Antti Rinteen (sd) hallitusneuvottelut olivat kuin Tuntemattoman sotilaan alikersantti Mäkilän painajaisunista. Kaikki hallituspuolueet saivat, mitä ”kukin poraa”, kuten jalkaväkikomppanian varustealikersantti Mäkilä tuskaili Väinö Linnan romaanissa.
Luullaan, että tavaraa on kuin Ameriikas.
Ei ihme, että ryhmien retriitissä Espoon Korpilammella oli ”iloinen ja vapautunut tunnelma”, kuten STT raportoi paikan päältä.
Mutta varsinkin rkp:n puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia on syytä onnitella, sillä hän palautti Rkp:n takaisin hallitukseen (Henriksson on muuten Rkp:n historian pitkäaikaisin oppositiojohtaja) paraatiovesta.
Ei ihme, että Henrikssonin ilme oli mairea, kun tuleva hallitus esitteli tiistaina ohjelmaan keskustakirjasto Oodissa.
Henriksson sai varmaan kaiken mitä ymmärsi pyytää. Rkp:lle tuli toinen ministerin, ryhmyri Thomas Blomqvistista (r) tulee pohjoismainen yhteistyöministeri. Vaasan keskussairaala saa Rkp:n vaatiman laajennutun päivystyksen.
Ja tärkein: tuleva oikeusministeri Henriksson sai palautettua ruotsin pakkoaineeksi lukioihin, eli jatkossa se on myös pakko kirjoittaa.
Mutta milloin?
Se on auki. Kuten moni muukin asia hallituksen ohjelmassa. Selvitellään, selvitellään. Ruotsin kielen asema tosin poikkeaa monesta muusta hallitusohjelman kohdasta, sillä se aiotaan selvitellä pikavauhtia.
Päätös luo kasvavaa epävarmuutta.
Lukiolaiset kauhistuivat tilanteesta, samoin monet lukioiden rehtorit.
Lukiot ja lukiolaiset ovat jo nyt hätää kärsimässä työtaakkansa alla. Pitkää matematiikkaa opiskellaan hampaat irvessä, kuten Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa todettiin (IS 30.5.). Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä yliopistoihin pyrittäessä, joten englantia yliopistoon lukemaan pyrkivän kannattaa yrittää mieluummin laudaturia matematiikasta kuin englannista. Sama pätee humanistisiin aineisiin.
Nyt työtaakan päälle palaa pakkoruotsi.
Ruotsin kirjoittaminen on ollut suomenkielisille lukiolaisille vapaaehtoista vuodesta 2005.
Se, milloin pakkokirjoitukset alkavat uudestaan, on auki.
Kysymys kuuluu, vaaditaanko pakollista ruotsia jo nyt lukion aloittaneilta vai vasta tulevilta ikäluokilta. Jos opiskelijalla on takanaan ensimmäinen vuosi lukiossa, ja hän on päättänyt, ettei kirjoita ruotsia, ja toiminut sen mukaan kurssivalinnoissa, niin – pitääkö se kirjoittaa kuitenkin?
Tilanne on toistaiseksi umpisekava, kuten Rinteen hallituksen ohjelma monilta osin tuntuu olevan.
Opettajanhuoneissa sitä tavaavat monet.
– Yleisesti ottaen pakko on huono kannustin. Pakollisuus ei edistä opiskeluintoa ja voi vaikuttaa mielipiteisiin koko kieltä kohtaan, tiivisti Oulunkylän yhteiskoulun rehtori Mirva Lindström Helsingin Sanomissa (HS 4.6.).
Myös Suomen lukiolaisten liitto kauhistelee tilannetta.
Lukiolaiset ovat jo kaatumassa kasvaneen työtaakkansa alle, ja pakkoruotsin tuputtaminen yli kymmenen vuoden tauon jälkeen pahentaa tilannetta.
Ruotsin tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Vastaus riippuu keneltä kysyy, ja missä päin Suomea.
Pahiten pakkoruotsin kannattajien omiin muroihin päästeli juuri Anna-Maja Henrikssonin oma puolue – ja kaiken lisäksi hänen omassa vaalipiirissään syksyllä 2016.
Kun Vaasan laajaa päivystä oltiin siirtämässä Vaasasta Seinäjoen keskussairaalaan, paljastui karulla tavalla, ettei opitulla ruotsilla tai yliopistojen hyväksymällä virkaruotsilla ollut tilanteessa mitään merkitystä. Vaasassa huonolle ruotsille naurettiin, ja Seinäjoen sairaala sai ruotsinkielisiltä pila- ja härikkösoittoja.
Vain syntymän kautta hankittu ruotsin taito kelpasi, kun tuli totinen paikka eteen.
Opetusministeriö valmistelee asian tulevan opetusministerin Li Anderssonin (vas) johdolla, joten lopputulosta ei tarvitse pitkään miettiä. Lukiolaiset, kaivakaa ruotsin sanakirjat esille jo kesällä, nimittäin oppivajetta kannattaa alkaa kuroa umpeen.
Poliittinen huuto asiasta taatusti syntyy, siitä pitää perussuomalaiset huolen.
Lue lisää: Jäikö koulun ruotsin tunneilta mitään päähän? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka hyvin osaat ruotsia
