Suomalainen huippuvirkamies: EU ei voi olla kaikkien kaveri – ”Itse näkisin monia hyviä syitä lähteä juosten äänestämään”

Julkaistu:

Sielujen sympatiaa Putinin kanssa tuntevat voimat EU:n sisällä, ovat unionille suuri haaste, eikä EU voi olla kaikkien kaveri, jos Trump jatkaa kauppasotapolulla, komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki sanoo.
Suomi käy muun Euroopan mukana eurovaalien uurnille viikon päästä sunnuntaina. Vaaleissa panoksena on monella tapaa Euroopan kohtalo. Ulkoisia paineita Euroopalle kasaa näyttävän paluun tehnyt suurvaltapolitiikka. Donald Trumpin Yhdysvallat, Vladimir Putinin Venäjä ja Xi Jinpingin Kiina haastavat unionia jokainen omalla tavallaan.

– Rajojemme ulkopuolella on monia, jotka mielellään hajottaisivat ja hallitsisivat meitä. Nyt meidän täytyy ottaa onni omiin käsiimme ja olla valmiita yhdessä puolustamaan omia arvojamme ja etujamme. Sitä ei meidän puolesta oikein kukaan voi tehdä, EU-komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki sanoo.


Peltomäki näkee EU:n pyrkineen varautumaan suurvaltapolitiikan paluuseen eri tavoin. Puolustusyhteistyön kehittäminen on lähtenyt uudella tavalla liikkeelle ja kauppapolitiikassa omia etuja on turvattu esimerkiksi kahdenvälisillä sopimuksilla Japanin, Korean ja Kanadan kanssa.

– Taloudessa meidän täytyy olla valmiita puolustamaan sääntöihin perustuvaa maailmankauppaa ja se saattaa edellyttää meiltä paljon voimakkaampia toimenpiteitä kuin mitä me olemme tähän mennessä edes tottuneet käyttämään.

Keskustelua on käyty Kiinan suurista investoinneista ja siitä, miten niiden osalta tulisi toimia. Yhdysvallat on herättänyt kysymyksen siitä, onko unionilla valmius hyväksyä, että sitä kohdellaan kuin vihamielistä kauppakumppania teräs- ja alumiinitulliväännössä. Peltomäki sanoo EU:n pyrkineen vastaamaan sapelien kalisteluun neuvotteluhalukkuudella, mutta silläkin on rajansa.

– Jos vastapuoli aina keksii jonkun drastisemman tavan yrittää vaikuttaa meihin, niin ei meidän pidä kainostella vaan käyttää itsellämme käytössä olevia instrumentteja. Emme voi olla kaikkien kaveri, jos kaveri ei sitä ole.


Peltomäki nostaa esiin myös unionin sisällä vaikuttavat populistiset oikeistovoimat, joiden riveistä löytyy sielujen sympatiaa Putinia kohtaan tuntevia tahoja.

– Se on melkoinen haaste tulevaisuudelle. Euroopan pitää pystyä itse määrittelemään omat intressinsä, arvonsa ja etunsa. Selvästi on nähtävissä, että kaikille näille ulkoisille suurvalloille on paha tapa yrittää pelata hajota ja hallitse peliä. Löytää vihollisia ja ystäviä EU-toimijoista, jos siihen leikkiin lähtee, on se varmin tapa olla hajoavalla puolella.

Suomi aloittaa EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuussa varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Osittain juuri tästä syystä Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on asettanut Säätytalolla käytäville hallitusneuvotteluille tiukan aikataulun. Valmista pitäisi tulla ensi viikon lopulla, mutta vaikealta näyttää. Peltomäki vakuuttaa, ettei Brysselissä olla vielä erityisen hermostuneita siitä, ettei tulevalla puheenjohtajamaalla ole uutta hallitusta.

 

Mieluummin niin, että hallitus on kasassa kesäkuun kuin heinäkuun alussa. On meillä esimerkkejä sellaisistakin puheenjohtajuuskausista, että ei ole ollut poliittisesti vastuullista hallitusta. Se on tietenkin epätoivottava vaihtoehto.

– Totta kai kaikki toivoisivat, että mitä pikemmin sen parempi. Mieluummin niin, että hallitus on kasassa kesäkuun kuin heinäkuun alussa. On meillä esimerkkejä sellaisistakin puheenjohtajuuskausista, että ei ole ollut poliittisesti vastuullista hallitusta. Se on tietenkin epätoivottava vaihtoehto. Uskon, että kun hallitus vaan ottaa tehtävät vastaan, juna lähtee kulkemaan.

Peltomäki kuvaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta ”hyvin epätyypilliseksi”. Koska uutta komissiota ei vielä ole, ei myöskään ole uutta lainsäädäntöagendaa.

– On jotakin häntiä vanhan komission ja parlamentin ajoilta. Meillä on rahoituskehysehdotus ja toive on, että numeroista päästään sopimaan lokakuun tietämillä, kun tiedetään lähtevätkö britit vai eivät.


Koska Britannialle on annettu Brexit-väännössä lisäaikaa lokakuun loppuun, osallistuu maa myös eurovaaleihin. Takaraja briteille on asetettu taitteeseen, jossa uuden komission pitäisi aloittaa toimintansa. Jos britit ovat vielä sen jälkeen mukana, heillä pitäisi olla myös komissaari.

– Jos eivät, heillä ei ole komissaaria ja tarina tavallaan loppuu lokakuun loppuun. Siitä tulee vähän kummallinen episodi brittien pätkämeppien osalta. Toisaalta se on pieni hinta kärsivällisyydestä ja yrityksestä saada järjellinen kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu aikaiseksi.

Jos britit jättävät EU:n lokakuun lopussa, paikkajaossa palataan aiempaan suunnitelmaan. Silloin Suomi saisi europarlamenttiin 14 meppiä ja vaaleissa ensimmäiselle varasijalle jäänyt ehdokas suuntaisi kohti Brysseliä.


Peltomäen mukaan ei ole aivan kirkossa kuulutettua, että uusi komissio pääsee aloittamaan työnsä suunnitellusti 1. marraskuuta. Vaalien jälkeen alkaa kova poliittinen peli unionin keskeisistä johtopaikoista. Parlamentin järjestäydyttyä ryhdytään miettimään komission nimityksiä. Kaikki ehdolla olevat komissaarinimet eivät välttämättä käy kaikille parlamentin poliittisille ryhmittymille. Näin on käynyt aiemminkin ja se tietäisi todennäköisesti komission muodostamisen pitkittymistä.

– Ei olisi ensimmäinen kerta, jos se menisi pidemmälle. Voi mennä vaikka 2020-puolelle ja poliittinen peli pahimmassa tapauksessa menee vaikeaksi.

Tällöin Suomen EU-puheenjohtajuus ehtisi päättyä ennen kuin uusi komissio aloittaa toimintansa. Sekoittavaksi tekijäksi nimittämiskuvioissa voivat muodostua EU-vastaiset voimat. Niitä edustaville puolueilla on povattu jopa kolmannesta europarlamentin paikoista. Peltomäki muistuttaa, että parlamentin enemmistö kuitenkin ratkaisee lopulta kuvion.

– Se on olennaisen tärkeää, ei niinkään yksittäinen ryhmä, on se sitten vastahankaan tai ei. Nimitysten siunaamiseen tarvitaan enemmistö.

Peltomäki pitää melko selvänä, että erilaiset populistiset ja nationalistiset voimat tulevat saavuttamaan vaaleissa jonkinlaisia edistysaskeleita, mikä kasvattaa niiden painoarvoa parlamentissa. Kuinka suuri vaikutus voi olla, riippuu siitä, kuinka yhtenäisenä ryhmänä ne pystyvät toimimaan. Kautensa päättävässä parlamentissa ne ovat vaikuttaneet hajallaan neljässä eri ryhmässä.

 

Pystyvätkö sitten esimerkiksi liberaalit, konservatiivit ja sosialistit sekä mahdollisesti vihreät löytämään yhteisen sävelen, kun siihen ei enää riitä kaksi isoa ryhmään niin kuin ennen.

– Heidän vaikuttavuutensa riippuu aika pitkälti siitä pystyvätkö he löytämään edes jonkin taktisen yhteistyöakselin.

Joka tapauksessa ne haastavat europarlamentin nykyiset ryhmittymät, jotka suhteellisesti katsottuna voivat pienentyä.


– Pystyvätkö sitten esimerkiksi liberaalit, konservatiivit ja sosialistit sekä mahdollisesti vihreät löytämään yhteisen sävelen, kun siihen ei enää riitä kaksi isoa ryhmään niin kuin ennen, Peltomäki pohtii.

Hän muistuttaa, että Suomelle avautuu puheenjohtajuuskauden ajoituksen vuoksi historiallinen mahdollisuus olla vaikuttamassa EU:n tulevaisuuteen. Uuden komission nimittämisen kanssa samaan aikaa meneillään on tulevan viiden vuoden ohjelmatyö, jossa Euroopan tulevaisuuden suuntaviivoja maalataan isolla pensselillä.

 

Itse näkisin monia hyviä syitä lähteä juosten äänestämään.

– Tämä ei ole yhden kuusikuukautisen lainsäädäntö- ja budjettirupeaman manageeraamista. Tässä puhutaan aika isoista kysymyksistä ja yritetään löytää sellaista pienintä yhteistä nimittäjää. Neuvoston puolella kyse on siitä, että saadaan EU27 tai EU28 sopimaan tietynlaisista tavoista edetä. Suomelle aivan valtavan hieno mahdollisuus olla mukana tekemässä linjauksia, joilla voi olla paljon pidempiä seurauksia kuin normaalilla puheenjohtajuuskaudella.

Suomalaiset äänestivät edellisissä eurovaaleissa perin laiskasti muihin Pohjoismaihin verrattuna. Äänestysprosentiksi kirjattiin tuolloin 39,1.

– Itse näkisin monia hyviä syitä lähteä juosten äänestämään.

FAKTAT

Antti Peltomäki aloitti Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkönä 1.4.2019. Hän siirtyi tehtävään sisämarkkinoiden, teollisuuden ja yrittäjyyden pääosaston varapääjohtajan paikalta.

Peltomäki on ollut komission palveluksessa kaikkiaan yli 12 vuotta.

Komission edustustot pitävät yhteyttä kansallisiin viranomaisiin ja sidosryhmiin sekä viestivät EU:n politiikoista.

Junckerin kauden alusta edustustojen päälliköt on nimittänyt komission puheenjohtaja. Nämä toimivat hänen poliittisina edustajinaan asemamaassaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt