Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysasiat tulossa ”Suomen syliin” – Ranska, Hollanti ja Tanska kääntäneet jo peukun alas

Julkaistu:

Suomi kannattaa jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Saksa on liittynyt epäilijöiden kuoroon.
Suomen heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudella ”Suomen syliin” voivat tulla Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysasiat, virkamieslähde arvioi.

Ranska, Hollanti ja Tanska vastustavat Albanian EU-jäsenyyttä. Virkamieslähteen mukaan asia on herkkä, mutta kyseisiä maita huolettaa rikollisuuden leviäminen, ihmissalakuljetus sekä oikeusvaltiokehitykseen liittyvät seikat.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan epäilijöiden kuoroon on liittynyt myös Saksa.

– Voi olla, että asia ei etene ensi viikolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tällä hetkellä ajankohtaisin olisi Pohjois-Makedonian kysymys. Komissio suosittelee jäsenneuvottelujen aloittamista molempien kanssa.

Pohjois-Makedonia jätti jäsenyyshakemuksensa vuonna 2004 ja Albania 2009. EU käy jäsenyysneuvotteluita jo Montenegron ja Serbian kanssa.

Suomi katsoo, että jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa myös Albanian osalta, koska ”peruskriteerit” ovat kunnossa.

Mitä peruskriteereillä tarkoitetaan?

– En suoraan sanottuna pysty luettelemaan kriteereitä, mutta paljon on oikeusvaltioperiaatteeseen ja korruption kitkemiseen liittyviä asioita, jotka pitää pystyä yksilöimään ennen kuin edetään, Tuppurainen sanoo.

Huolta rikollisuuden leviämisestä Tuppurainen pitää ennenaikaisena.

– Schengen-jäsenyydet katsotaan huomattavasti myöhemmässä vaiheessa, Schengen-jäsenyyttä koskee sama periaate, kriteerit pitää täyttyä.


Tuppurainen nostaa itse esiin oikeusvaltiokysymyksen Suomen EU-puheenjohtajakauden tärkeänä teemana.

– Meillä on halua saada aikaan mekanismi, joka toisi kättä pidempää oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Artikla 7 on tosi hyvä, se on perussopimuksessa oleva keino puuttua jäsenmaan toimintaan, jos se uhkaa EU:n perusarvoja, mutta siihen liittyvä päätöksenteko edellyttää yksimielisyyttä ja voi olla, että se ei ole riittävä, olisi hyvä käyttää myös rahaa konsulttina.

Yksi Suomen pääteemoista EU-puheenjohtajakaudella on ilmasto. YK:n ilmastohuippukokous osuu Suomen puheenjohtajakaudelle.

Suomi aikoo ajaa merkittävää kiristystä EU:n päästövähennystavoitteisiin.

Tuppurainen sanoo, että eurooppalaisen ilmastopolitiikan tulee olla ”sosiaalisesti oikeudenmukaista”, mutta ei osaa vielä sanoa, miten EU:ssa sovittavat ilmastotoimet tulevat vaikuttamaan tavallisten kansalaisten arkeen.

– Luulen, että tämä tulee koskettamaan jollain aikavälillä kaikkia, mutta nyt se on vielä vaikea konkretisoida.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt