Asiantuntijat ihmettelevät Rinteen hallituksen Nato-kirjausta – pitkän linjan diplomaatti on nähnyt osan tekstistä jo vuonna 1992

Julkaistu:

Jaakko Iloniemen mukaan Nato-linjaus on Rinteellä säilynyt samanlaisena kuin Sipilällä, vaikka sanamuoto on toinen.
Uusi demarivetoinen hallitus on muuttamassa Suomen hallituksen Nato-kirjausta sanamuodoltaan, uutisoi Iltalehti lauantaina.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan Antti Rinteen (sd) tulevan hallituksen ohjelmaan on kirjattu Natosta: ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä”.

Rinteen edeltäjän Juha Sipilän (kesk) hallituksen Nato-kannassa todettiin: ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.

Sipilää ennen oli hallitusohjelma oli vuodelta 2011, jolloin valtaan tuli Jyrki Kataisen (kok) johtama sixpack-hallitus. Sen hallitusohjelmassa todettiin, ettei Nato-jäsenyys ole ajankohtainen.

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.”


Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää on sitä mieltä, että Sipilän hallituksen kirjaus on paras.

– Jos saisi valita näiden kolmen välillä, ottaisin Sipilän kirjauksen. Se on nasevasti sanottu.

Järvenpää lisää, että asia tulee kyllä esille Rinteen Nato-kirjauksesta.

– Kierrellen ja kaarrellen tullaan tässäkin näköjään samaan perusasiaan, että meiltä ei ole suljettu mahdollisuutta Nato-jäsenyyteen.

– Lienee itsestään selvyys, että Suomella on mahdollisuus valita. Minä tietysti pitkäaikaisena Naton kannattajana toivoisin, että päätös tulisi nopeasti ja Suomi tekisi valinnan. Niin ei ilmeisesti tapahdu tämän hallituksen aikana.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mielestä Nato-kirjauksiin ei tullut suurempia muutoksia.

Aaltola sanoo, että sanamuodot ovat hieman muuttuneet.

– Tässä heijastuu se, että taustalla ovat eri puolueet kuin edellisessä hallituksessa. Vasemmistoliittokin pystyy hyväksymään Nato-kirjauksen.

Nato-kirjaus on siinä muodossa kuin se on neljän vuoden aikana kehittynyt.

– Suomi ottaa oikeuden arvioida turvallisuuspoliittista tilannetta uudelleen ja korostaa liikkumatilaa tässä suhteessa.

Tilanteen niin vaatiessa Nato-jäsenyys on Suomelle mahdollisuus. Kirjaus heijastaa Aaltolan mielestä sitä, miten suomalainen yleinen ajattelutapa on viime vuosina kehittynyt.

– Nato-mahdollisuus on se niin sanottu Nato-optio.

Aaltola viittaa presidentti Sauli Niinistöön, joka kertoi muutama viikko sitten pitävänsä enemmän mahdollisuus-sanasta kuin optio-sanasta.

Liikkumatilan korostus on Aaltolan mielestä hyvin tärkeä.

– Suomen liikkumatila on tällä hetkellä hyvin laaja. Olemme ylläpitäneet mahdollisuutta hyviin Venäjä-suhteisiin ja olemme ylläpitäneet mahdollisuutta hakea Natoon.

Aaltola sanoo, että hallitusohjelman ulkopolitiikkaa koskevassa osuudessa on edellisiin ohjelmiin verrattuna tuotu paljon esille globaaliin kehitykseen, ilmastomuutokseen, tasa-arvoon liittyviä asioita.

– Olin odottanut, että ohjelmassa olisi ollut sana feministi niin kuin on Ruotsin ulkopolitiikassa.


Kokenut diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi sanoo, ettei Nato-kirjaukseen ole tullut suurta muutosta Rinteen hallitusohjelmassa. Kyseessä on pieni hienosäätö.

– Sanamuoto on toinen, mutta kyllähän tämä on asiallisesti sama kuin Sipilällä.

Iloniemen mielestä Rinteen Nato-kirjaus on laajennus Sipilän hallituksen kirjauksesta. Rinteen Nato-kirjauksessa on tuotu esille perustelu, miksi voidaan hakea Nato-jäsenyyttä.

– Kataisella oli, ettei hallitus hae jäsenyyttä. Sipilän hallitus ylläpiti mahdollisuutta. Aiemmissa oli vain toteamus. Nyt tässä on myös perustelu, että on avoimia toimintamahdollisuuksia.

Iloniemi kiinnitti huomiota hallitusohjelman lisäykseen, jonka mukaan Suomen aluetta ei saa käyttää hyökkäystarkoituksiin.

Iloniemestä teksti tuntui kovin tutulta. Hän muistikin, missä oli sen nähnyt aiemmin.

– Se on otettu melkein sanatarkasti Suomen ja Venäjän välisestä sopimuksesta vuodelta 1992, siitä niin sanotusta ystävyyssopimuksesta. Minusta oli mielenkiintoista, että joku asioita tunteva oli keksinyt kaivaa sen esille.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt