SAK torjuu EK:n ”aktiivimallin” – Eloranta: ”Ei yllätys, että työnantaja haluaa leikata työttömyysturvaa”

Julkaistu:

EK:n linnakkeen aulaan on tulossa laskuri, jossa seurataan työllisyysasteen kehittymistä.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä työllisyyslääkkeitä jo alkusyksyn budjettiriiheen.

Järjestöjen keskinäinen paini ei ole päässyt vielä kunnolla alkamaan, mutta selvää on, että järjestöt ovat keskenään erimielisiä työllisyyskeinoista.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta torjuu suoralta kädeltä EK:n esittämän työttömyysturvamallin, joka synnyttäisi EK:n mukaan maahan jopa 20 000–25 000 työpaikkaa.

– EK:n esittämä jyrkkä porrastus ei meille maistu, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo IS:lle.

EK:n ”aktiivimallissa” työttömyysturva olisi ensimmäiset kolme kuukautta nykyistä korkeampi, mutta kolmen kuukauden päästä korvaus laskisi kymmenen prosenttia ja siitä kolmen kuukauden päästä toiset kymmenen prosenttia.

– Voimassa oleva aktiivimalli osoitti, että pelkästään etuusjärjestelmää rukkaamalla ei saada työllisyysvaikutuksia aikaiseksi. Saadaan kyllä aikaan murhetta, toimeentulovaikeuksia ja turhautumista. Se ei ole yllätys, että työnantaja haluaa työttömyysturvaa leikata, Eloranta sanoo.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan mallilla haetaan aikaan käyttäytymismuutosta.

– Kun meillä on samanaikaisesti paljon työttömiä ja paljon avoimia työpaikkoja, tätä kohtaantoa pitää pystyä parantamaan. Heti lähdetään työnhakuun, koska tiedetään, että työttömyyden kestäessä malli leikkaa.

Häkämies painottaa, ettei EK tarjoa pelkästään keppiä.

– Samanaikaisesti te-toimistojen palveluita pitää parantaa työpaikan ja jossain tapauksessa koulutuksen etsinnässä.

Muistutuksena hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteesta EK aikoo tuoda pääkonttorinsa aulaan laskurin, josta voi tarkistaa, miten työpaikkoja on syntynyt.

Milloin laskuri on tulossa Etelärantaan?

– Varmaan vaikka loppukesästä, budjettiriihi voisi olla hyvä ajankohta, Häkämies sanoo.

Häkämies painottaa, että 75 prosentin työllisyysastetavoite on niin kunnianhimoinen, että nyt pitää pohtia ”uusia vaikeitakin keinoja”.

– Jos siinä tavoitteessa epäonnistutaan, joudutaan veronkiristysten ja leikkausten tielle.

Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on esittänyt porrastusta työttömyysturvaan. Palola korostaa, että kyse oli hänen omasta pohdinnastaan.

– Siihen ei suhtauduta välttämättä myönteisesti edes omassa piirissä, ja näin ollen se oli yksi henkilökohtainen pohdinta.

KT Kuntatyönantajat on valmis porrastamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että se on työttömyyden alkuvaiheessa tasoltaan suurempi ja alenee työttömyyden kestäessä.

– KT ei esitä työttömyysturvan keston lyhentämistä. KT pitää tärkeänä edistää hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kommentoi.

Palolan mukaan ensimmäiseksi pitäisi panostaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

– Kun ihminen joutuu työttömäksi tai kun työttömyys uhkaa, tulee henkilökohtainen kohtaaminen ja lähdetään etsimään työtä eli aktiivitoimenpiteet lähtevät välittömästi. Tämä vaatii resursseja.

Lisää työllisiä pitäisi pystyä löytämään Palolan mukaan vaikeasti työllistyvien ihmisten, kuten nuorten, ikääntyneiden, osatyökykyisten ja maahanmuuttajien piiristä.

– Palkkatukea pitäisi käyttää erityisesti työllistettäessä vaikeasti työllistyviä ryhmiä.

Parhaana työllisyyslääkkeenä Palola pitäisi ”laajaa työmarkkinapoliittista kokonaisratkaisua”, mutta Palola arvioi, että ”se taitaa olla ikävä kyllä olla EK:n työkalupakista ainakin toistaiseksi poissa”.

Elorannan mukaan palvelujärjestelmää pitää muuttaa entistä henkilökohtaisempaan suuntaan. Myös koulutukseen pitäisi panostaa.

– Duunariporukka jää usein työuran aikana ilman koulutusta, koska näissä ryhmissä työllisyysaste on kaikkein alhaisin.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että työvoimapolitiikassa pitää varautua hankkimaan paljon ostopalveluja yksityisiltä ”rekryfirmoilta”.

– Rekryfirmat kyllä huolehtivat siitä, että hyvin koulutettu henkilöstö tulee yrityksiin töihin.

Pääpaino työllisyysasteen nostamisessa pitäisi laittaa Fjäderin mukaan pelkän perusasteen varassa oleviin.

– Pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vähän yli 40, korkeakoulutettujen yli 80 ja ammatillisen koulutuksen 72.

Eloranta pitää selvänä, ettei uusia työllisyyslääkkeitä ole otettu vielä käyttöön syksyn budjettiriiheen mennessä.

– Pitäisi olla ymmärrys keinovalikoimasta, jota lähdetään jatkovalmistelemaan. Toinen setti keinoja pitäisi olla pohdittuna keväällä 2020. Tuskin mitään uusia keinoja kukaan pussistaan löytää, vanhat käydään läpi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt