Mikä puolue on kaikkein Venäjä-myönteisin? IS kokosi eurovaali­ehdokkaiden kannat itänaapuria koskeviin väitteisiin

Julkaistu:

Perussuomalaiset erottuu Venäjää koskevissa IS:n eurovaalikoneen vastauksissa selvästi muista puolueista.
Ilta-Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella perussuomalaiset erottautuu selvästi muista kahdeksasta suuresta puolueesta Venäjää koskevissa kysymyksissä.

Kysymykset koskivat venäjänvastaisia pakotteita, Suomen ja Venäjän suhteiden hoitoa sekä Venäjän tueksi Krimille tai Itä-Ukrainan sotaan lähteneitä EU-maiden kansalaisia.

EU-parlamenttiin ennustetaan sunnuntain vaaleissa nousevan aiempaa enemmän äärioikeistolaisia ja Venäjä-myönteisiä meppejä.

Venäjä ei ole luopunut vaikutusyrityksistään Euroopassa, vaikka ensi sunnuntaina järjestettävissä eurovaaleissa ei tullut ilmi yhtä suoraa vaikuttamista kuin eräissä aiemmissa EU-alueen kansallisissa vaaleissa.

Viime päivinä Eurooppaa on kuitenkin ravistellut skandaali, jonka seurauksena Itävallan FPÖ:n johtaja Heinz-Christian Strache joutui eroamaan, kun julkisuuteen tullut video paljasti hänen olevan valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta.

Myös perussuomalaisten venäjänmielisyys nousi eurovaalien alla tapetille, kun puolueen eurovaaliehdokas Olli Kotro antoi venäläisen uutistoimisto Eurasia Dailyn haastattelussa ymmärtää kannattavansa Suomen irtautumista Schengenin sopimuksesta ja viisumivapaan vyöhykkeen perustamista Venäjän kanssa.

IS selvitti Suomen kahdeksan suuren puolueen euroehdokkaiden kannat eurovaalikoneen Venäjää koskeviin väitteisiin. Puolueiden ehdokkaista IS:n eurovaalikoneeseen vastasi yhteensä 154 ja kuusi jätti vastaamatta.

Väite 1. Suomen tulee hoitaa suhteitaan Venäjään mieluummin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta

Kaikkien vaalikoneeseen vastanneiden perussuomalaisten mukaan Suomen tulisi panostaa Venäjä-suhteiden kahdenväliseen hoitamiseen EU:n sijaan. Yli puolet puolueen ehdokkaista oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja loput ainakin osittain samaa mieltä. Perussuomalaiset erottuu kysymyksessä muista puolueista selvästi.


Olli Kotron (ps) mukaan Suomen tulisi määrätietoisesti rakentaa hyviä kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa.

– Me emme tarvitse Venäjä-suhteisiimme neuvoja ja ohjausta Brysselin EU-kummisediltä ja politrukeilta, Kotro kirjoittaa.

Vastakkaista ääripäätä kysymyksessä edustaa vihreät, joista vain viisi prosenttia oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Myös kokoomuksen ja rkp:n ehdokkaista lähes kolmasosa hoitaisi suhteita Venäjään mielummin EU:n kautta.

Sdp:n, vasemmistoliiton, kristillisten ja keskustan ehdokkaita kysymys jakaa jyrkästi kahteen leiriin. Vasemmistoliitosta sen sijaan löytyy hieman muita puolueita enemmän Suomi-Venäjä -suhteiden kahdenkeskisen hoitamisen puolustajia.

Useimmissa vastauksissa korostetaan, että suhteiden hoitaminen sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta on tärkeää, eivätkä vaihtoehdot sulje pois toisiaan.

– Näitä kahta asiaa ei pidä asettaa vastakkain. Tarvitsemme toimivia, suoria yhteyksiä Venäjään ja tarvitsemme myös toimivaa EU:n Venäjä-politiikkaa, sanoo Eero Heinäluoma (sd).

Ehdokkaat kuitenkin muistuttavat, ettei suhteita Venäjään tule rakentaa ohi EU:n yhtenäisen ulko- tai kauppapolitiikan.

– Tämä ei tarkoita sitä, että lähtisimme luistelemaan yhteisestä linjasta. On tärkeää, että suhteessa Venäjään olemme EU:ssa yhtenäisiä, sanoo Henna Virkkunen (kok).

Väite 2. EU:n pitää purkaa Venäjälle asetetut talouspakotteet

Myötämielisimmin pakotteiden purkuun suhtautuvat perussuomalaiset ja keskusta. PS:n ehdokkaista pakotteiden purkamista puolustaa jo lähes puolet, keskustassakin lähes 40 prosenttia vastaajista.


Mika Raatikaisen (ps) mukaan pakotteiden tulisi kohdistua Venäjän nykyiseen hallintoon, ei tavallisiin venäläisiin tai sellaiseen yhteistyöhön, mikä ei liity Krimin valtaamiseen.

Pakotteet nähdään ongelmallisina etenkin suomalaisten ruoantuottajien kannalta.

– Mitä hyötyä pakotteista on ollut? Ei Venäjä ole politiikkaansa muuttanut, mutta Suomen maatalous ja alkutuottajamme ovat kärsineet kohtuuttomasti, sanoo Janne Kaisanlahti (kesk).

Monen keskustalaisen, kuten Elsi Kataisen (kesk) mukaan EU:n tulee kompensoida pakotteiden vaikutuksia maille, joiden vienti Venäjälle on ollut suurta ja jotka näin ollen myös kärsivät pakotteista eniten.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että Saksa myy edelleen autoja Venäjälle, mutta Suomi ei voi myydä Venäjälle juustoja, Laura Huhtasaaren (ps) sanoo.

Eniten kannatusta venäjänvastaisille pakotteille löytyi vihreistä, joista yli 80 prosenttia vastustaa niiden purkamista. Loppu vajaa viidennes vastaajista oli ainakin osittain pakotteiden säilyttämisen kannalla.

Kriittisiä pakotteiden purkamiselle ovat myös Sdp, kokoomus, vasemmistoliitto ja Rkp.

Kantaa perustellaan muun muassa sillä, ettei Venäjän politiikassa ole muuttunut mikään, joka oikeuttaisi pakotteiden purkuun.

– Jos EU tässä lipsuisi, antaisi se huonon esimerkin siitä mitä Venäjä tai joku muu maa saisi tehdä Euroopan unionin siihen puuttumatta, sanoo Ville Niinistö (vihr).

Väite 3. EU-maiden on rangaistava kansalaisiaan, jotka ovat menneet Venäjän tueksi Krimille tai Itä-Ukrainan sotaan

Viimeisen väitteen kohdalla puolueiden vastaukset asettuvat lähemmäs toisiaan.


Eniten rangaistuksia vastustivat keskustan ja kristillisten ehdokkaat, joista hieman yli puolet ei nähnyt rangaistuksia tarpeellisina, ellei henkilö ole syyllistynyt sotarikoksiin.

Sen sijaan vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten ehdokkaista selvästi suurin osa näki rangaistukset tarpeellisina.

Etkö tiedä, ketä äänestää eurovaaleissa? Etsi itsellesi sopivin ehdokas IS:n eurovaalikoneesta.