Kommentti: Valtiovarainministerin on osattava ainakin yksi sana – kenet Sipilä valitsee kirstunvartijaksi?

Julkaistu:

Sipilän auktoriteettiasema keskustan sisällä on murtumassa, mutta rammalla ankallakin on yhä valtaa jäljellä, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Olli Waris.
Politiikassa tunnetaan käsite rampa ankka.

Wikipedian mukaan käsite viittaa ”päätöksentekijään, jonka kausi on päättymässä eikä hänellä siksi ole entisenlaista toimintakykyä eikä poliittista uskottavuutta, mutta hän joutuu kuitenkin tekemään tehtävänsä vaatimia ratkaisuja”.

Juha Sipilästä on tullut rampa ankka, eikä tätä pelätä sanoa keskustassa ääneen.

– Gallupit makaavat niin kauan kunnes puheenjohtaja vaihtuu, keskustan sisältä arvioidaan karusti IS:lle.

Keskustan puheenjohtaja vaihtuu ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuun 7. päivä.

Ei tarvitse olla brittiläinen kehonkielen asiantuntija arvioidakseen, että Sipilästä alkaa olla paras pohti poissa.

Sipilä on livahtanut hallitusneuvotteluiden aikana Säätytalolle takaovesta eikä ole tullut median eteen kommentoimaan neuvottelujen etenemistä muiden puheenjohtajien tavoin.

Vaikea uskoa, että kyse on samasta miehestä, joka lanseerasi vielä vuosi sitten keskustan puoluekokouksessa ”hymykampanjan”.

Sipilän auktoriteettiasema keskustan sisällä on murtumassa, mutta rammalla ankallakin on yhä valtaa jäljellä.

Sipilä istuu Säätytalolla puheenjohtajien pöydässä ja valitsee käytännössä myös keskustan ministerit, vaikka säännöissä lukee, että ”puolueen ehdokkaat maan hallituksen jäseniksi nimetään puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan keskustan valtuuskunnan jäsenten yhteiskokouksessa, jossa jokaisella on yksi ääni ja jota johtaa puolueen puheenjohtaja.”

Toiseksi suurimpana hallituspuolueena keskusta saa halutessaan raskaan valtiovarainministerin salkun.

Vaikka Sipilä on viestittänyt, että hän ei hallitukseen lähde, niin poissuljettua ei ole, että uuden puheenjohtajan valitsemiseen saakka valtiovarainministerinä toimisi Sipilä itse.

Siirtymäkauden valtiovarainministeriksi on keskustan sisällä väläytelty myös ex-pääministeri Matti Vanhasta, mutta Vanhanen on ilmoittanut menevänsä elokuussa sydänleikkaukseen, mikä voi sulkea Vanhasen laskuista pois.

Keskustan tuleva puheenjohtaja ottanee jo uskottavuussyistä itselleen valtiovarainministerin salkun – samalla uusi puheenjohtaja saattaa pistää koko ministeripakan uusiksi.

Vahvimpina Sipilän seuraajaehdokkaina pidetään tällä hetkellä Antti Kaikkosta ja Katri Kulmunia.

Kaikkosen odotetaan kertovan eurovaalien ja hallitusneuvotteluiden jälkeen puheenjohtajakisaan lähtemisestä ja Kaikkosen nimi on ollut esillä myös valtiovarainministerispekulaatioissa.

Keskustan sisällä on käyty IS:n tietojen mukaan keskustelua siitä, ”riittävätkö Kaikkosen hartiat” valtiovarainministerin tehtävään.

Kaikkosen tietoisesta kampittamisestakin puhutaan, onhan keskustassa käynnistymässä puheenjohtajakisa, johon odotellaan mukaan myös ainakin Antti Kurvista ja ehkä Mika Lintilääkin.

Lintilää pidetään yhtenä varteenotettavana valtiovarainministerikandidaattina.

Lintilä kuuluu Sipilän lähipiiriin ja nousi elinkeinoministeriksi Sipilän esityksestä lokakuussa 2016 – valintaa edelsi tosin täpärä äänestys.

Epätodennäköisinä valtiovarainministeriehdokkaina on pyöritelty Anu Vehviläistä ja vero-osaaja Esko Kivirantaa.

Haarukointia voi tapahtua myös eduskuntaryhmän ulkopuolelta – keskustan edellinen valtiovarainministeri oli 1986–1987 Esko Ollila, pankinjohtaja ja varatuomari.

Keskustan sisältä muistutetaan, että pääministerin ja valtiovarainministerin välillä on vallittava saumaton luottamus.

– Asiallisesti ottaen se on vaativin paikka, tehtävää kuvaillaan.

Eräs politiikan konkari on vitsaillut, että valtiovarainministerin tehtävä on loppujen lopuksi helppo. On osattava vain yksi sana: ei.

Hallituksen muodostaja, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti tiistaina, ettei hallituksen tarvitse leikata menoja, joten tuleva valtiovarainministeri voi päästä sanomaan keskimääräistä useammin kyselijöille ”kyllä”.

Helsingin Sanomien mukaan uusi hallitus on saamassa uusiin pysyviin menoihin noin miljardi euroa.

Tämä edellyttäisi HS:n mukaan, että verotuloja tulisi noin 700 miljoonaa euroa lisää ja työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin. Veroista ja työllisyyskeinoista odotellaan kuumeisesti päätöksiä.

Keskustalaiset korostavat, että kynnyskysymyksistä on pidettävä tiukasti kiinni, joten sekin vaihtoehto on pidettävä edelleen auki, että neuvottelut Sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n kesken törmäävät seinään ja keskusta kävelee Säätytalolta ulos.

Eurovaalitappio voisi lisätä painetta tähän suuntaan, ja Sipilältä on nähty ennenkin suoraviivaisia ratkaisuja. Seuraavat päivät ovat lopputuloksen kannalta ratkaisevia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt