Lähteet: Keskusta runttaamassa läpi kynnyskysymystään yrittäjien ja yritysten verotuksesta

rac

Julkaistu:

Yrittäjävähennykseen on esitetty mallia, joka pitäisi sisällään euromääräisen katon.
IS:n lähteiden mukaan keskusta on runttaamassa hallitusneuvotteluissa läpi kynnyskysymystään siitä, ettei yrittäjien ja yritysten verotus saa kiristyä.

Yksi kipukohta verotuksen saralla on yrittäjävähennys.

Sdp haluaisi heittää vähennyksen romukoppaan, sillä puolueessa katsotaan, ettei sillä ole ollut merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja että siitä saatu hyöty on valunut ylimmille tuloluokille.

IS:n tietojen mukaan yrittäjävähennykseen on esitetty mallia, joka pitäisi sisällään euromääräisen katon.

Vähennyksen maksimimäärä voisi olla esimerkiksi 5000 euroa. Tämän jälkeen yrittäjävähennys ei kasvaisi, vaikka yrittäjän tulot kasvaisivat.

Vähennykseen säädettävä katto tekisi vähennyksestä demareille poliittisesti helpomman hyväksyä.

Yrittäjävähennystä sai toissa vuonna 364 000 henkilöä. Suuri osa yrittäjävähennyksen hyödyistä on mennyt suomalaisille, jotka omistavat esimerkiksi metsää ja saavat siten yrittäjätuloa, mutta eivät ole varsinaisesti yrittäjiä.

Yrittäjävähennys astui voimaan 2017. Taustalla oli se, että Kataisen hallituksen aikana laskettiin yhteisöveroa 20 prosenttiin, jolloin elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt jäivät osakeyhtiöitä huonompaan asemaan.
IS:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa vallitsee yhteisymmärrys siitä, ettei yhteisöveroa nosteta.

Hallituksen muodostaja, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi eduskuntavaalien alla olevansa yhä sitä mieltä, ettei yhteisöveroa olisi pitänyt laskea 20:een prosenttiin, mutta myönsi olleensa väärässä olettaessaan, että verotuotto vähenee yhteisöverokannan laskemisen myötä.

Merkittävämpi kiistapalikka verotusta koskevissa neuvotteluissa on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus.

Demareiden laskelmissa osinkoverotuksen kiristämisellä saataisiin kerättyä vuosittain 260 miljoonan verotuotot.

Erityisesti varakkailla sijoittajilla ja yrittäjillä on Sdp:n mukaan mahdollisuus nostaa kevyellä verokannalla merkittäviä tuottoja osakeyhtiöstä.

Nykymallin katsotaan suosivan yrityksiä, joilla on iso tase ja sorsivan niitä yrityksiä, joille ei kerry tasetta.

IS:lle arvioidaan, että uusi hallitus asettaa toimikunnan valmistelemaan osinkoveromallia, jossa voitonjaon verotusta uudistettaisiin.

Näin ollen listaamattomien yritysten osinkoverotusta ei ainakaan toistaiseksi kiristettäisi, mikä voisi olla keskustaa tyydyttävä kirjaus.


Keskusta on halunnut myös laajentaa paikallista sopimista – paikallisen sopimisen lisääminen ei kuitenkaan ole keskustalle kynnyskysymys.

IS:lle arvioidaan, että uusi hallitus asettaa työryhmän, joka saa tehtäväkseen paikallisen sopimisen edistämisen.

Sopimisen kieltojen purkaminen tapahtuisi työehtosopimusjärjestelmän puitteissa, mikä olisi demareille tärkeä lähtökohta.

IS:lle kerrotaan, että yleisesti ottaen kolmikantainen valmistelu on tekemässä paluuta Rinteen hallituksen myötä Suomeen.

Sipilän hallituksen aikana niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöjen keskuudessa oli tyytymättömyyttä siihen, miten järjestöjä kuultiin lainsäädäntövaiheessa.

Kolmikannassa palkansaajakeskusjärjestöt, työnantajakeskusjärjestöt ja maan hallitus neuvottelevat ja sopivat yhteisesti työmarkkinoiden kehittämisestä.

Rinne teki medialle perjantaina selväksi, ettei hän kommentoi yhtä ainutta neuvotteluihin liittyvää yksityiskohtaa: Hän painotti, että kaikki on auki, kunnes kaikesta on sovittu.

Veropoliittista työryhmää johtava Timo Harakka (sd) kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin. Keskustaa veroryhmässä edustava Esko Kiviranta sanoi, että neuvotteluissa on käynnissä ”turpa kiinni” -vaihe.
IS:lle kerrotaan keskustan sisältä, että Rinteellä oli ennen Säätytalon neuvotteluja tiedossa keskustan kynnyskysymykset ja niiden painoarvo.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lisäsi perjantaina painetta ilmoittamalla, ettei keskusta voi perääntyä yhdessäkään kynnyskysymyksessä.

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi perjantaina IS:lle Säätytalolle tullessaan, että keskustan ”ainoa mandaatti” neuvotteluissa mukana olemiselle on se, että kynnyskysymyksistä pidetään kiinni.

Myös Mika Lintilä (kesk), Mikko Kärnä (kesk) ja Mikko Savola (kesk) vakuuttivat IS:lle, että keskusta pitää kiinni kynnyskysymyksistään, joita on yhteensä kymmenen kappaletta.

Demareista kommentoidaan IS:lle, ettei yksikään puolue voi saada neuvotteluissa selkävoittoa – kaikkien on tultava vastaan, jotta kannattajakunnat ja puolueiden päätöksentekoelimet kokevat, että kukin on saanut tärkeitä tavoitteita läpi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt