Suomi voi menettää 421 miljoonan euron EU:n maataloustuet – hallitus lupaa maanviljelijöille tuhdit tuet jo etukäteen

Julkaistu:

Hallitusohjelman liitteistä löytyvää lupausta tulkitaan hallituksen sisällä eri tavoin.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus varautuu jo etukäteen kirvelevään tappioon EU:n rahoituskehysneuvotteluissa, jotka saatetaan käydä Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakauden aikana.

Hallitusohjelman liitteessä numero kuusi nimittäin mainitaan, että ”tarvittaessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan tukiohjelmakauden 2021–2027 EU-rahoituksen Suomelle kohdentuvan osan alenema kompensoidaan jakamattomasta varauksesta”.

Kapulakielinen lupaus on rahallisesti merkittävä, sillä jos Euroopan komission esitys menee läpi, Suomi menettää maatalousrahoja 421 miljoonaa euroa rahoituskehyskaudella 2021–2027.

Maaseudun kehittämisrahoja koskevat leikkaukset osuisivat esimerkiksi viljelijöiden saamiin ympäristökorvauksiin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) mukaan lähtökohtana on, ettei Suomi hyväksy maatalouden rahoitusosuuden alenemista.

Jos näin silti kävisi, niin hallitus siis kompensoisi menetettävät rahat?

– Se on luvattu viljelijöille, että viljelijöiden tuet eivät alene. Pidämme kiinni tiukasta neuvottelusta, se on kaiken a ja o, Leppä painottaa IS:lle.

Hallituksen viljelijöille antamaa lupausta tulkitaan hallituksen sisällä eri tavoin.

Keskusta katsoo, että mahdolliset menetykset kompensoitaisiin täysimääräisesti, mutta IS:lle huomautetaan, että hallitusohjelman kirjauksesta ei löydy sanaa ”täysimääräisesti”.

Menetysten täysimääräinen kompensoiminen ”kansallisesta pussista” ei siis välttämättä voisi tulla hallituskumppaneiden mukaan kyseeseen – menokohteita riittäisi esimerkiksi koulutuksen piiristä.

Huomionarvoista on, että maanviljelijöille annettu lupaus on sijoitettu hallitusohjelman liitteisiin. Hallitusohjelman ensimmäisestä versiosta ei edes löytynyt liitettä numero kuusi, josta lupaus löytyy.

IS:n tietojen mukaan lupauksen sijoittaminen liitteisiin johtuu siitä, ettei hallitus halua etukäteen heikentää neuvotteluasemaansa alleviivaamalla julkisesti, että se on varautunut tappioon rahoituskehysneuvotteluissa.

Hallitusohjelman varsinaisessa tekstiosuudessa todetaan pelkistetysti, että ”tavoitellaan EU:n rahoituskehyksiin nykytasoista maatalousbudjettia”.


Rahoituskehysneuvotteluissa pöydälle nousevat myös eri EU-maiden itselleen neuvottelemat jäsenmaksupalautukset.

Suomen linjana on ollut, että jäsenmaksupalautuksista tulee luopua, eikä Suomi ole vaatinut jäsenmaksupalautuksia itselleen – toisin kuin naapurimaa Ruotsi.

Ruotsin vuotuiseen BKTL-osuuteen (bruttokansantulo) tehdään kaudella 2014–2020 185 miljoonan bruttovähennys, Tanskan vuotuiseen BKTL-osuuteen 130 miljoonan bruttovähennys ja Hollannin vuotuiseen BKTL-osuuteen peräti 695 miljoonan bruttovähennys.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd), miksi Ruotsi ja Tanska ovat olleet jäsenmaksupalautusten piirissä?

– Näillä kaikilla on omat historialliset taustansa, niistä on hyvin vaikea luopua. Kysyn sitä Ruotsin ministeriltä, kun tapaan hänet Luxemburgissa, olimme puhelinyhteydessä maanantaina, mutta ei hän tarjoutunut luopumaan siitä ainakaan vapaaehtoisesti, Tuppurainen kommentoi.