Ritvan kysymys paljasti nopeasti eurovaalien ehdokkaiden kielitaidon

rac

Julkaistu:

eurovaalit
Euroopan komissiossa 20 vuotta työskennellyt Ritva Vuorenmaa korostaa, että pelkällä suomella ja englannilla ei europarlamentissa pääse päättäjien piireihin. Siksi hän halusi kysyä eurovaaliehdokkailta näiden kielitaidosta.
Terveiset tulevat Brysselistä, ja ne ovat painavat:

– Jos tullaan pystymetsästä eikä puhuta kuin suomea, ei täällä hoideta mitään asioita.

Näin sanoo Ritva Vuorenmaa, parikymmentä vuotta Euroopan komission budjettipääosastolla työskennellyt suomalainen.

Vuorenmaa halusi kysyä Ilta-Sanomien eurovaalitenttiin torstaina osallistuneilta ehdokkailta heidän kielitaidostaan.

– Mikä on kielitaitosi? Saamme parin kolmen lauseen näytteen jokaisesta kielestä?

Siksi jokainen ehdokas sai torstaina puhua kielillä.
  • Katso ehdokkaiden kielinäytteet yllä olevalta videolta.

Kyseessä ei ole ehdokkaiden kiusaaminen. Vuorenmaan mukaan kielitaito on europarlamentaarikoille ratkaiseva työväline.

Istunnoissa meppejä auttaa simultaanitulkkaajien armeija lasikopeissaan, mutta silloin peli on jo pelattu.

– Ei siellä mitään päätetä. Pohjustustyö tehdään etukäteen käytäväkeskusteluissa, Vuorenmaa korostaa.

– Kaikki päätösten valmistelu tapahtuu sosiaalisissa verkostoissa. Siellä pitää itse osata kieliä.


Suomea europarlamentissa puhuvat vain suomalaiset. Sujuvalla englannilla pääsee jo pitkälle mutta ei päätyyn asti.

– Ranskan tärkeyttä ei ymmärrä ennen kuin tulee tänne, Vuorenmaa sanoo.

– Ranskalaiset eivät halua puhua englantia, ja hyvin monet espanjalaiset ja italialaiset eivät sitä osaa.

Vuorenmaa, 66, viettää nykyään eläkepäivään Brysselissä. Kaupunkiin tullessaan hän osasi suomen lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa. Ranskan hän oppi paikan päällä mutta ei silti kielitaitoaan liiaksi kehu.

– Jäi sellainen tunne, että pitäisi osata italiaa ja espanjaa.

– Europarlamentaarikon täytyy olla fiksu ihminen. Hänellä täytyy olla edistyksellisiä ajatuksia, mutta kieliä pitää myös osata, Vuorenmaa painottaa.


IS:n vaalitenttiin ja Ritva Vuorenmaan kielikokeeseen joutuivat ensimmäisenä kokoomuksen Aura Salla ja vihreiden Ville Niinistö.

Salla esitteli itsensä saksaksi ja englanniksi. Niinistö puolestaan puhui tanskaa, ruotsia, englantia ja muutaman sanan saksaa ja venäjää.

Seuraavaksi piinapenkkiin pääsivät taistelupari Hanna Sarkkinen (vas) ja Mika Raatikainen (ps).

Sarkkinen esittäytyi ranskaksi, ja jatkoi ruotsiksi. Hän osasi myös englantia ja tietysti äidinkieltään suomea.

Raatikainen puhui hyvin englantia. Hän osasi myös ruotsia, sillä hänen äitinsä on suomenruotsalainen. Saksakin taipui auttavasti, mutta lopuksi Raatikainen yllätti puhumalla arabiaa.


Edustajaehdokkaat Sari Essayah (kd) ja Nils Torvalds (r) antoivat vakuuttavan näytöksen kielitaidoistaan.

Sari Essayah kertoi ruotsiksi, ettei hän pitänyt ruotsiaan niin sujuvana. Hän kertoi taitavansa myös englannin, mutta muistutti, että Euroopan parlamentin yleisin kieli on ”huono englanti”. Myös saksa ja ranska tuntuivat sujuvan ääntämistä myöten.

Ennalta kielitaidoistaan ylistetty Torvalds toppuutteli, ettei hän sentään kaikkia kieliä sujuvasti puhu. Ruotsi ja suomi ovat miehelle vanhastaan tuttuja. Torvalds kertoi saksaksi työskennelleensä aikoinaan Ala-Saksissa Saksassa, ja letkautti englanniksi puhuvansa myös samaa huonoa englantia kuin taisteluparinsa Essayah. Hän kertoi ymmärtävänsä myös italiaa ja norjaa. Lopuksi hän puhui venäjää varsin sujuvaksi.


Viimeisenä Ritvan kielitestiin pääsivät Mauri Pekkarinen (kesk) ja Eero Heinäluoma (sd).

Pekkarinen kertoi ruotsiksi puhuvansa kieltä ”juuri sen verran kuin on tarpeen”. Myös saksa sujui oikein mallikkaasti samoin kuin englanti. Pekkarinen sanoi, että koulussa englanti jäi oppimatta, mutta jatko-opinnoissa ja maailmalla kielitaito on karttunut.

Heinäluoma puhui ongelmitta englantia. Ruotsi sujui yhtä lailla. Heinäluoma puhuu saksaakin, mutta sanoi ymmärtävänsä sitä paremmin kuin puhuvansa sitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt