Asiantuntijat: Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise ongelmaa – ”Kun tullaan toiselle asteelle huonoilla opiskelutaidoilla, ei tästä ole paljon apua” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat: Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise ongelmaa – ”Kun tullaan toiselle asteelle huonoilla opiskelutaidoilla, ei tästä ole paljon apua”

Asiantuntijat kaipaavat oppivelvollisuuden pidentämisen ohella enemmän tukea koulutielle.

Hallitusneuvotteluiden vetäjä, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne poistui hallitusneuvotteluista Säätytalolta Helsingissä 31. toukokuuta 2019, vasemmalla viestintävastaava Dimitri Qvintus ja oikella viestinnän asiantuntija Matti Hirvola.

31.5.2019 21:15

Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) vahvisti tiedotusvälineille perjantaiaamuna, että hallitusneuvotteluissa on sovittu oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle. Näin ollen oppivelvollisuus pidentyisi koskemaan peruskoulun lisäksi myös ammatillista koulutusta sekä lukiota.

Oppivelvollisuuden pidentämistä kuvataan Opetushallituksesta suureksi taloudelliseksi panostukseksi. Myös sisällöllisesti kokonaisuuden uskotaan olevan merkittävä. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Kati Lounema toteaa, että oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyvät painopisteet ja niihin liittyvät toimet eivät ole vielä tiedossa.

– Eilisestä Rinteen tiedotuksesta ymmärsin, että oppivelvollisuuden pidentämiseen sisältyvät tai siihen mahdollisesti linkittyvät muut elementit, joilla tulevalla hallituskaudella tavoitellaan koulutuksen ja osaamisen vaikuttavuutta, olisivat vielä viimeisiltä osiltaan muotoutumassa.

Suunnitelmasta ei siis ole vielä muuta tietoa kuin se, että yhteinen sävel hallitusneuvottelujen osapuolten välillä on löytynyt. Toimet selviävät viimeistään hallitusohjelman valmistumisen myötä.

”Molemmissa päissä tarvitaan toimenpiteitä”

Koulutusalan asiantuntijoiden keskuudessa suunnitelmaan on suhtauduttu kaksijakoisesti. Toisaalta muutosta pidetään tervetulleena, toisaalta riittämättömänä, kertovat asiantuntijat Ilta-Sanomille.

OAJ:n oppivelvollisuusmallissa esitetään oppivelvollisuuden pidentämisen lisäksi esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi. OAJ:n koulutusjohtajan Heljä Misukan mukaan Rinteen hallituksen esittämä oppivelvollisuuden pidentäminen ei siis yksinään vastaa OAJ:n tavoitteita.

– Kun tullaan toiselle asteelle huonoilla opiskelutaidoilla, niin ei siitä ole paljon apua, että velvollisuutta pidennetään.

– Toivon, että suunnitelmat sisältävät myös toimia perusopetukseen ja varhaisiin vuosiin. Jos malli käsittää vain toisen asteen ilmaiset oppimateriaalit ja että siihen menee eniten rahaa, niin silloin se ei ole meidän toiveidemme mukainen malli, Misukka kertoo Ilta-Sanomille.

Misukka myöntää, että uudistuksessa ollaan kuitenkin oikeilla jäljillä. OAJ on periaatteessa tyytyväinen uudistukseen, sillä uudistus pyrkii nostamaan vain peruskoulutuksen varassa olevien työllisyysastetta, joka on asettunut noin 40 prosentin tuntumaan.

– Emme voi ajatella, että näin vaillinaisella koulutuksella pärjäisi työelämässä. On tärkeää, että jokainen saisi toisen asteen tutkinnon, Misukka toteaa.

Myös Turun yliopiston kasvatustieteiden professori Risto Rinne näkee, että oppivelvollisuuden pidentäminen on oikeansuuntainen toimenpide. Koko ongelmaa se ei kuitenkaan ratkaise.

– Kysymys on luokkakoosta, erityisoppilaiden, eli tietyllä tavalla riskin alla olevien oppilaiden huomioimisesta ja heihin ohjattavista resursseista.

– Ennen kaikkea tarvittaisiin tarpeeksi resursseja niille, jotka eivät koulussa kovin hyvin pärjää tai siellä viihdy, Rinne pohtii.

Rinne pitää oppivelvollisuuden pidentämistä parempana toimenpiteenä kuin varhaiskasvatuksen uudistamista, kun pyysimme häntä valitsemaan jomman kumman vaihtoehdoista. Professori ei kuitenkaan mielellään asettaisi vaihtoehtoja vastakkain, vaikka politiikassa jakolinja onkin tehty.

– Selvää on, että molemmissa päissä tarvitaan toimenpiteitä.

– Perustaidot ihmisen elämänkaarelle pitkän koulutusjärjestelmän kautta työmarkkinoille luodaan jo ennen varsinaista peruskoulua.

Koulutukseen toivotaan lisää rahaa

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei kuitenkaan missään nimessä riitä. Misukka peräänkuuluttaa OAJ:n mallin mukaisen varhaiskasvatuksen vahvistamisen lisäksi panostuksia oppimisen tukeen ja opettajamitoitukseen.

Misukan mukaan ilman asianmukaista tukea oppilas voi kulkea peruskoulun läpi oppimatta tärkeitä perustaitoja jatko-opintoja tai työelämää varten. Tämä tarkoittaa sitä, että toiselle asteelle tullaan esimerkiksi heikoilla matematiikan, äidinkielen ja yleisen oppimisen taidoilla.

– Se, että heitä pakotetaan olemaan vielä pidempään koulussa, ei onnistu, jollei saada tukea peruskoulun puolelle ihan varhaiskasvatuksesta lähtien.

Lounema Opetushallituksesta toteaa, että on tutkittu, että syrjäytymisen polku saattaa alkaa jo varhaiskasvatuksen piirissä.

– On havaittu, että se tuki, mitä lapsi saa varhaisina vuosina ja edelleen koulumaailmassa, on merkittävässä asemassa siinä, miten hän kiinnittyy koulutukseen ja sitä kautta yhteiskuntaan.

Professori Rinne näkee, että yksittäisiä keinoja riskiryhmien tukemiseksi olisi koulupsykologien ja –kuraattoreiden sekä erityisopettajien ja opetuksen määrän lisääminen. Rinne pahoittelee erityisesti ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen vähäisyyttä.

Misukka toivoo, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei jää hallitusohjelman ainoaksi koulutuspoliittiseksi satsaukseksi. Koulutusjohtaja muistuttaa, että vaalien alla puhuttiin koulutusmiljardista tai ainakin useammista sadoista miljoonista euroista koulutukseen.

Myös Rinne toivoo, että koulutukseen saataisi lisää rahoitusta.

– Tällä hetkellä korkeakoulujen ja keskiasteen osalta tilanne on se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi näiltä aivan mielettömiä summia.

– Nyt rahoitus pitäisi jotenkin levittää niin, että kaikki kouluasteet otetaan huomioon. Joka suunnassa on paikattavaa, jotta olisimme jälleen kilpailukykyinen valtio, Rinne pohtii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?