IS-kysely: Rinteen hallitusohjelma jakaa kansaa jyrkästi kahtia – polttoaineveron kiristystä vastustaa lähes kaksi kolmesta

Julkaistu:

Suomalaisilla ei ole vahvaa uskoa hallitusohjelman tavoitteiden toteutumiseen, selviää IS:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Tuki ja luottamus pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitukselle jakaa kansaa selvästi kahtia, selviää Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

43 prosenttia vastaajista oli valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle, 41 prosenttia taas ei ollut. 16 prosenttia ei tahtonut ottaa kysymykseen kantaa.

– Toinen puoli luottaa, toinen puoli ei. Kyllä se on ihan kahtia jakautunut vastaus, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Etenkin keinoista, joilla hallitus pyrkii saavuttamaan tavoitteensa, on Rahkosen mukaan huomattavan paljon erimielisyyttä.

– Mitä enemmän edetään kohti konkretiaa, sitä enemmän kansa myös jakautuu, hän kuvailee.

Paljon tunteita liittyy etenkin polttoaineverotuksen kiristykseen.

Hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat vielä laajaa kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta, vaikka sama osuus vastaajista ei uskokaan tavoitteiden lopulta toteutuvan.

Polttoaineverojen korotusta vastustaa kuitenkin peräti 63 prosenttia vastaajista, kun tukea sille on valmis antamaan edes jonkin verran vain 35 prosenttia vastaajista.

Kannatusta polttoaineveron korotukselle on enemmän pääkaupunkiseudulla, vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa.

Kysymys jakaa myös eri puolueiden äänestäjiä.

Jyrkimmin polttoaineverojen korotusta vastustavat etenkin perussuomalaisten (80 prosenttia), mutta myös kokoomuksen ja keskustan äänestäjät.

Kuitenkin myös pääministeripuolue Sdp:n äänestäjistä polttoaineverotuksen korotuksen vastustajia on yli puolet, yhteensä 53 prosenttia.



Sen sijaan kaupunkiseutujen ruuhkamaksuilla on enemmän kannattajia (55 prosenttia) kuin vastustajia (41 prosenttia).

Etenkin keskustalaiset kannattavat tätä erityisen innokkaasti. Edes autoilijoiden puolustajina profiloituneet perussuomalaiset eivät niitä tyrmää täysin.

Vastustusta ruuhkamaksuille löytyy hieman muita enemmän etenkin Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta.

Myös eriarvoistumisen ja tuloerojen torjumista kannatettiin vastauksissa.

68 prosenttia puoltaa vähintään varauksella sitä, että hyvätuloiset maksaisivat suhteessa enemmän veroja kuin nyt.

Sen sijaan 56 prosenttia ei uskonut, että eriarvoisuus on Suomessa vähentynyt ja tuloerot pienentyneet vaalikauden loppuun mennessä.

Talojen öljylämmityksen kallistuminen ja ruoan verotuksen sitominen siihen, miten paljon sen tuottaminen aiheuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutuksia saavat vielä jonkin verran enemmän kannatusta kuin vastustusta.

Satelliittipaikannukseen perustuvaa autojen verotusta sen sijaan vastustaa 54, kotitalousvähennyksen pienentämistä 67 ja ylioppilaskirjoitusten pakollista ruotsin kieltä 55 prosenttia vastanneista.

Vaikka itse hallitusohjelman tavoitteilla on kansan enemmistön tuki takanaan, ei suomalaisilla ole Rahkosen mukaan kovin vahvaa uskoa niiden toteutumiseen.

– Eli periaatteessa ihan kannatettavia tavoitteita, mutta ei ihan uskota, että niihin päästään, Rahkonen tiivistää.

Kiinnostavaa on Rahkosen mukaan etenkin se, että selvä enemmistö, kaksi kolmesta vastaajasta (64 prosenttia) katsoo Rinteen hallitusohjelman rakentuvan epärealistisille talousodotuksille. Vain 27 prosenttia luottaa hallituksen talouspohjan pitämiseen edes jossain määrin.

Yli puolet vastaajista ei myöskään usko siihen, että talouden kasvaisi ja työllisyys paranisi seuraavien neljän vuoden aikana tai työllisten määrän vahvistuisi 60 000 henkilöllä hallituksen tavoitteiden mukaisesti.

Rahkosen mukaan suomalaiset eivät siis luota Rinteen hallituksen talous- ja työllisyysodotuksiin, ja kansan silmissä hallitusohjelmalta puuttuu uskottavuus.

– Monen mielestä tavoitteet ovat kannatettavia, mutta yksinkertaisesti liian kovia.

Oppositiossa kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät ovat Rahkosen mukaan etenkin taloustavoitteiden suhteen kaikkein epäileväisempiä.

– Kokoomuksella ja perussuomalaisillakin saattaa olla enemmän yhdistäviä tekijöitä etenkin taloudessa kuin on ajateltukaan.

Taloustutkimus haastatteli Ilta-Sanomien toimeksiannosta 1257:ää täysi-ikäistä Suomen asukasta 10.–12.6. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Aineisto painotettiin puoluekannan mukaan uusimpia puoluekannatusmittauksia vastaavaksi. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt