Ekonomisti näkee hallituksen tulevaisuusinvestoinneissa silmänkääntötempun: ”Annettu mielikuva ei ihan vastaa lopputulosta” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Ekonomisti näkee hallituksen tulevaisuusinvestoinneissa silmänkääntötempun: ”Annettu mielikuva ei ihan vastaa lopputulosta”

Olli Kärkkäisen mukaan hallitusohjelma herättää kysymyksen siitä, mikä oikeasti on tulevaisuusinvestointi. Hallitus julkaisi vihdoin eilen listan siitä, mihin valtionomaisuuden myynnistä saatavia tuloja käytetään.

7.6.2019 18:25

Julkisuudessa on pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman julkaisun jälkeen herätty kysymään, miten hallitus suunnittelee käyttävänsä valtionomaisuuden myynnistä saatavat tulot.

Hallitus aikoo tulevalla kaudella myydä julkisia omistuksia enintään kolmella miljardilla eurolla. Hallitusohjelman mukaan rahat on määrä käyttää tulevaisuusinvestointiohjelman kautta ”kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin”.

Kolmen miljardin omaisuudenmyyntitulot käytetään kolmessa vuodessa, noin miljardi euroa vuodessa.

Listaa tulevaisuusinvestointien kohteista ei julkaistu hallitusohjelman julkaisun yhteydessä maanantaina, vaan vasta tänään perjantaina muutaman päivän viiveellä.

Lista tulevaisuusinvestoinneista jutun lopussa.

Vielä neuvotteluvaiheessa julkisuuteen annettiin kuva, jonka mukaan valtion omaisuuden myynnistä syntyneillä tuloilla rahoitettaisiin lähinnä infrahankkeita ja tutkimus, kehitys- ja innovaatiohankkeita.

Näiden tulevaisuusinvestointien joukossa on nyt kuitenkin iso joukko menoja, jotka on tavallisesti katettu budjetista ja menokehysten sisältä.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan jopa yli puolet myyntitulosta tultaisiin käyttämään kohteisiin, jotka ovat investointien sijaan pysyviä menolisäyksiä. Se arvioi, että noin 600−800 miljoonaa vuotuisesta miljardista olisi todellisuudessa juoksevia menoja.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kutsui IS:n haastattelussa valtionyhtiöiden myyntiä ”varsinaiseksi Sammon ryöstöksi”.

Hän vaatikin uudelta hallitukselta selvitystä, miksi se aikoo myydä valtionyhtiöitä eli ”kruununjalokiviä” pääosin budjetin normimenojen katteeksi.

Lue lisää: EK:n Häkämies kauhistelee: Menossa on Sammon ryöstö – hallitus rahoittaa vaalilupauksensa kruununjalokivien myynnillä

Pääministeri Antti Rinne kiisti eilen torstaina Säätytalolla, että hallitus siirtäisi osan budjettimenoista budjettikehyksen ulkopuolelle.

– Meillä on rakennettu sellainen kokonaisuus kertaluontoisten menojen koriin, joka valtionvarainministeriön virkamiesten arvioiden pohjalta on todettu, että se on kertaluontoinen, eikä pysyvä.

Kertaluontoisten menojen lähtökohtana on Rinteen mukaan parantaa ja kokeilla asioita sekä Suomessa että kehitysmäärärahojen kautta Afrikassa.

Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan osa tulevaisuusinvestointiohjelman hankkeista on aidosti tunnistettavissa kertaluontoisiksi panostuksiksi.

Tämän lisäksi listalta löytyy kuitenkin hänen mukaansa jonkin verran myös selvästi pysyviksi menoeriksi laskettavia kokonaisuuksia, kuten kehitysavun lisääminen, alueelliset tuet sekä lähetystöverkoston vahvistaminen, joita ei perinteisessä mielessä ole hänen mukaansa laskettu investoinneiksi.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen.­

Kärkkäisen mukaan ohjelma herättääkin kysymyksen siitä, mikä on tulevaisuusinvestointi.

– Hallitusneuvotteluiden aikaan annettu mielikuva isoista investoinneista ei ehkä ihan vastaa lopputulosta. Silloin puhuttiin paljon ratahankkeista, joita ei rahoituspuolelta kauheasti löydy.

– Perustelu oli, että näillä myynneillä rahoitetaan pitkän aikavälin investointeja ja kertaluontoisia menoja. Jos niillä rahoitetaankin pysyviä menolisäyksiä vain kolmeksi vuodeksi, niin siinä voi kyllä sanoa olevan vähän silmänkääntötemppumaisia piirteitä, Kärkkäinen sanoo.

EK:n talouspolitiikan johtajan Penna Urrilan mukaan tulevaisuusinvestointien ohjelmassa on hyvin vähän puhtaasti investointiluontoisia hankkeita.

– Osa on aivan ilmeisiä, kuten vaikkapa kehitysyhteistyö. Se on puhdas budjettikulu, ja meillä on myös tavoite nostaa kehitysyhteistyötasoa tästäkin korkeammalle.

Myös osa opetuspuolen panostuksista ja varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta olisi Urrilan mukaan tarkoitus rahoittaa tulevaisuusinvestointeihin varatuilla rahoilla.

EK:n tietojen mukaan tulevaisuusinvestointipuolen 205 miljoonan hintainen ”varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma” pitää sisällään 5-vuotiaiden osittainen maksuttoman varhaiskasvatuksen.

Hankkeiden nimeäminen investoinneiksi on Urrilan mukaan ongelmallista, jos hallituksella on tarvetta ja halua jatkaa niitä vielä vuoden 2022 jälkeen.

Kun kolmen miljardin suuruiset valtion omaisuuden myynnistä saadut tulot kolmen vuoden kuluttua loppuvat, syntyy ongelma. Hallituksen on joko vuosi ennen eduskuntavaaleja luovuttava useista aloittamistaan hankkeista, tai etsittävä rahoitusta jostain muualta.

– Totuuden hetki tulee eteen, kun tehdään vuoden 2023 budjettia. Jos esimerkiksi ilmainen ehkäisy aloitetaan ja kolmen vuoden päästä päätetään, niin kyllä se koetaan uutena leikkauksena. Ja vieläpä vaalivuotena, Urrila sanoo.

Kaikkiaan hallituksen antaman mielikuva investoinneista on Urrilan mukaan harhaanjohtava.

– Kyllä tässä luovaa brändäämistä ja taitavaa kielenkäyttöä on harrastettu.

Hänen mielestään olisikin rehellisempää puhua 1,2 miljardin sijaan noin kahden miljardin lisäyksistä pysyviin menoihin.

– Eihän Suomi nyt siihen vielä kaadu, että me lisäämme 1,2 miljardin sijaan julkisia menoja kahdella miljardilla. Mutta menolinja on paljon löysempi kuin annetaan ymmärtää, ja lisäksi on periaatteellinen kysymys, mihin me valtion omaisuuden myyntituloja käytämme.

Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit

Miljoonaa euroa vuosina 2020–2022

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin, 80 milj.

Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, 75 milj.

Luonnonsuojelun rahoitus, 216 milj.

Kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi, 18 milj.

Sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistuki, 15 milj.

Määräaikainen kiertotalouden innovaatio- ja investointituki, 85 milj.

Jätetiedon raportointi ja tilastointi, tietojärjestelmähanke, 3 milj.

Biokaasuohjelma, 15 milj.

Yhteensä 507 milj.

Valtion asuntorahastosta

Taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, 75 milj.

Asuntopolitiikka

Rahoitus digitalisaation edistämiseksi (maankäyttö- ja rakennuslain uudistus), 22 milj.

Puurakentamisen toimenpideohjelman jatko v. 2022, 2 milj.

Sähköisen huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen, 5 milj.

Kestävä kaupunkikehitys -ohjelman jatko, 5 milj.

Valtion kehittämisavustus asunnottomuuden poistamiseksi (sisältää asunnottomuuden tilastoinnin kehittämisen), 10 milj.

Yhteensä 43 milj.

Valtion asuntorahastosta

Uusi lähiöohjelma, 40 milj.

Perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona energiatehokkuuden parantaminen ja perusparannuskorkotukilainan nostaminen (enimmäissuuruus on 4000 e / asunto), 24 milj.

Käyttötarkoituksen muutosavustus kasvaville kaupunkiseuduille, jotta olemassa olevaa rakennuskantaa, kuten toimistoja, voidaan muuttaa ARA-asunnoiksi, 9 milj.

ARA-asuntojen korjaaminen ikääntyville sopiviksi väestöltään vähenevillä alueilla (uusi avustus), 30 milj.

Purkuavustuksen korotus (korotetaan määräaikaisesti purkuavustusta ja purkuavustusvaltuutta sekä akordivaltuuksia kiinteistökannan sopeuttamiseksi väestöltään vähenevillä alueilla), 27 milj.

Korjausavustukset, 45 milj.

Osuuskunta-asumisen pilotit, 1 milj.

Suomi kokoaan suurempi maailmalla

Lähetystöverkon vahvistaminen, 1 milj.

Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (pilotti), 6 milj.

Elintarvikeviennin edistäminen (pilotti), 2 milj.

Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (järjestelmäkehitys), 4 milj.

Lähetystöverkon vahvistaminen, muutokset kiinteistöissä, 17 milj.

Rauhanvälitys, 6 milj.

Kehitysyhteistyö, 208 milj.

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön vahvistaminen, 6 milj.

Yhteensä 250 milj.

Turvallinen oikeusvaltio Suomi

MIGRI tp-hakemusten ruuhkanpurkuun, 6 milj.

Rajavartiolaitoksen korvausinvestoinnit, 76 milj.

Rikollisuuden ehkäisy, 8 milj.

OM:n ohjelmien toteuttaminen, 2 milj.

SM:n ohjelmien toteuttaminen, 1 milj.

Positiivisen luottorekisterin perustaminen, 2 milj.

Yhteensä 93 milj.

Oikeusvaltion kehittäminen

Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin, 4,5 milj.

Avoimuusrekisterin perustamiskustannukset, 0,5 milj.

Whistleblower -direktiivin edellyttämä rekisteri, 1 milj.

Tiedusteluasioiden lupakäsittelyn tietoturvalliset tilat, 0,5 milj.

Yhteensä 6,5 milj.

Elinvoimainen Suomi

Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot, 150 milj.

Yrittäjien hyvinvointi ja omistajanvaihdokset, 4,5 milj.

Toimialakohtainen kasvukokonaisuus, 82,5 milj.

Business Finland Venture Capital 15 Suomi digitalisaation edelläkävijänä, 90 milj.

Hankinnoilla säästöjä ja parempia palveluita, 30 milj.

Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus, 45 milj.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO), 45 milj.

Aluekehitysrahoitus (maakunnan kehittämisraha) 30 HAMA-kehittämisen rahoitus (sis. kuljetustuen jatkon), 30 milj.

Yhteensä 522 milj.

Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen

Avustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen, 41 milj.

Laajakaistaohjelma 30 milj.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet 41 milj.

Kemi (Laurila)-Haaparanta radan sähköistäminen 10 milj.

Vaarallisten tasoristeysten poistamista 22 milj.

Konversiotuki 6 milj.

Yhteensä 150 milj.

Maatalous

Biokaasu ja lannankäsittelyinvestoinnit 10 milj.

Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke 15,6 milj.

Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke 9,4 milj.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma 3 milj.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma 3 milj.

Kestävä ruokajärjestelmä+ruokahävikki 1 milj.

Ympäristökorvaus 88 milj.

Luonnonhaittakorvaus 42 milj.

Makeran pääomitus 100 milj.

Eläintautien korvaaminen 5 milj.

Porotalouden investoinnit 1 milj.

Yhteensä 278 milj.

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

PK-yritysten rekrytuki (kokeilu) ja ensimmäisen työntekijän palkka 25 milj.

Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 12 milj.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen, osana työllisyyspalveluiden uudistusta 10 milj.

Työllisyyspalveluiden hallinnon kehittäminen, kuntien roolia työllisyyspalveluiden tuottajana vahvistetaan 3 milj.

Työvoimakoulutus 14 milj.

Osatyökykyisten työkykyohjelma, kokeiluhankkeita 36 milj.

Yhteensä 100 milj.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Sosiaaliturvan uudistaminen

Poikkihallinnollinen ikäohjelma 15 milj.

Kotihoidon kehittämishanke 6 milj.

Vahvistetaan ja kehitetään saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa 6 milj.

Poikkihallinnollinen lapsistrategia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta 6 milj.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (perhekeskustoimintamalli, neuvoloiden rooli, parisuhdetyö ja vanhemmuuden tuki, kotipalvelu) 54 milj.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille 10 milj.

Päihteitä käyttävien äitien palvelut 9 milj.

Kehitysvammaisten henkilökohtaisten budjettien kokeilut 15 milj.

Sosiaali ja- terveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemäärämisoikeuslainsäädäntö 8 milj.

Seulontaohjelma (hallittu laajennus) 10 milj.

Välitä viljelijästä -toimintamalli 8 milj.

Lomituksen ICT-järjestelmä 3 milj.

Lääkehuollon kehittämisen tiekartta 10 milj.

Kuntoutuksen kehittäminen 7 milj.

Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategia 9 milj.

Käypähoitosuosituksen käännökset ruotsinkielelle 0,6 milj.

STM:n lainsäädäntötyön resurssit 3,4 milj.

Negatiivisen tuloveron kokeilu 20 milj.

Yhteensä 200 milj.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Ammatillisen koulutuksen opettajat 235 milj.

Peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 190 milj.

Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 205 milj.

Jatkuva oppiminen 15 milj.

Korkeakoulujen jatkuva oppiminen sekä yhteistyö- ja alustamallin luominen 5 milj.

Harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä – Suomen Islannin malli 40 milj.

Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma 20 milj.

Lippulaivahankkeet 20 milj.

Yhteensä 730 milj.

Kulttuuri-, liikunta ja nuorisoasiat

Elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotuki 36 milj.

Creative Business Finland 6 milj.

Kulttuurin keskeiset tila-/rakennushankkeet 10 milj.

Kulttuuritoimintaa tukeva rahasto 15 milj.

Poikkihallinnollinen liikkumisohjelma, liikuntapoliittinen koordinaatioelin, liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen 24,6 milj.

Liikuntapaikkarakentaminen ja kansallinen virkistyskäyttöstrategia 12 milj.

Yleisten kirjastojen saavutettavuus, kirjastoautot, kokoelmien monimuotoisuus 3,9 milj.

Kirjastoaineistojen hankinta 1,7 milj.

Etsivä nuorisotyö 9 milj.

Valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026 0,6 milj.

Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle 1,2 milj.

Yhteensä 120 milj.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?