Kysely oli jaettu kolmeen teemaan: maahanmuuttoon, ilmastoon ja liikenteeseen.
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mielestä EU ei kaipaa ”sellaista maahanmuuttoa, jota Eurooppaan tällä hetkellä tulee”. Hän nostaa esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevan maahanmuuton, joka hänen mukaansa muun muassa rikkoo ”yhteiskuntien koheesiota”. Halla-ahon mielestä myös Isis-taistelijoiden kansalaisuus pitäisi peruuttaa.
Muut puolueet ottavat maahanmuuttoon suopeamman kannan. Muun muassa työperäistä maahanmuuttoa pitävät välttämättömänä ainakin tulevaisuudessa lähes kaikki muut kyselyn puolueet. Isis-taistelijoiden paluutilanne on monen puolueen mielestä ongelmallinen, ja erityisesti heidän perheidensä tilanne on vaikea.
Alla puolueiden vastauksia muutamiin kysymyksiin. Jos taulukko ei näy, katso se tästä.
Liikenneasioissa kevään vaalitenttien kestoaihe näkyy ja kuuluu. Eripuraa syntyy edelleen liittyen uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen myynnin kieltämiseen ja sen mahdolliseen aikatauluun. Moni puheenjohtaja puhuisi moottorien sijaan mieluummin polttoaineiden ympäristöystävällisyydestä.
Yhteisiäkin linjoja löytyy. Muun muassa raideliikenteen tärkeydestä EU:ssa puheenjohtajat ovat erittäin samoilla linjoilla. Suuri osa puolueista olisi valmis myös kiskoliikenteen lisäsatsauksiin.
Pitäisikö EU:n asettaa hiilitullit unionin ulkopuolelta tuoduille tuotteille?
Antti Rinne (sd): Asiaa on syytä selvittää. Hiilitullit voisivat olla yksi keino, jolla voitaisiin kannustaa EU:n kumppaneita saavuttamaan Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet.
Jussi Halla-aho (ps): Kyllä. Hiilitulleilla suojataan eurooppalaista teollisuutta ja tuotantoa epäreilulta kilpailulta ja toisaalta ohjataan Kiinan kaltaisia suuria saastuttajia kestävämpiin tuotantotapoihin.
Petteri Orpo (kok): Kyllä pitäisi. Epäreilua kilpailua pitää voida kompensoida niissä tuoteryhmissä, joissa hiilipäästöjen hinnoittelu on olennaisesti kevyempi ja päästöhinnoittelulla merkittävä vaikutus tuotannon sijoittamiseen. Jos EU asettaisi hiilitullit, tulisi samaan aikaan luopua päästöoikeuksien ilmaisjaosta.
Juha Sipilä (kesk): Idea on hyvä ja suhtaudun asian selvittämiseen avoimesti, mutta tunnistan vaaranpaikat. Tulleja seuraa yleensä vastatullit. Meidän pitää pyrkiä EU:ssa edistämään sääntöperustaista vapaata kauppaa, ei kauppasotia.
Pekka Haavisto (vihr): EU:ssa olisi asetettava määräaika, johon mennessä koko EU:n on oltava hiilineutraali ja korjattava päästökauppa niin, että päästöjen hinta saadaan ylös ja päästöoikeuksille asetetaan lattiahinta. Olisi järkevää ottaa käyttöön päästökaupan perusteiden mukaan määriteltävät hiilitullit EU:hun tuotaville tuotteille.
Li Andersson (vas): Hiilitullit tarvitaan, jotta voidaan varmistaa että saastuttajat eivät saa kohtuutonta kilpailuetua ilmaston kannalta vastuullisesti toimiviin yrityksiin nähden. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen ei onnistu, ellei saastuttamiselle aseteta hintaa.
Anna-Maja Henriksson (r): Asiaa voidaan selvittää.
Sari Essayah (kd): Ehdotetut hiilitullit ovat asia, jota kannattaa selvittää osana EU:n ilmastotoimien kokonaisuutta. Asia on tietenkin vahvasti kauppapoliittinen ja hiilitullien toteuttaminen edellyttäisi yhtenäistä näkemystä jäsenvaltioilta.
Pitäisikö EU:n alueelta nouseville ja laskeville lennoille asettaa lentovero?
Antti Rinne (sd): Lentoliikenteen päästöjä on vähennettävä. Ensisijainen keino tähän on lentoliikenteen päästökaupan laajentaminen, sillä tällä hetkellä vain pieni osa lentoliikenteen päästöistä on päästökaupan piirissä. Lentoveron käyttöönottoa voidaan selvittää, mikäli se olisi koko Euroopan laajuinen.
Jussi Halla-aho (ps): Tätä voidaan harkita.
Petteri Orpo (kok): Ei ainakaan ensisijaisesti, sillä lentovero ei ole tehokkain keino vähentää lentoliikenteen päästöjä. Tärkeintä olisi kiristää EU:n päästökauppaa ja vahvistaa raideliikennettä Euroopassa. Jos se ei riitä, voidaan muitakin keinoja, kuten lentovero, ottaa käyttöön EU:n sisäisillä lennoilla.
Juha Sipilä (kesk): Ensisijaisesti kannatan, että lentoliikenteen päästökauppaa laajennetaan ja sitä kautta vähennetään sieltä tulevia päästöjä.
Pekka Haavisto (vihr): Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan kaikkia keinoja. Lentäminen on yksi ilmastolle haitallisimpia liikennemuotoja. Kannatamme lentoveroa EU-tasolla.
Li Andersson (vas): Lentovero olisi tehokas tapa varmistaa, että ilmastonmuutoksen vastaisista toimista maksavat päästöjen aiheuttajat, eivätkä pienituloiset. Kerran vuodessa Kanarialle lentävän perheen kukkarossa vero tuntuisi vain muutaman kympin verran, mutta kohtuuttomalle lentorallille saataisiin näin asetettua hinta.
Anna-Maja Henriksson (r): EU-tasolla asiaa voisi harkita, mutta lentoveron tulisi olla maailmanlaajuinen jotta se olisi toimiva.
Sari Essayah (kd): Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä globaaliin sopimukseen, mutta päästöperusteinen lentovero on vähintään EU-alueella toteutettuna selvittämisen arvoinen.
Miten ilmastovaikutukset pitäisi ottaa huomioon maataloustuissa?
Antti Rinne (sd): Maataloutta tulee voida harjoittaa koko unionin alueella. Maataloustukia pitäisi kohdistaa EU:ssa entistä enemmän maaseudun kehittämiseen ja maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimiin. Näiden toimien pitäisi olla selkeästi määriteltyjä, jotta maataloutta voidaan ohjata ympäristön kannalta parempiin viljelykäytäntöihin ja esimerkiksi biodiversiteetin säilyttämiseen.
Jussi Halla-aho (ps): Katsomme, että kotimainen maatalous on Suomelle huoltovarmuuskysymys. Siksi sen jatkuminen on varmistettava. Jo ilmastosyistä on tärkeää, että ruoka tuotetaan mahdollisimman lähellä kuluttajaa.
Petteri Orpo (kok): Kyllä, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja maataloustukia tulee uudistaa niin, että ne tukevat EU:n ilmastotavoitteita. Maa- ja metsätalous eivät ole osa ilmastonmuutoksen ongelmaa, vaan osa sen ratkaisua. Ruuantuotannon edellytyksistä on huolehdittava ja maataloutta on voitava harjoittaa kaikkialla Euroopassa.
Juha Sipilä (kesk): Maataloutta pitää voida harjoittaa kannattavasti koko Suomessa; näin saamme jatkossakin lähellä tuotettua puhdasta ruokaa. EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan ollaan sisällyttämässä nykyistä enemmän ilmastotoimia. Pidän aloitteita hyvin tervetulleina, kunhan ne mukautetaan joustavasti eri maiden erityisolosuhteisiin.
Pekka Haavisto (vihr): EU:n maataloustukien uudistus pitää tehdä ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioiden. Se tarkoittaa sitä, että tukia suunnataan uudelleen tukemaan luonnon monimuotoisuutta, ravinteiden kierrätystä, ympäristön suojelua, hiilen sidontaa ja eläinten hyvinvointia.
Li Andersson (vas): Maatalous on tällä hetkellä Euroopassa ilmastopäästöjen lähde, mutta asian ei tarvitse olla näin. Pelloissa on suuri potentiaali sitoa hiiltä. Maataloustuet pitää suunnata nykyistä paremmin maataloustuotannon ympäristö- ja ilmastokestävyyden parantamiseen. Kun valjastamme pellot kasvattamaan hiilinieluja, maanviljelijät voivat olla ilmastonmuutoksen torjunnan sankareita.
Anna-Maja Henriksson (r): Maanviljelijät tekevät jo tänään paljon ilmastotyötä hiilen sitomiseksi maatalousmaahan. Investointipuolella tulisi panostaa esimerkiksi biokaasun tuotantoon ja muihin ratkaisuihin, jotka lisäävät fossiilitonta energiantuotantoa.
Sari Essayah (kd): Suomalainen maataloustuotanto on pitkälti nurmirehupohjaista, joten hiilensidonnan tukeminen ympäristökriteereissä ja hiiliviljelyn tukeminen muutoinkin sekä esim. biokaasun talteenoton tukeminen voisivat olla tapoja huomioida ilmastovaikutuksia.
Pitäisikö uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen myynti kieltää EU:n alueella? Koska?
Antti Rinne (sd): On tärkeää, että koko EU:ssa tuetaan siirtymistä vähäpäästöisiin ja päästöttömiin autoihin ja että se on mahdollista riippumatta lompakon paksuudesta. EU:ssa voitaisiin selvittää aikataulu uusien fossiilista polttoainetta käyttävien polttomoottoriautojen myynnistä luopumiseksi. On tärkeää, että ilmastotoimet toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Jussi Halla-aho (ps): Ei pidä. Bensiini- ja diesel-autot katoavat sitä mukaa kuin muut vaihtoehdot tulevat tavallisen kuluttajan ulottuville.
Petteri Orpo (kok): Ei pitäisi. Kieltojen sijaan EU:ssa tulisi tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan, että kuluttajalle olisi edullisempaa valita auto, jossa on joku muu voimanlähde kuin perinteinen polttomoottori. EU:n on jatkettava määrätietoista politiikkaa autojen päästörajojen madaltamiseksi.
Juha Sipilä (kesk): Ei pidä. Sähköautot ovat vielä isolle osalle ihmisistä liian kallis hankinta ja niiden päästöt vaihtelevat myös sen mukaan, mistä niihin käytettävä sähkö on peräisin. Selvää on, että tarvitsemme sekä kaasu- ja nestepohjaisia biopolttoaineita että sähkökäyttöisiä ajoneuvoja vähentämään päästökuormitusta.
Pekka Haavisto (vihr): Euroopan vihreiden yhteinen tavoite on, että fossiilisilla polttoaineilla kulkevia uusia autoja ei myydä Euroopassa vuoden 2030 jälkeen.
Li Andersson (vas): Nykyisiä bensa- ja dieselkäyttöisiä autoja on järkevää konvertoida kulkemaan maakaasulla tai etanolilla. Näin omasta autosta on mahdollista tehdä ilmastoystävällinen jopa vain muutamalla satasella. Pienituloisille auton ilmastokonversiota on järkevää tukea rahallisesti. Vasemmistoliiton tavoite on tehdä liikenteestä päästötöntä vuoteen 2045 mennessä.
Anna-Maja Henriksson (r): Emme kannata kieltoa. Autoteollisuus kehittelee nopeasti vähäpäästöisiä autoja. Uusien polttoaineiden avulla, kuten biodieselin, myös polttomoottorit voivat olla vähäpäästöisiä. Tällaisia ratkaisuja tullaan tarvitsemaan, erityisesti raskaan liikenteen osalta.
Sari Essayah (kd): Emme kannata kategorista yhden teknologian kieltämistä, koska samalla kiellettäisiin myös kestävästi tuotetun biodieselin ja bioetanolin käyttö ajoneuvoissa. Sen sijaan kansallisesti kannatamme tukea mm. biokaasun talteenotolle sekä biokaasuautojen tankkausasemaverkostojen rakentamiselle ja konversiotuille.
Pitäisikö EU:n tukea sähköautoilua? Miten?
Antti Rinne (sd): EU edistää jo tällä hetkellä liikenteen päästöjen vähentämistä ja sähköistämistä esimerkiksi tukemalla lataus- ja akkuteknologioiden kehittämistä.
Jussi Halla-aho (ps): Sähköautoja voidaan tukea verokohtelulla, mutta tämä ei vielä nykytilanteessa riitä tekemään niistä todellista vaihtoehtoa pieni- ja keskituloiselle ihmiselle. Sähköautoilua ei pidä tukea tekemällä polttomoottoriautoista nykyistä kalliimpia.
Petteri Orpo (kok): EU:n tulee tukea puhtaiden teknologioiden ja ratkaisujen tutkimusta ja kehitystä, ja säätää sellaisia direktiivejä, jotka ohjaavat jäsenvaltioita ja yrityksiä vähäpäästöisyyteen. Uusien autojen päästörajoja tulee edelleen kiristää niin, että uusien autojen päästöt vähenevät, jolloin myös sähköautot yleistyvät.
Juha Sipilä (kesk): EU voi tukea sähköautoilua epäsuorasti mm. tutkimus- ja kehitysrahoituksen kautta. Investoinnit puhtaan teknologian kehittämiseen tuovat myös kasvua Eurooppaan ja Suomeen. Keinot liikenteen päästöjen vähentämiseen ovat kunkin maan kansallisissa käsissä.
Pekka Haavisto (vihr): EU:n pitää tukea reilua siirtymää kohti kestävämpää liikennejärjestelmää. Sähköautot ovat yksi tärkeä väline vähentää liikenteen päästöjä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen ohella. EU voi edistää sähköautojen latausverkon rakentamista.
Li Andersson (vas): Sähköautojen Euroopan laajuisen latausverkoston rakentaminen on hyvä esimerkki eurooppalaisten hyvinvointia ja liikkumista parantavasta hankkeesta, johon yksikään EU:n jäsenmaa ei kykene yksin, mutta joka onnistuu unionin yhteistyön avulla.
Anna-Maja Henriksson (r): Sähköautoilun standardien varmistamisessa EU:lla on rooli. Sähköautoilun edistämisessä tarvitsemme infraa joka tukee tätä, ja siinäkin EU:lla voi olla rooli.
Sari Essayah (kd): Verotukseen ja infraan liittyvät ratkaisut kuuluvat jäsenmaille. Sen sijaan EU-varoja voidaan tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta käyttää akkuteknologisen osaamisen kehittämiseen, josta mm. Suomen akkuklusteri voisi hyötyä.
Pitäisikö EU:n tukea nykyistä enemmän raideliikennettä? Miten?
Antti Rinne (sd): Kyllä, sillä raideliikenteen kehittäminen vahvistaa kasvua ja on samalla ilmastoteko. Esimerkiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon rahoitusta raideliikenteeseen on vahvistettava. Suomi on jäänyt tällä hetkellä kyydistä EU-rahoituksen osalta liikennehankkeissa, ja rahoituksen saamiseksi tarvitaan selkeitä ja perusteltuja hankesuunnitelmia. Pitkällä aikavälillä Suomen runkoverkot tulisi rakentaa kaksiraiteisiksi.
Jussi Halla-aho (ps): Raideverkostoon on tehtävä sekä EU:n että kansallisella tasolla investointeja, jotta mahdollisimman suuri osa tavara- ja matkustajaliikenteestä saadaan kulkemaan kiskoilla.
Petteri Orpo (kok): Kyllä pitäisi. Kattavat, nopeat ja turvalliset raideyhteydet ovat erittäin tärkeitä EU:n kansalaisille ja yrityksille kaikkialla Euroopassa. Ne ovat tärkeitä myös EU:n ilmastotavoitteiden takia. EU:n aluetukien kautta yhteisiä varoja on suunnattava raideliikenteen tukemiseen, ja Suomen on saatava tästä osansa.
Juha Sipilä (kesk): Kannatan, että EU-budjetista tuetaan myös raidehankkeita kuten tähänkin asti. Suomen pitää olla aktiivinen, että saamme omille hankkeillemme rahoitusta sitä kautta.
Pekka Haavisto (vihr): Liikenteen päästöjen vähentämiseksi Eurooppa on siirrettävä raiteille. Nopeista, rajat ylittävistä junayhteyksistä on tehtävä houkutteleva vaihtoehto, joka korvaa yhä suuremman osan Euroopan sisäisestä lentoliikenteestä. Meidän pitäisi tavoitella sitä, että Suomi kytketään raiteilla Keski-Eurooppaan – yöjunalla Berliiniin.
Li Andersson (vas): Ilmastohyvinvoivassa Euroopassa Helsingistä pääsee yöjunalla Berliiniin ja Oulusta aamuksi Tukholmaan. Eurooppa tukee jäsenmaiden rakennushankkeita vuosittain valtavilla summilla ja merkittävä osa tästä rahasta on järkevää suunnata vähäpäästöisen liikenteen helpottamiseen, esimerkiksi juuri uusiin ja nopeampiin raiteisiin.
Anna-Maja Henriksson (r): EU:lla on rooli merkittävissä infra-hankkeissa. Koko Euroopan kannalta raideliikenne on erittäin merkittävässä asemassa ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Nykyinen taso on sopiva.
Sari Essayah (kd): Useita maita yhdistävien raideyhteyksien kehittäminen on asioita, joissa EU-tason yhteistyö tuottaa merkittävää lisäarvoa mm. ns. TEN-T-verkon liikenneyhteyksien kehittämisen kautta. Suomen etu olisi, jos Baltian läpi kulkeva tie- ja rataverkko saataisiin ulottumaan Suomeen asti ja toisaalta saisimme EU-rahoitusta mm. nopeaan Itärata-hankkeeseen Venäjän suuntaan.
Jos EU:n ulkorajalle tulee laivalastillinen turvapaikanhakijoita, pitääkö heitä auttaa?
Antti Rinne (sd): Jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa myös EU:n alueelta. Tarvitsemme Eurooppaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja jossa kaikki jäsenmaat osallistuvat vastuunjakoon. Tähän liittyy myös mm. ihmissalakuljetuksen vastainen työ ja tehokas ulkorajavalvonta. Turvallisten maahantuloreittien järjestäminen parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää Etelä-Euroopan maihin kohdistuvaa painetta.
Jussi Halla-aho (ps): EU:n pitäisi ottaa Välimerellä käyttöön Australian mallin mukainen tiukka pushback-politiikka. Laitonta maahantuloa yrittävät henkilöt pitää palauttaa lähtösatamiin. Nykyinen käytäntö kannustaa laittomaan maahantuloon ja osaltaan tukee ihmissalakuljettajien liiketoimintaa sekä johtaa merikuolemiin.
Petteri Orpo (kok): Kyllä, EU:n tulee auttaa hädänalaisia, mutta vuoden 2015 hallitsematon tilanne ei saa enää koskaan toistua. EU:n pitää kaikin keinoin ehkäistä maahantulijoiden hakeutumista EU:n alueelle vaarallisten merireittien kautta. Kriisitilanteiden varalle EU:n jäsenvaltioilla pitäisi olla käytössä yhteinen ja kaikille pakollinen taakanjakomekanismi, jonka avulla maahantulijoita voitaisiin uudelleen sijoittaa jäsenvaltioiden kesken. Ilman tehokkaasti toimivia ulkorajoja taakanjakomekanismia ei voida ottaa käyttöön.
Juha Sipilä (kesk): Heidän osaltaan tulee käynnistää normaali turvapaikkaprosessi ja selvittää, ovatko he suojelun tarpeessa. Jos eivät, silloin heidät tulee palauttaa lähtömaahan. Muuttoliikkeen on pysyttävä hallinnassa ja ihmisiä autettava mahdollisimman lähellä lähtömaitaan.
Pekka Haavisto (vihr): Ei ole inhimillisesti hyväksyttävää, että Välimerestä tulee joukkohauta Eurooppaan pyrkiville. Meripelastuksen kieltäminen ei ole ratkaisu pakolaistilanteeseen ja merellä hätään joutuneita täytyy auttaa. Samalla on torjuttava salakuljetusta ja ihmiskauppaa sekä vahvistettava laillisia kanavia pyrkiä Eurooppaan niin työtä kuin turvapaikkaakin varten. Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus.
Li Andersson (vas): EU:n pitää tehdä vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Se tarkoittaa, että autamme hädänalaisia ihmisiä kykyjemme mukaan. Ei ole kenenkään etu, ettei ihmisillä ole muita vaihtoehtoja kuin pyrkiä Eurooppaan. Siihen haluamme puuttua mahdollisuuksia luovalla, tehokkaalla kehitysyhteistyöllä. Vasemmistoliitto kannattaa pysyvää vastuunjakojärjestelmää.
Anna-Maja Henriksson (r): Jos merellä huomaat ihmisiä merihädässä niin asia on itsestään selvä. Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta (SOLAS) velvoittaa auttamaan. Ihmisiä hädässä pitää auttaa kaikissa tilanteissa, myös ilman sopimuksia.
Sari Essayah (kd): Tietenkin merihädässä olevia tulee auttaa lähimpään satamaan, joka voi olla myös lähtösatama. Jos henkilö jättää turvapaikkahakemuksen EU:n puolella, niin Dublin-sopimuksen mukaisesti ensimmäinen vastaanottomaa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Turvapaikanhakijoiden ns. automaattista jakomekanismia jäsenmaiden kesken ei tule ottaa käyttöön, sillä se vain kiihdyttäisi ihmissalakuljetusta ja ihmisten hyväksikäyttöä.
Tarvitseeko EU nykyistä enemmän maahanmuuttajia?
Antti Rinne (sd): Eurooppa on ikääntyvä maanosa. Jo neljäsosa väestöstä on yli 60-vuotiaita ja syntyvyys on alhaista. Tarvitsemme lisää maahanmuuttajia korvaamaan työmarkkinoilta poistuvaa työvoimaa ja huolehtimaan osaltaan siitä, että EU:n talouden pyörät pyörivät ja että ihmisten hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Työperäisellä maahanmuutolla ja maahanmuuttajilla on ollut merkittävä rooli Euroopan kasvulle viime vuosien ja vuosikymmenten aikana.
Jussi Halla-aho (ps): EU ei tarvitse sellaista maahanmuuttoa, jota Eurooppaan tällä hetkellä tulee. Maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-Idästä kuormittaa julkista taloutta, lisää rikollisuutta ja uskonnollista radikalismia sekä rikkoo yhteiskuntien koheesiota.
Petteri Orpo (kok): Kyllä, erityisesti Suomen kaltaiset jäsenvaltiot, joissa väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee nopeasti, tarvitsevat enemmän työperäistä maahanmuuttoa sekä EU:n sisältä, että EU:n ulkopuolelta. EU:n alueelle täytyy voida tulla laillisia reittejä pitkin opiskelemaan ja tekemään töitä ilman turhaa byrokratiaa. Maahanmuuttajien on opittava eurooppalaiset tavat. Pitää suvaita erilaisuutta, mutta täällä eletään meidän lainsäädäntömme mukaan. Rikoksiin syyllistyneet on pystyttävä karkottamaan.
Juha Sipilä (kesk): Maahanmuuton niin Suomeen kuin Eurooppaan pitää olla hallittua. Hallitsematon maahanmuutto ei saa toistua. Hädänalaisia täytyy auttaa mahdollisimman lähellä konfliktialueita. Samalla ikääntyvä Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa, siis osaajia myös rajojemme ulkopuolelta. Suomen osalta kannatan asteittaista työvoiman saatavuusharkinnan poistamista.
Pekka Haavisto (vihr): Muuttoliike kohdistuu Eurooppaan monista syistä: työskentelyä tai opiskelua varten, perhesyistä tai turvaa hakemaan. Myös EU:ssa väestö ikääntyy. EU:n taloudellisen menestymisen kannalta on tärkeää, että yritykset saavat tarvitsemiaan työntekijöitä myös maahanmuuton kautta. EU-maissa tutkintonsa suorittaneet kansainväliset opiskelijat olisi hyvä saada valmistumisen jälkeen myös työskentelemään EU-alueelle.
Li Andersson (vas): Euroopan väestö vanhenee ja on todennäköistä, että tarvitsemme lisäkäsiä aloille, joille syntyy työvoimapulaa. Samalla tarvitaan luotettavampaa työehtojen valvontaa ja Euroopan laajuiset minimityöehdot, jottei pääse syntymään haitallista palkkakilpailua.
Anna-Maja Henriksson (r): Kyllä. EU tarvitsee lisää ihmisiä, jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointia. Euroopan nykyisen väestön ikääntyessä tarvitsemme lisää työikäisiä ihmisiä Eurooppaan. Tällä on myös merkitystä EU:n kilpailukyvyn kannalta. Samalla on todella tärkeä panostaa kotouttamiseen.
Sari Essayah (kd): Työperäistä maahanmuuttoa Eurooppaan ja Euroopan sisällä tarvitaan, mutta aivan erityisesti meidän on pidettävä kiinni Euroopassa jo olevasta koulutetusta työvoimasta ja estää ns. aivovuotoa. Maastamuuton vähentäminen on ensimmäinen tavoite, johon kannattaa monissa jäsenmaissa tähdätä.
Mitä EU:n pitää tehdä Isisin riveissä taistelleille kansalaisilleen?
Antti Rinne (sd): Isisin rikosten laajuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä vierastaistelijoihin liittyvien monimutkaisten näyttö- ja oikeusturvakysymysten vuoksi voisi olla perusteltua, että perustettaisiin erillinen kansainvälinen tuomioistuin käsittelemään näitä rikoksia. Muun muassa kaikki Pohjoismaat ovat kannattaneet tällaisen tuomioistuimen perustamista.
Jussi Halla-aho (ps): Isis-taistelijoiden kansalaisuus pitäisi peruuttaa ja paluu Eurooppaan estää.
Petteri Orpo (kok): EU:n jäsenmaiden tulisi vaatia näiden rikosten käsittelyä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tai ajaa erillisen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen perustamista Lähi-itään. Sen perustaminen olisi pitkä prosessi, mutta aiemmat esimerkit, kuten Jugoslavian sotarikoksia käsitellyt tuomioistuin, osoittavat, syyllisiä on niissä pystytty tuomitsemaan.
Juha Sipilä (kesk): Suomella ei ole tarvetta ottaa vierastaistelijoita tai edistää heidän paluutaan. Aikuiset ovat tehneet tietoisen päätöksen ja tiedostaneet riskit lähtiessään. Niiden osalta, jotka kuitenkin palaavat Suomeen on varmistettava, ettei kansallinen turvallisuus vaarannu. Lähtökohtana on, että Syyrian ja Irakin alueella rikoksiin syyllistyneet on saatava vastuuseen teoistaan.
Pekka Haavisto (vihr): Kannatan Ruotsin ehdotusta kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisesta Isis-taistelijoiden ja heidän tukijoidensa rikosten tutkimiseksi ja tuomitsemiseksi. Tämä olisi tärkeää, jotta Isis-järjestön tarinan saattaminen loppuun tapahtuisi järjestelmällisesti ja laillisuusperiaatetta noudattaen.
Li Andersson (vas): Isis-järjestön riveissä taistelleet terroristit ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin, jotka on tutkittava ja rikoksiin syyllistyneet on saatettava teoistaan vastuuseen. Taistelijoiden perheiden osalta kysymys on vaikeampi. Esimerkiksi Syyrian pakolaisleireillä on tälläkin hetkellä suomalaisia lapsia, joiden auttamiseksi täytyy löytyä ratkaisu.
Anna-Maja Henriksson (r): On kyse vakavista rikoksista ihmisyyttä kohtaan. Näihin rikoksiin syyllistyneet on asetettava vastuuseen ja tuomittava rangaistuksiin. Ihminen, joka on osallistunut terroristiseen toimintaan pitää tuomita rikoksista. Suomen voi hyvin hoitaa Suomen kansalaisten oikeudenkäyntejä. Euroopan tasolla olisi syytä harkita erillistä tribunaalia.
Sari Essayah (kd): Terrorijärjestö Isisin riveissä taistelleita varten tulisi perustaa kansainvälinen tuomioistuin Lähi-itään, eikä heidän paluutaan tule sallia turvallisuusuhan takia. Tällaisen tuomioistuimen perustamista ovat kannattaneet kaikki Pohjoismaat. Alueella olevat lapset on saatettava turvaan ja heille on annettava apua.