Rinne ja Halla-aho väänsivät Kultarannassa – ”Pistetäänkö rautaa rajalle ja estetään ketään tulemasta”

rac

Julkaistu:

Poliitikot kävivät keskustelua muun muassa Schengen-sopimuksesta.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps) välille kehkeytyi kipakka keskustelu presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskustelujen päättäjäispäivänä. Rinne ja Halla-aho osallistuivat päivän avanneeseen Suomi – eurooppalaisen turvallisuuden tekijä -keskusteluun.

Yksi erä käytiin Schengen-sopimuksesta. Rinne avasi peli kuunneltuaan Halla-ahon näkemyksiä siitä, miten Schengen-alue mahdollistaa laitonta maahanmuuttoa ja muuttoliikettä.

– Kun sanoit, että Schengen pitäisi laittaa kuntoon, niin mitä sillä tarkoitat? Jos 100-200 miljoonaa ihmistä lähtee Afrikasta liikkeelle, niin pistetäänkö rautaa rajalle ja estetään ketään tulemasta vai mitä tarkoitat, mitä meidän pitää tehdä? Rinne tivasi Halla-aholta.

Halla-aho vastasi, että laittoman siirtolaisuuden tapauksissa sisärajavalvonta voitaisiin palauttaa ilman tiukkoja määräaikoja. Hän katsoi nykyisten määräaikojen muotoutuneen aikana ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä.

– Jos Schengen-järjestelmästä tulee keskeisellä tavalla laittoman maahanmuuton ja muuttoliikkeen mahdollistaja, silloin me menetämme sen, koska sen legitimiteetti ihmisten silmissä murenee. Viitaten siihen mitä puhuit Afrikan ja Lähi-idän väestökehityksestä ja sen aiheuttamasta paineesta, me olemme tämän tilanteen edessä jatkuvasti, Halla-aho sanoi.

Hän viittasi Rinteen aiempaan puheenvuoroon, jossa tämä oli nostanut vahvasti esiin tarpeen auttaa Afrikan kehitystä oikeaan suuntaan väestöräjähdyksen hillitsemiseksi. Rinne puhui aiemmin myös vuoden 2015 pakolaiskriisin synnystä. Rinteen mukaan pakolaiskriisin taustalla oli Syyrian pakolaisleireille rahanvähenemisen myötä syntynyttä näköalattomuutta. Halla-aho tarrasi tähän myöhemmin kiinni.

– Ihan vielä yksityiskohta. Viittasit Syyrian pakolaisleireihin. Vaikka silloin oppositiojohtaja olitkin, varmasti tiedät sen, että Suomeen ei tullut juurikaan syyrialaisia 2015-2016, vaan lähinnä yksinomaan irakilaisia, somaleja ja afgaaneja. Ja hyvin suuri osa heistä toisista Euroopan-maista ja Schengen mahdollisti sen.

Rinne palasi Afrikkaan ja jatkoi nokittelua ääneen päästyään.

– Jos Jussi ymmärsin nyt oikein, niin haluat kehittää Schengeniä niin, että rajat voidaan laittaa kiinni Euroopassa. En kyllä näe sellaista Eurooppaa järkevänä tulevaisuuden näkökulmasta.

Rinne katsoi, että Afrikan auttamiseksi EU:n pitäisi esimerkiksi suunnata kehitysyhteistyövaroja oikein ja etsiä ratkaisuja yhdessä afrikkalaisten kanssa. Hän myös vastasi Halla-aholle, ettei se tarkoita, että asiat tehdään heidän puolestaan.

– En usko sellaiseen maailmaan, että jos parisataa miljoonaa ihmistä lähtee liikkeelle niin ne pystytään pysäyttämään tuosta noin vaan. Siitä seuraa sitten paljon vakavia asioita, jos näin tapahtuu, Rinne sanoi.

Halla-ahon mukaan Rinne maalaili turhia kauhukuvia hänen näkemyksistään.

– Ei rajavalvonta tarkoita samaa kuin se, että raja on kiinni. Se tarkoittaa sitä, että rajan yli pääsee ihmisiä, joilla on siihen edellytetyt asiakirjat.

Keskustelussa pohdittiin myös maailmatilannetta ja populistisia liikkeitä. Halla-aho esitti oman näkemyksensä siitä, miksi populistiset voimat ovat tulleet pysyvämmin kuin yleensä ajatellaan muovaamaan yhteiskunnallista keskustelua. Syitä hän etsi liberaalin ajattelun hegemoniasta.

– Ajatellaan, että historian kaari johtaa tiettyyn suuntaan väistämättä ja kaikki poikkeamat nähdään häiriöinä normaalissa kehityksessä. Odotellaan, että ne menevät pois.

Tästä esimerkiksi hän nosti amerikkalaisten liberaalien suhtautumisen presidentti Donald Trumpiin.

– Ajatellaan, että kun me kestetään nämä neljä vuotta, niin palataan päiväjärjestykseen. Tai ajatellaan Euroopassa, että kansallismieliset puolueet katoavat muutamassa vaalikaudessa ja tilanne normalisoituu.

Halla-ahon mukaan käynnissä näyttäisi kuitenkin olevan hyvinkin pysyvä siirtymä ihmisten ajattelussa.

– Tämä on mielestäni ainakin sellainen skenaario, johon kannattaisi henkisesti valmistautua paremmin kuin nyt on tehty.

Muussa tapauksessa Halla-ahon mukaan poliittinen päätöksenteko voi halvaantua tai ainakin vaikeutua merkittävästi.

Halla-aho myös varoitti maalaamasta yhtä osaa demokraattisesti valituista poliitikoista sellaisiksi, joista ”pitää tavalla tai toisella päästä eroon”.

– Puhutaan ihmisten valitsemista päättäjistä, presidenteistä. Demonisoimalla tietty osa poliittista kenttää demonisoidaan näiden ihmisten äänestäjät ja se ei ainakaan paranna yhteiskuntien sisäistä koheesiota. Pitäisi aina muistaa, että tässä ei käydä mitään hyvien voimien ja pimeiden voimien välistä kamppailua.

Halla-ahon mukaan kyse on vain kilpailevista näkemyksistä siitä, millainen on hyvä yhteiskunta.

Rinne vastasi pohtimalla, mitä äänestäjät eduskuntavaaleissa ajattelivat. Rinteen mukaan taantuvissa kunnissa mietittiin muiden muassa sitä, miten lasten tulevaisuus niissä rakentuu.

– He miettivät sitä, miten omat vanhemmat saavat palveluja, kun tulevaisuudessa väestö ikääntyy ja työllisyysaste ei nouse. Tämä on se porukka, joka tällä hetkellä hakee jonkinlaista muutosta ja tässä tilanteessa retoriikka, jota perussuomalaiset käyttää on purrut.

Rinne itse alleviivasi isompaa kuvaa. Siinä hän näki ilmastonmuutoksen pysäyttämisen välttämättömyyden ja pohti, miten ihmiset saadaan vakuuttuneeksi siitä, että se on mahdollista tehdä ilman heidän kukkarollaan käyntiä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

– Tässä on niitä ratkaisun avaimia, mihin suuntaan mennään. Ratkaisu ei ole se mitä Jussin porukka esittää, että rajat kiinni ja annetaan ihmisten ikääntyä, eikä tehdä sille mitään. Ne eivät ole mitään ratkaisuja mihinkään kysymyksiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt