Jussi Niinistö tiesi ”runtua olevan tulossa” Sauli Niinistöltä – puolustusministerillä oli ovela kikka tuimaan tuijotuskisaan presidentin kanssa

Julkaistu:

Intohimolla on väliä, sanotaan. Tämän aistii ex-puolustusministeri Jussi Niinistöstä (sin) viimeistään siinä vaiheessa, kun hänen kanssaan alkaa keskustella Suomen puolustuspolitiikasta. Maanpuolustus on keväällä eduskunnasta pudonneelle Niinistölle suuri sydämen asia.
Ex-puolustusministerillä on takana on karu kevät, mutta menneestä vaalikaudesta mies tuntuu edelleen kokevan ylpeyttä.

– Mikään asia ei jäänyt korpeamaan mieltäni. Menneellä vaalikaudella loimme enemmän puolustuspoliittisia uudistuksia kuin miesmuistiin, ja kaikki lainsäädännölliset hankkeet saatiin myös maaliin asti. En keksi, mitä olisin tehnyt toisin, Niinistö sanoo.

Ennen ministerikauttaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Niinistö on ruotinut viime vaalikauden tekemisiään keväällä ilmestyneessä kirjassaan Puolustuksen paluu (Otava). Toimittaja Jari Korkin kirjoittamassa teoksessa Niinistö nosti esiin sekä lainsäädännöllisiä että materialistisia uudistuksia, ja niihin hän nojaa nytkin.

Niinistö nostaa esiin erityisesti K9 Thunder -panssarihaupitsit, tutummin moukarit, joita Suomi hankki 48 kappaletta Etelä-Koreasta. Noin 146 miljoonan euron kauppahintaan sisältyi optio hankkia sama määrä moukareita lisää.

– Tein myös hankintapäätöksen israelilaisesta vastatykistö­tutkajärjestelmästä, ja kun sen yhdistää uusiin ampumatarvikkeisiin sekä K9-moukareihin, niin tuskinpa mikään maa haluaa Suomea tällä hetkellä uhata. Euroopan kehittyneimmän tykistön ansiosta puolustuspelotteemme on vankka, Niinistö korostaa.

– Lisäksi saimme kehitettyä Suomen olosuhteisiin mainiosti sopivia hyppypanoksia, jotka täydentävät hyvin maan miinaperhettä.

Niinistö puhuu ulkomaalaisten maakauppoihin sekä kaksoiskansalaisuuteen liittyvistä lakimuutoksista. Kaikista tärkeimpänä hän pitää tiedustelulain uudistusta.

– Oli korkea aika saada muutos siihen. Nyt Suomikin voi seurata sotilasverkossa liikkuvaa tietoa myös digitaalisesti, eikä pelkästään analogisesti. Kun pystymme seuraamaan joukkojen liikkumista rajojemme lähialueilla digitaalisesti, meidän ei enää tarvitse toimia sokkona, Niinistö sanoo.

Ministerikauden aikana syntyi myös kärhämiä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa.

– Olimme presidentin kanssa monista asioista eri mieltä ja kävimme välillä kärkkäitäkin vuoropuheluja. Presidentti oli sitä mieltä, että etenin liian nopeasti. Muistan kerrankin vastanneeni, että minulla on vain neljä vuotta aikaa. Kaikki pitää saada sinä aikana tehtyä, Niinistö kertoo.

Ex-ministerin muistilokeroista kumpuaa esiin yksi tapaus, jolle hän nauraa itsekin jälkikäteen. Kerran Jussi Niinistö oli päättänyt, että hän voittaisi jäsentenvälisen väännön – keinolla millä hyvänsä.

– Näkemyserojen hetkillä meillä oli presidentin kanssa tapana tuijotella toisiamme minuuttikaupalla silmiin. Tiesin, että presidentin suunnalta oli vaihteeksi runtua tulossa. Niinpä piipahdin apteekissa, ostin silmätippoja ja lirautin niitä silmiini. Eipä tarvinnut juuri silmiä räpytellä, Niinistö selvittää naurahdellen.

– Sen tuijotuskisan voitin. Ei taida presidentti edelleenkään tietää niistä silmätipoistani.

Niinistön mukaan asiat on sittemmin puitu hyvässä yhteisymmärryksessä halki.

– Keskustelin presidentin kanssa vaalikauden lopussa. Totesimme, että näkemyseroissamme ongelmana oli vauhti, mutta samaan hengenvetoon presidentti korosti, että lopputulos ratkaisee. Hän sanoi, että sen kanssa oli helppo elää. Se toi hyvän mielen.

Seuraavaksi puhutaan uudesta hallitusohjelmasta. Niinistö on tutustunut pääministeri Antti Rinteen (sd) johdolla tehtyyn ohjelmaan, jossa puolustuspoliittiset linjaerot edelliseen ohjelmaan verrattaessa ovat vähissä – hyvä, jos niitä juuri löytyy.

– Pelkäsin paljon pahempaa. Tämän ohjelman puolustukselliset linjaukset myös minä voin allekirjoittaa. Näyttää siltä, että jopa vasemmisto on tullut järkiinsä, Niinistö sanoo.

Tuore puolustusministeri Antti Kaikkonen on kuulemma jo ollut yhteydessä Niinistöön.

– Hallituksen vaihtotilaisuudessa lupasin Kaikkoselle tukea, mikäli hän kokisi tarvitsevansa sellaista. Kaikkosen ei tarvitse juuri uutta keksiä. Nykyiset puolustuspoliittiset selonteot antavat mainion pohjan.

Venäjä on Suomessa aina iso puheenaihe. On esitettävä Suomen turvallisuutta nelisen vuotta aitiopaikalta valvoneelle Niinistölle suora kysymys siitä, onko Venäjä sotilaallinen uhka Suomelle.

Niinistö miettii hetken, vastaa sitten:

– Uhka syntyy yleensä siitä, että jollakin maalla on sekä kyky että tahto sotilaalliseen voimankäyttöön. En näe, että nyky-Venäjällä olisi tahtoa uhata Suomea. Sen sijaan Venäjän kyky uhata Suomea on sitä vastoin kasvanut selvästi, Niinistö korostaa.

– Venäjä on lisännyt modernisoitujen joukkojensa määrää Suomen rajojen lähellä. Se ei vielä tarkoita mitään, mutta Suomessa ei myöskään saada olla liian sinisilmäisiä. Tilanteet voivat vaihtua nopeastikin, ja siksi valmiustason nostaminen on ollut tärkeää.

USA:n ja EU:n asettamat Venäjä-pakotteet ovat jatkuva puheenaihe. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, ettei pakotteilla ole saavutettu haluttuja tavoitteita ja niistä tulisi luopua. Toiset taas seisovat pakotteiden kiristämisen kannalla.


– Varmasti on niin, ettei pakotteilla ole ollut toivottua vaikutusta, koska Krim on yhä miehityksen alla – eikä sen vapautuminen ole välittömässä näköpiirissä. Pienenä valtiona Suomen kannattaa kuitenkin ajaa ponnekkaasti EU:n yhteisiä etuja ja pysyä pakotteista luopumista vastaan, Niinistö näkee.

– Jossain vaiheessa pakotteet purkautuvat, todennäköisesti niistä luovutaan vaiheittain. Se olisi Suomen vientiteollisuuden kannalta tärkeää. Erityisesti elintarviketeollisuuden, koska pakotteiden aikana Venäjästä on tullut mm maitotuotannossa huomattavasti aiempaa omavaraisempi.

Ilmastonmuutos on päivittäinen puheenaihe kaikkialla. Sen pelätään synnyttävän Eurooppaan monenmoisia turvallisuusuhkia. Niinistön mielestä ilmastonmuutoksen uhkanäkymiä on kuitenkin ylikorostettu.

– Ilmastonmuutoksesta on edennyt hysterian tasolle, ja nyt sitä lietsotaan tietoisesti. Se on typerää, ja siitä on jo nähtävissä ikäviä seurauksia: monet lapset ja nuoret ovat ahdistuneita tästä pelottelusta, heidän uskonsa tulevaisuuteen horjuu, Niinistö perustelee.

– Pelkoja on aina ollut. Kylmän sodan aikaan pelättiin ydinsotaa, sitten otsonikatoa ja nyt ilmastonmuutosta. Jos realistisia ollaan, ydinsodan uhka on nyt paljon suurempi kuin aikanaan. Otsoniongelmakin on haihtunut unholaan, vaikka sen piti kärventää meidät elävältä.

Niinistö painottaa, että hän joka tapauksessa pitää ilmastonmuutokseen liittyviä asioita tärkeinä.

– Ilman muuta ilmastonmuutosta pitää taklata. Kysymys on siitä, millä tavoin se tehdään.

– Esimerkiksi kouluissa opettajien olisi lasten pelottelun sijaan järkevää siirtyä konkreetiaan. Kehottaisin opettajia istuttamaan lasten kanssa vaikkapa kuusen taimia ja synnyttämään näin hiilinieluja. Enemmän tekoja, vähemmän sanoja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt