojohtaja, maailma oli hyvin toisenlainen.

– Siihen aikaan politiikkaa tehtiin hämmästyttävän paljon eduskunnan ulkopuolella. Poliittiset puheet, merkittävätkin, pidettiin maaseudulla, Suominen kertoo.

– Nykyään politiikkaa tehdään käytännössä on line, ollaan vähän niin kuin tosi- tv:ssä koko ajan, Petteri Orpo miettii.

 

Se olikin monesti aika vahva se sosialistinen media.

70-luvulla ei ollut myöskään sosiaalista mediaa.

– Oli sosialistinen media, Petteri Orpo lohkaisee.

– Se olikin monesti aika vahva se sosialistinen media, Ilkka Suominen jatkaa.

Ilkka Suomisen puheenjohtajakauden alussa elettiin suomettumisen pahinta aikaa. Suomi oli Neuvostoliiton varjossa.

– Neuvostoliittoa käytettiin lyömäaseena meitä kohtaan. Se katsoi mielellään, ettei oikeistopuolue kokoomus tule Suomessa hallitukseen, Ilkka Suominen kertoo.

Tilanne muuttui täysin, kun Neuvostoliitto hajosi ja tuli Venäjä.

– Onneksi maailma on muuttunut monessa asiassa. Te taistelitte Suomea länteen, Petteri Orpo sanoo.

– Tämän päivän isänmaallisuutta on, että puolustamme jäsenyyttä Euroopan unionissa, koska se tekee Suomen itsenäisyydestä vahvan. Ei se, että käperrymme sisään itseemme.

Nyt Suomi on vahvasti osa läntistä Eurooppaa. Orpo sanoo, että monet asiat ovat menneet kokoomuksen mielen mukaan. Suomessa uskotaan vastuulliseen markkinatalouteen. Enää ei kävellä demokratian yli. Nyt mennään kansanvallan ja parlamentarismin mukaan.

– Nyt voi ajatella, että oppositiossa voidaan rakentaa Suomea ja uudistaa puoluetta, luoda nahka uudelleen. Tähdätä taas seuraaviin asioihin ja taistoihin, Orpo sanoo.


Hallitusohjelmaa lukiessa Petteri Orpolle tuli tunne, että kokoomus on ollut aiemmin hallituksessa se ikävä puolue eikä ikävää haluta enää ottaa mukaan.

– Olemme olleet se, joka sanoo, että rahat eivät riitä kaikkeen.

– Lopputulema on, että kun kukaan ei ole ollut vahtimassa, nyt hallitusohjelmassa riittää sitten kaikille kaikkea. Nyt on vähän tällainen hallitus, missä tehdään hyviä asioita, mutta riittääkö sen porukan kantti tehdä myöskin pakollisia kovia asioita, Orpo kysyy.

 

Se on vaan niin, ettei meillä ole velkaa varaa hirveästi ottaa, koska silloin luottoluokittajat puuttuvat ja euron rajat tulevat vastaan.

Ilkka Suominen näkee tilanteessa ristiriitaisuuksia.

– Taloudelliset ennustajaeukot, niin kuin Mauno Koivisto heitä nimitti, katsovat tällä hetkellä taloutta alaspäin ja hallitus katsoo ylöspäin. Siinä on melkoinen tulokulmaero.

– Eikä pelkästään hallituksessa oleville, vaan myös kannattajille voi tulla erittäin suuria pettymyksiä, Petteri Orpo sanoo.

–  Se on vaan niin, ettei meillä ole velkaa varaa hirveästi ottaa, koska silloin luottoluokittajat puuttuvat ja euron rajat tulevat vastaan. Silloin tapahtuu väkisinkin, että pitää tehdä myös ikäviä päätöksiä eikä vain lisätä kaikille kaikkea hyvää.

Orpo sanoo, että tosiasia on, että hoitajamitoitusta ei pystytä hoitamaan kuntoon siten kuin oppositio ennen vaaleja lupasi.

– Kaikki me haluamme vanhuksille parhaimman mahdollisen hoidon, mutta hoitajia ei yksinkertaisesti ole.

– Hoitajia täytyy kouluttaa ja siihen tarvitaan vuosien suunnitelma, etteivät hoitajat ole pois kotipalveluista. Tätä yritin ennen vaaleja selittää, mutta aina ei oikeassa oleminen riitä vaalien voittamiseen, Orpo sanoo.

Ilkka Suominen nyökkää.

– Kaikkein pahinta on olla oikeassa väärän aikaan. Politiikassa se on just näin, Suominen sanoo.

Haastattelupäivänä 12.6. Petteri Orpo on luotsannut kokoomusta tasan kolme vuotta, nyt ensi kertaa oppositiossa.

Tosin ollessaan 2003 kokoomuksen puheenjohtajan Ville Itälän esikunnassa apulaispuoluesihteerinä Orpo sai tehtäväkseen laittaa hallituksesta pudonneen puolueen oppositioasentoon.

– Osittain sen työn tuloksena voitettiin kuntavaalit ja olimme suurin puolue EU-parlamenttivaaleissa ja tulimme 2007 paraatiovista hallitusvastuuseen. Olen aika paljonkin tehnyt oppositiopolitiikan taustatyötä, ja siitä on nyt hyötyä.

Ilkka Suominen on ollut puolueen johtavissa asemissa oppositiossa 21 vuotta peräjälkeen.

– Oppositiopoliitikkona olin vähän liiankin rauhallinen. Minua ei saanut innostumaan asiattomaan debattiin, hän sanoo.

– Olet sitten oppositiossa tai et, niin ei riehuminen mitään auta. Olemme olleet maltillisia kokoomuslaisia koko ajan. Kokoomukseen ilmeisesti tulee ihmisiä, jotka ovat luonnostaan isänmaallisia, positiivisia mutta ei riehuvia, hän jatkaa.

Maltillinen kokoomus on Petteri Orpolle erityisen tärkeä sanapari.

– Aikana, jolloin mielipiteet eriytyvät ja suomalaisetkin jakautuvat enemmän, silloin tarvitaan maltillisia voimia, hän sanoo.

 

Tällä hetkellä hallitus tekee tämän helpoksi, koska 200-sivuinen hallitusohjelma ja sen taloudellinen perusta antaa kyllä loputtomasti aiheita asiapohjaiselle oppositiopolitiikalle.

Petteri Orpo kertoo olevansa hyvin asiakeskeinen ihminen. Sellainen hän haluaa olla oppositiossakin. Keskittyä asioihin, haastaa voimakkaasti silloin kun näkee, että hallitus tekee väärää politiikkaa. Tarvittaessa hän osaa antaa hallitukselle kehuja niin kuin on jo mielestään tehnytkin.

– En löydä itsestäni sellaista, joka on eri mieltä vain olemisen riemusta tai vääristelemällä asioita.

– Pahinta on rääpiminen. En nyt ketään osoittele, mutta neljä vuotta kuuntelin sitä ministeriaitiossa. Se tyyli oli välillä sellaista, että ajattelin että jos joskus päädyn oppositioon, haluaisin olla fiksumpi ja rakentavampi.

Orpo toivoisi myös pystyvänsä ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi ja herättämään luottamusta.

– Tällä hetkellä hallitus tekee tämän helpoksi, koska 200-sivuinen hallitusohjelma ja sen taloudellinen perusta antaa kyllä loputtomasti aiheita asiapohjaiselle oppositiopolitiikalle, hän sanoo.

Edessä olevat neljä vuotta oppositiossa eivät kauhistuta vuosia oppositiossa ollutta Ilkka Suomista lainkaan.

– Tietysti se antaa puolueelle aikaa miettiä omaa itseään. Näin se on aina ollut.

Hallituksessa olo on Suomisen mielestä ”hirveää asioiden hoitamista”.

– Ministerillä on valtaa enimmillään silloin kun hän tarttuu ministeriön huoneensa ovenkahvaan ja aukaisee sen. Sen jälkeen kaikki on vain päälle kaatuvaa kriisinhallintaa, sanoo Suominen, kauppa- ja teollisuusministeri 1987–1991.

Petteri Orpoa naurattaa.

– Kuulosti jotenkin tutulta.

– Kun aloitin maatalousministerinä, vähän pyytämättä ja yllättäen tuli elintarvikekriisi, kun Venäjä laittoi rajan kiinni. Sitä kriisiä hoidin vuoden. Sitten aloitin sisäministerinä ja tuli maahanmuuttokriisi, Orpo kertoo.

Molempia hymyilyttää. Ilkka Suominen kertoo, että hänet yhdistetään yhä ns. Wärtsilän konkurssijupakkaan. Suominen oli yksi Wärtsilä Meriteollisuuden rahoitusjärjestelyistä vastannut valtion edustaja.

–  Jos tämän päivän ihmisiltä kysyttäisiin, mikä se Wärtsilän jupakka oli, luultavasti 90 prosenttia vastaa, että se oli se Suominen, joka aiheutti sen.

– Ei se Suominen sitä aiheuttanut. Se yritti putsata sen, kun tuli kriisi.

Hallituksesta ulosjäämisessä on kuitenkin hyviäkin puolia. Minuuttiaikataulu on nyt Petteri Orpon kohdalta ohi.

– Viisi vuotta ministerinä oli hyvin intensiivistä aikaa ympäri vuorokauden, Petteri Orpo sanoo.

– Nyt on mukavaa, kun on aikaa ajatella ja pohtia asioita.

Ilkka Suominen uskoo, että ministerielämä on kovempaa kuin hänen aikanaan.

– Muistan, kun olin saanut hallitusneuvottelut päätökseen 1991 ja jäin keväällä itse pois, Ilkka Suominen kertoo.

Vasta elokuussa Suominen uskalsi vaimollensa paljastaa, että on luullut olevansa vakavasti sairas.

– Ministerin pestistä toipuminen kesti niin kauan. Että tällaista ministerin elämä on, mutta sinnehän ei ketään pakoteta, Suominen sanoo.

– Sinne pyritään uudelleen ja takaisin, Petteri Orpo tietää.

Ilkka Suominen ei lähde ollenkaan ennustamaan, etteikö Rinteen hallitus kestäisi koko vaalikautta.

– Meidän tähtäin on tietysti seuraavissa eduskuntavaaleissa. Silloin me tullaan takaisin, hän jatkaa.

Petteri Orpo pitää kuntavaaleja hyvänä välietappina 2021. Hän ei ole eroamassa puoluejohtajan pestistä.

–  Oman viestin kirkastamista aletaan tehdä hyvin määrätietoisesti kesän jälkeen.

Ilkka Suominen uskoo, että jossain marraskuun korvilla alkaa näkyä, mihin puolueeseen oppositiossa suosio kerääntyy.

– Tuleeko suosio perussuomalaisille vai tuleeko se meille? En usko, että meillä on kummallakaan vastausta siihen, aika näyttää, Ilkka Suominen sanoo.

 

Vaikka hallituksen ohjelma on kuinka vastuuton, niin kuin se on, se on uusi hallitus. Suomalaiset niin kuin minäkin, toivon, että hallitus onnistuu. Annetaan heille mahdollisuus tehdä.

Petteri Orpo sanoo, että syksy tulee näyttämään suuntaa.

– Vaikka hallituksen ohjelma on kuinka vastuuton, niin kuin se on, se on uusi hallitus. Suomalaiset niin kuin minäkin, toivon, että hallitus onnistuu. Annetaan heille mahdollisuus tehdä.

Ennen syksyä nautitaan kuitenkin juhannuksesta. Molemmat herrat ovat samoilta kulmilta Satakunnasta kotoisin.

Muutama vuosi sitten leskeksi jäänyt Ilkka Suominen viettää juhannusta mökillä Selkämeren rannalla. Vanhin tytär miehineen tulee pitämään seuraa.

Petteri Orpo suuntaa Pyhäjärven rannoille. Savustetaan kalaa ja saunotaan. On enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille.

– Muistan, kuinka tyttäreni Riikka ihmetteli viisivuotiaana, kun isä tuli jo kello 20 kotiin, Ilkka Suominen kertoo.

– Hän kysyi, että isä, oletko sä koko illan nyt kotona.

Petteri Orpo hymyilee. Kuulostaa ihan hänen ministerielämältään.

Kerran hän oli lähdössä Turusta aamulla Helsinkiin, kun Niina-vaimo syötti heidän poikaansa syöttötuolissa.

Lapsi kääntyi isäänsä päin ja sanoi: ”Kiva isä, kun kävit meillä kylässä. Tule taas”.

– Kyllä siinä vähän silmäkulma kostui, Petteri Orpo sanoo.


”Olen aivan toivoton”

– Olen tikanheittäjänä aivan toivoton, kokoomuksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Suominen kertoo heti aluksi.

Olosuhteet eivät ole tikkakisalle aivan otolliset. Lastenlehdon puistossa Helsingissä tuulee ja tikkataulu heiluu vähän.

– Tässä tulee kovat suorituspaineet, Petteri Orpo sanoo.

– Aivan helvetilliset, Ilkka Suominen naurahtaa.

Ensin otetaan harjoittelukierros. Suominen aloittaa. Vain kaksi osuu tauluun. Tuloksena 6 ja 2.

Orpo osoittaa olevansa iskussa. Harjoittelukierros tuo hienon lukeman: 23.

Seuraa varsinainen kilpailu. Kunniapuheenjohtaja nakkaa tikat napakasti tauluun: 5, ohi, 3,2, 4. Yhteensä 14.

Ilkka Suominen näyttää tyytyväiseltä.


Hän istahtaa retkituolille seuraamaan puheenjohtaja Orpon vastaiskua.

Ensimmäinen tikka menee ohi, mutta sitten paranee: 3,4,9,9. Yhteensä 25.

– Ai, ai, kun hieno tulos, Ilkka Suominen kehuu nykyistä puheenjohtajaa, tikkakisan voittajaa.

– Tämä on hyvä kokoomustulos, Petteri Orpo antaa tunnustusta kisan toisellekin osapuolelle.

Ilkka Suominen ja Petteri Orpo

Ilkka Suominen

Ikä: 80

Ammatti: Nahkakemian insinööri ja valtiotieteiden maisteri. Kokoomuksen puheenjohtajana 1979–1991 ja kauppa- ja teollisuusministeri 1987–1991. Kansanedustaja 1970−1975 ja 1983−1994. Eduskunnan puhemies 1987 ja 1991−1994. Alkon pääjohtaja 1994–1999. Europarlamentaarikko 1999−2004.

Perhe: Leski. Kolme lasta ja seitsemän lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi.

Plus: Ei tukenut Orpoa kokoomuksen puheenjohtajaksi 2016. ”Tietysti olisin voinut olla täysin hiljaa ja olisi pitänytkin olla. Ei olisi pitänyt olla kenenkään takana, mutta halusin tukea istuvaa puheenjohtajaa.”

Petteri Orpo

Ikä: 49

Ammatti: Valtiotieteiden maisteri. Kokoomuksen puheenjohtaja 2016–, kansanedustajana vuodesta 2007, valtiovarainministerinä kesäkuusta 2016 kesäkuuhun 2019, maa- ja metsätalousministeri 2014–2015 ja sisäministeri 2015–2016.

Perhe: Naimisissa, kaksi lasta.

Plus: Mökillä on tallella Harri Holkeri -tarroja, joita keräsi lapsena.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt