Toppuutteliko presidentti Niinistö pääministeri Rinteen intoa kehitysyhteistyöhön? ”Joskus jää miettimään, onko toimijoilla vähän itsekkäitäkin pyrkimyksiä”

Julkaistu:

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön isännöimien Kultaranta-keskustelujen aamukeskustelun aiheena oli tänä aamuna Suomi eurooppalaisen turvallisuuden tekijänä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kaipasi tänään maanantaina Naantalin Kultaranta-keskusteluissa pääministeri Antti Rinteeltä (sd) vastausta siihen, pyritäänkö kehitysyhteistyömäärärahoja koordinoimaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella nykyistä tarkemmin, jotta työllä saataisiin enemmän aikaan.

Hän muistutti, että kehitysyhteistyön toimijoita on ympäri maailmaa valtava määrä, mikä johtaa välillä siihen, että toimijat joutuvat kilpailemaan rahoituksesta. Hänen mukaansa eri alan toimijoilla ei tällä hetkellä aina ole edes tarkkaa käsitystä siitä, mitä muut toimijat tekevät.

– On ihan selvää, että toimijoita on valtava määrä. Ei pelkästään kaikki jäsenmaat, ei pelkästään komissio sen päälle. Vaan jäsenmaissa kymmenittäin, sadoittain, ehkä yhteensä tuhansittain erilaisia järjestöjä, jotka ymmärrettävästi taistelevat näistä resursseista.

– Voin etukäteen kertoa kyllä, että yllättävästi jää miettimään joskus, että onko toimijoilla mahdollisesti vähän itsekkäitäkin pyrkimyksiä, Niinistö sanoi.

Hallitus asettaa ohjelmassaan kunnianhimoisia tavoitteita kehitysyhteistyölle. Se kaavailee muun muassa lisäävänsä kehitysyhteistyön rahoitusta kolmeksi seuraavaksi vuodeksi yhteensä 208 miljoonaa euron edestä. Nämä niin kutsutut ”tulevaisuusinvestoinnit” on määrä rahoittaa myymällä valtion omaisuutta.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan myös niin, että ”kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä”. Tämän lisäksi tarkoituksena on varmistaa Finnfundin toimintaedellytykset ja jatkaa finanssisijoitusten käyttöä kehitysrahoituksessa.

Rinne korosti myös tämänpäiväisessä paneelissa EU:n roolin tärkeyttä Afrikan kehityksen edistämisessä ja siinä, miten unionin tulisi nykyisellä 55 miljardin euron kehitysyhteistyörahoituksella löytää ratkaisu Afrikan tilanteeseen.

– Näen parinkymmenen vuoden sisällä merkittäviä muutoksia siellä tapahtuvan, jos ei pystytä Afrikassa auttamaan kehitystä oikeaan suuntaan kumppanina, eikä ylhäältä tulevalla vanhalla kehitysapupolitiikalla.

Niinistön mukaan kehitysyhteistyöllä tulisi tavoitella maksimaalista hyötyä nimenomaan paikan päällä ja sellaisilla toimenpiteillä, jotka eivät liity hallinnollisiin kustannuksiin.

– Jos tarmokkaasti tuolla summalla lähdetään satsaamaan siihen asiaan, tai niin kuin Ilkka Kanerva on ehdottanut, että Suomi tai jokainen EU-maa ottaisi jonkun maan koulujärjestelmän hoitaakseen, niin siinähän sitä alkaisi jo ollakin.
Rinne ei kuitenkaan löytänyt Niinistön sanoista toppuuttelua tai löytänyt niistä varoituksen sanoja siitä, että harjoitus tulisi olemaan hankala.

– Tulkitsin sitä niin, että hän näkee yhtälailla, että se on tärkeä asia. Kysymys on siitä, miten päästään konkretian tasolla näihin ohjelmiin niin, että ne alkavat tuottaa tulosta, ettei se pirstaloidu niin kuin kehitysapu tapaa pirstaloitua, kun sitä useat tahot antavat, Rinne kertoo IS:lle.

Rinne vastasikin Niinistölle keskustelleensa viime viikkoina kysymyksestä jo joidenkin eurooppalaisten johtajien kanssa.

– Kyllä, tavoitteena on konkreettinen ja koordinoitu ohjelmallinen yhteistyötä, jossa ehkä seuraavat kymmenen vuotta olisivat sellaista aikaa, jolloin satsattaisiin merkittävästi Afrikan kehitykseen. Niin, että eurooppalainen raha ja yhteistyö tekisi mahdollisimman paljon hyvää, Rinne sanoi.

– Vastakaikua sellaiselle ajatukselle löytyy, että yhdessä Afrikan Unionin ja sen jäsenmaiden kanssa päätettäisiin, millaista konkreettisia ohjelmia laitetaan liikkeelle.

Näillä tavoitteilla olisi Rinteen mukaan selkeä ajallisesti rajattu tavoiteaikataulu ja tavoitteet, joita pystyttäisiin seuraamaan erilaisilla mittareilla.

– Mutta samalla haluan sanoa, että kansalaisyhteiskunta on tehnyt kyllä paljon tässä kehitysyhteistyössä, sitä ei pidä unohtaa tai pelkästään nähdä valtioiden väliseksi toiminnaksi. Tässä pitää antaa kansalaisyhteiskuntien myös toimia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskustelujen aamukeskustelun aiheena oli tänä aamuna Suomi eurooppalaisen turvallisuuden tekijänä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt