Kommentti: Keskusta jäi kahden tulen väliin – IS-kyselyssä maanviljelijöistä useampi antoi hallitukselle epäluottamuksensa kuin tukensa

Julkaistu:

Keskustan äänestäjien luottamus hallitukseen on heikkoa, usko sen tavoitteiden toteutumiseen pientä, ja vastustus sen hankkeita kohtaan huomattavaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Päivi Lakka.
Keskusta lähti pari viikkoa sitten Säätytalolta tuulettaen, ja vakuuttaen saaneensa kaikki kymmenen kynnyskysymystään läpi hallitusneuvotteluissa.

Se oli ehto, jolla keskustan kenttä oli antanut puolueelle luvan lähteä hallitukseen.

Hallitusohjelmasta kukin voi olla mitä mieltä haluaa, mutta eduskuntavaaleissa rökäletappion kokenutta keskustaa kiinnostanee ennen kaikkea se, mitä sen oma äänestäjäkunta on hallituksen kaavailuista mieltä.

Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä kuitenkin selviää, että keskustan äänestäjien luottamus hallitukseen vaikuttaa heikolta, usko hallituksen tavoitteiden toteutumiseen pieneltä ja vastustus hallituksen hankkeita kohtaan huomattavalta.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksella voi tulkita olevan nippa nappa takanaan keskustan äänestäjien enemmistön tuki.
Kun Sdp:n äänestäjistä luottamuksensa hallitukselle antaa kyselyssä 92, vihreiden 81 ja vasemmiston 83 prosenttia, erottuvat keskustalle äänensä antaneet selvästi joukosta.

Keskustan kannattajista vain 42 prosenttia oli suoralta kädeltä valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle. Vajaa kolmannes (31 prosenttia) ei voi sanoa luottavansa nykyiseen hallitukseen ja neljäsosa ei tahtonut vastata kysymykseen.

Kaikkiaan keskustan äänestäjät suhtautuvat kyselyn perusteella myös huomattavasti penseämmin hallitusohjelman hankkeisiin muiden hallituspuolueiden äänestäjiin verrattuna.

Oli kyse sitten polttoaineiden veronkorotuksesta (72 % vastustaa), talojen öljylämmityksen kallistumisesta (49 prosenttia vastustaa), kotitalousvähennysten pienentämisestä (72 % vastustaa) tai päätöksestä verottaa ruokaa sen tuottamisesta aiheutuvien ilmasto- ja ympäristövaikutusten mukaan (57 % vastustaa).

Poikkeuksena on hallituksen tavoite pienentää kansalaisten välisiä tuloeroja sekä suunnitelma autojen ruuhkamaksuista kaupunkiseuduilla.

 

Kolme neljästä keskustaa äänestävästä näkee hallitusohjelman rakentuvan epärealististen talousodotusten varaan.

Maanviljelijöitä ja keskustan kannattajia ei toki voi niputtaa yhteen, mutta jonkinlaista osviittaa antaa sekin, että maanviljelijät vastustivat kategorisesti lähes kaikkia Taloustutkimuksen kyselyssä esillä olleita hallituksen hankkeita.

Polttoaineveron korotukset eivät saaneet enemmistön tukea Sdp:nkään kannattajilta, mutta maanviljelijöistä niitä vastusti peräti 93 prosenttia.

Kokonaiskuvan maanviljelijöiden suhtautumisesta hallitukseen antaa parhaiten kuitenkin se, että useampi heistä (39 prosenttia) antoi hallitukselle epäluottamuslauseensa kuin tukensa (34 prosenttia). Lähes kolmasosa ei tahtonut ottaa kantaa kysymykseen.

Keskustan äänestäjiltä ei löydy sen enempää uskoa hallituksen tavoitteiden toteutumiseen. Kolme neljästä keskustaa äänestävästä (74 prosenttia) näkee hallitusohjelman rakentuvan epärealististen talousodotusten varaan.

Ero on huomattava etenkin Sdp:n ja vasemmistoliiton äänestäjiin, joista vain viidesosa ja vihreiden kohdalla 39 prosenttia epäilee hallituksen talouspohjan kestävyyttä.

Vain joka neljäs keskustan äänestäjä uskoo, että vaalikauden loppuun mennessä eriarvoisuus on Suomessa vähentynyt ja tuloerot pienentyneet tai että työllisten määrä on vahvistunut vähintään 60 000 henkilöllä. Yksi viidestä uskoo, ettei Suomi pääsee hiilineutraaliustavoitteeseensa.

Ero Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjäkuntaan on jälleen huomattava.

 

Suomen kääntyessä vähitellen blokkipolitiikan suuntaan, jää keskusta auttamatta kahden tulen väliin.

Keskustassa pohditaankin kannatusalhon myötä kuumeisesti, mitä äänestäjät sitten haluavat. Viime kauden keskustajohtoisen porvarihallituksen politiikka ei ollut äänestäjille mieleen. Nyt he eivät tunnu olevan sen tyytyväisempiä puolueen istumiseen kansanrintamahallituksessa.

Suomen kääntyessä vähitellen blokkipolitiikan suuntaan, jää keskusta auttamatta kahden tulen väliin.

Keskustalla oli tällä kertaa vakavassa punninnassa myös oppositioon meneminen, mitä kannatti myös merkittävä osa puolueen kenttäväestä.

Sinne se olisi voinut vetäytyä hetkeksi valokeilasta teroittamaan omaa linjaansa ja viestiään kannattajille. Sen sijaan se lähti toteuttamaan nykyhallitukseen pitkälti päinvastaista politiikkaa kuin mitä se on ollut viime kaudella ajamassa.

Siitä eivät ainakaan maanviljelijät tykkää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt