Työmarkkinajärjestöt epäilevät hallituksen suunnitelmia uudesta työllisyystyöryhmästä – ”Asia ei voi olla kolmikannan varassa”

Julkaistu:

Ilta-Sanomien haastattelemat työmarkkinajärjestöt vahvistavat, että kolmikannasta on ollut puhetta Antti Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa.
Helsingin Sanomien ja Verkkouutisten neuvottelulähteiden mukaan Sdp:n Antti Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa suunnitellaan työllisyyskysymyksiin keskittyvän kolmikantaisen työryhmän perustamista.

Työnantajien ja palkansaajien liitoista sekä hallituksesta koostuvan työryhmän tavoitteena olisi löytää keinoja, joilla luotaisiin puolet hallituksen tavoittelemasta 60 000 uudesta työpaikasta vuoteen 2023 mennessä.


Työmarkkinajärjestöille sysättävä vastuu on suuri, sillä hallituksen talouspolitiikka pohjaa vahvasti siihen, että työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin. Työllisyysasteen nostolla tavoitellaan 1,9 miljardin tuloja.

Työryhmältä odotetaan tuloksia jo elo-syyskuussa, sillä ehdotuksia halutaan jo ennen syksyn budjettiriihtä.

SAK:n Jarkko Eloranta pitää aikataulua kiireellisenä. Eloranta sanoo Ilta-Sanomille, ettei muutamassa kuukaudessa ehdi kehittämään juurikaan uusia keinoja.

– Ratkaisuja täytyy löytyä sellaisista keinoista, jotka ovat jo aikaisemmin olleet keskusteluissa ja pohdiskeluissa.


Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitää aikataulua tiukkana. Fjäder toteaa, että kolmikannan avulla ei ole aikaisemminkaan saatu tehtyä merkittäviä työllisyyspoliittisia uudistuksia. Palkansaajien ja työnantajien tavoitteiden yhteensovittaminen ei ole helppo rasti.

– Toivotaan, että nyt syntyy ratkaisuja.

Elorantakin näkee, että palkansaajien ja työnantajien tavoitteita voi olla vaikea sovittaa yhteen, vaikka osapuolet ovatkin jo esittäneet yhdessä esimerkiksi sosiaaliturvan byrokraattiloukkujen poistamista.

– Työnantajien puolelta esitetään varmaan sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia ja työsuhteisiin liittyviä asioita. Niistä ei varmaan kovin helpolla yhteisymmärrystä saada.


Hallituksen toivotaan ottavan vastuuta työllistämistoimista

Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää kolmikantaa hyvänä työvälineenä, mutta epäilee hänkin, että onnistutaanko järjestöjen kesken löytämään tarpeeksi tehokkaita keinoja työllisyysasteen nostattamiseksi.

Häkämies korostaa hallituksen vastuuta, jos työryhmä ei onnistukaan löytämään yhteisymmärrystä keinoista.

– Siinä kohtaa hallitus ei saa olla toimeton. Työllisyystavoite on niin keskeinen, sillä jos tämä ei toteudu, niin hallituksen talouspoliittisen ohjelman pohja pettää.

– Me emme ainakaan odota, että hallitus olisi sidottuna työryhmän tuloksiin, jos keinot eivät ole riittäviä.


Myös Akavan Fjäder korostaa hallituksen roolia työllisyystointen edistämisessä.

– On enemmän kuin loistavaa ja hienoa, että kutsutaan työmarkkinajärjestöt tällaisiin työllisyyspoliittisiin talkoisiin, mutta toivoisin, että myös hallituksella itsellään olisi kova uudistamis- ja työllistämistahto itselläänkin luoda uutta politiikkaa.

– Asia ei voi olla kolmikannan varassa.

Järjestöjen keinot ovat eri planeetoilta

Täysin kolmikannan varaan ei uudistuspaineita varmasti kannatakaan laskea, sillä työmarkkinaosapuolten tavoitteet eroavat toisistaan perustavanlaatuisesti.

EK:n keskeisimpiä keinoja työllisyysasteen korottamiseksi ovat paikallisen sopimisen lisääminen, “oikein tehty perhevapaauudistus”, työttömyysturvan kannustavuus aktiivimallin jälkeisessä ajassa ja työvoiman saatavuuden parantaminen. Häkämiehen mukaan ”oikein tehty perhevapaauudistus” tarkoittaa sitä, että uudistusta tehdään työllisyyden edistäminen edellä.

Myös Yrittäjissä nähdään paikallisen sopimuksen olevan avainasemassa työllisyysasteen nostamisessa. Tämän lisäksi SY:ssä korostetaan luopumista sopimisen kielloista, sillä se edistäisi myös järjestäytymättömien yritysten toimintaa.

Akavan avain työllisyysasteen nostamiseen löytyy perusasteen varassa olevien työllisyyskehityksestä.

– Työperäisellä maahanmuutolla ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteen kohottamisella voidaan saada aikaan jotain muutosta, mutta tärkeintä olisi nostaa puolen miljoonan perusasteen varassa olevan työllisyysastetta.

– Siellä ei ole tiedossa vain helppoja keinoja, vaan myös niitä hieman ikävämpiä, Fjäder toteaa.

SAK näkee syksyn liittokierroksen vaikuttavan merkittävästi Suomen työllisyyden kehitykseen. Liittokierroksella työnantajajärjestöt ja ammattiliitot neuvottelevat palkoista ja työehdoista.

SAK:n Eloranta tuo esille myös keinoja, joista saattaisi koitua lisäkustannuksia. Hänen mukaansa tällaisia olisivat esimerkiksi koulutukseen panostaminen, kohtaannon helpottaminen, muutosturvan parantaminen, osatyökykyisten työllisyyden parantaminen ja palkkatuki.

STTK ei halunnut eritellä mitään keinoja ennen hallitusohjelman valmistumista.

Kaikki näyttävät vihreää valoa kolmikannalle

SAK:sta, Akavasta, EK:sta sekä STTK:sta ja Suomen Yrittäjistä vahvistetaan IS:lle, että järjestöt ovat valmiita kolmikantaiseen työryhmätyöskentelyyn. Järjestöt kuitenkin huomauttavat, että mitään virallista toimeksiantoa ei hallituksen suunnalta ole vielä saatu.

EK:n Jyri Häkämies ei pidä kolmikantaisen työryhmän väläyttelyä yllätyksenä. Häkämiehen mukaan hallitusneuvottelujen aikana on tullut esille, että tämäntyyppistä valmistelua oltaisi käynnistelemässä.

– Etukäteenkin oli varmasti selvillä, että tällainen kolmikantainen valmistelu vahvistuu varmasti tämän hallituksen aikana.

– Tuleva pääministeripuolue painottaa kolmikantavalmistelua, Häkämies kertoo.

Sture Fjäderin mukaan työryhmähankkeesta kyseltiin jo viikko sitten talousraamien määrittelemisen yhteydessä. Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vahvistaa, että työryhmästä on keskusteltu hallitusneuvottelujen lomassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt