Tältä näyttävät kansanedustajien vaalibudjetit – Kiuru laittoi omistaan 59 000 euroa, listan hännillä yllättävä nimi

Julkaistu:

Vasta kolmasosa kansanedustajista on toistaiseksi jättänyt vaalirahailmoituksensa.
Eduskuntaan ei yleensä pääse pikkurahalla.

Paikka Arkadianmäellä on perinteisesti auennut keskimäärin uuden auton hinnalla.

Huhtikuussa eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat toistaiseksi tehneet vaalirahoitusilmoituksia niukanlaisesti. Vain noin kolmasosa kansanedustajista on jättänyt vaalirahailmoituksensa, aikaa on vielä ensi viikon maanantaihin.

Toistaiseksi vain yhdeksän kansanedustajaa on kertonut olleensa liikkeellä yli 50 000 euron budjetilla.



Jos ylläoleva kuva ei näy, voit käydä katsomassa sen täältä.

Ilmoituksensa jättäneistä kansanedustajista suurimmalla budjetilla oli liikkeellä Pauli Kiuru (kok) Pirkanmaalta. Kiurun vaalibudjetti oli vajaat 77 000 euroa.

Kiuru kampanjoi pääosin omalla rahallaan. Kiuru kaivoi omaa kuvettaan liki 59 000 euroa, jotta työpaikka Arkadianmäellä jatkuisi myös seuraavat neljä vuotta.

– Sillä ainakin pääsi läpi. Ehkä vähempikin olisi riittänyt, kaulaa viimeksi läpi päässeeseen tuli yli tuhat ääntä, sitähän ei etukäteen tiedä, Kiuru sanoi.

59 000 eurolla saa hienon auton, tai maksaa lainaa. Onko järkevää sijoittaa työpaikkaansa tällaista summaa?

– Ilta-Sanomat teki ennen vaaleja jutun, että kansanedustajien halvin auto on Pauli Kiurulla, joka ajelee 1 500 euron Mazdalla. Minulla ei ole lainaa ja minulla on sijoitusasunto. Nyt minulla on työpaikka myös neljäksi vuodeksi, Kiuru sanoi.

– Gallupeista oli tiedossa, että Pirkanmaalta kokoomuksen neljästä istuvasta yksi tippuu. Kamppailu oli kova, ja etukäteen ei tiedä miten käy. Ehkä se osoittaa sitoutumista, että on omilla rahoillaan mukana. En sitä kadu, että rahaa käytin. Enemmän olisin katunut, jos olisin käyttänyt 35 000 euroa ja olisin pudonnut pois, Kiuru jatkoi.


Kymmenet muutkin kansanedustajat ovat kampanjoineet pääasiassa omalla rahallaan ja ilman suuria tukisummia.

Esimerkiksi ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaisa Juuso (ps) Lapista keräsi noin 37 000 euron vaalibudjetin, ja oma satsaus oli 33 000 euroa.

Juuso laittoi kampanjaan omia säästöjään rapiat 13 000 euroa ja otti 20 000 euron lainan, jota aikoo maksaa seuraavat kahdeksan vuotta.

– Minulla oli ajatus, että lähden vaaleihin kerran ja teen sen kunnolla. Jos en pääse, sitten en pääse. Katsoin, paljonko viime vaaleissa Lapista eduskuntaan päässeet olivat käyttäneet rahaa. Kyllä se keskimäärin oli 30–40 000 euroa, ja jotkut olivat käyttäneet 70 000 euroa, Juuso kertoi.

– Minulla oli vielä se haaste, että Tornion ulkopuolella en ole ihmisille tuttu. Ihmiset eivät tienneet, ketä perussuomalaista äänestää. Meillä oli niin tuntematon ehdokaskaarti. Oli pakkokin tehdä markkinointia, Juuso jatkoi.


Kannatti siis ottaa riski?

– Kyllä. Riskipeliä tämä aina on vaaleissa. Tällä kertaa onnistuin, Juuso vastasi.

Kaikille ei käynyt vaaleissa yhtä hyvä tuuri. Todennäköisesti kymmenet ehdokkaat ovat satsanneet muutaman kymppitonnin omistaan ja jääneet valitsematta eduskuntaan.

Ennakkoilmoituksissa ja varaedustajien vaalirahailmoituksissa on toistaiseksi kahdeksan ehdokasta, jotka satsasivat yli 40 000 euroa ja jäivät valitsematta.

Vaikka vaalirahat ovat tiukassa, osa ehdokkaista on onnistunut keräämään tuhteja tukipotteja.

Esimerkiksi Vaasan vaalipiirissä paluun eduskuntaan tehnyt Janne Sankelo (kok) oli saanut kasaan liki 62 000 euron tukipotin ja pannut omistaan kampanjaan vielä kymppitonnin.

Niin ikään Vaasan vaalipiiristä keskustan jäsentenvälisissä Pasi Kivisaari pääsi ensi kertaa eduskuntaan noin 67 000 euron vaalikassalla, josta tukea oli 58 000 euroa.

Näyttelijänä tunnetuksi tullut kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) rahoitti noin 20 000 euron kampanjansa lähes kokonaan itse.


Muutamat onnistuivat kampanjoimaan kokonaan tukirahoillaan.

Puheenjohtaja Antti Rinteen (sd) noin 62 700 euron kampanjan maksoi kokonaan Sdp, ja Oulun vaalipiirin Janne Heikkinen (kok) keräsi yli 55 000 euron vaalikassan ja pääsi sen turvin aloittamaan kansanedustajauransa.

Yli kymmenen vuoden takaisesta vaalirahakohusta on otettu opiksi. Yritykset eivät enää syydä suuria yksittäisiä tukisummia ehdokkaille.

Rinteen hallituksen työministeriksi valittu Timo Harakka (sd) ei esimerkiksi käyttänyt koko budjettiaan vaaleihin.

Harakka oli kerännyt noin 29 000 euron budjetin, mutta käytti siitä vaaleihin vain 22 500 euroa. Työministeriä tukivat ammattiliitoista PAM esimerkiksi 3 000 eurolla, JHL:n Raideammattilaiset 2 050 eurolla ja AKT:n demarit 1 650 eurolla.

Puolueista pienimmillä vaalibudjeteilla eduskuntaan pääsevät yleensä perussuomalaiset. Niin tälläkin kertaa.

Kun noin kolmannes kansanedustajista on jättänyt vaalirahailmoituksen, vaalibudjettien häntäpää on perussuomalaisten miehittämä.

Sen sijaan yllätys oli se, kuka on tällä kertaa ehkä pienimmällä vaalibudjetilla eduskuntaan päässyt kansanedustaja.


Helsingin vaalipiiristä kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) ei tällä kertaa tehnyt näyttävää kampanjaa juuri lainkaan.

Pelkosen vaalibudjetti oli alle tonni, vain 872 euroa. Tällä vaalibudjetilla Pelkonen sai Helsingistä 10 563 ääntä ja oli pääkaupungin toiseksi suosituin kokoomusehdokas.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt