Mika Raatikainen yllätti kielitaidollaan vaalitentissä – tiukka väittely maahanmuutosta Hanna Sarkkisen kanssa

rac

Julkaistu:

Mika Raatikaisen (ps) mielestä Suomi olisi pulassa, jos itärajalta tulisi maahan yhtäkkiä satoja tuhansia turvapaikanhakijoita. Vastassa IS:n eurovaalitentissä oli Hanna Sarkkinen (vas.)
Ilta-Sanomien eurovaaliväittelyssä Sanomatalossa kohtasivat toisena taisteluparina Hanna Sarkkinen (vas) ja Mika Raatikainen (ps).

Väittely alkoi yleisökysymyksellä molempien kielitaidosta. Sitä tarvitaan kansainvälisillä areenoilla. Sarkkinen aloitti esittäytymällä ranskaksi, ja jatkoi ruotsiksi. Hän taitoi myös englannin ja tietysti äidinkielensä suomen.

Raatikainen puhui hyvin englantia ja taitoi myös ruotsin, sillä hänen äitinsä on suomenruotsalainen. Saksakin taipui auttavasti, mutta lopuksi Raatikainen yllätti puhumalla myös arabiaa.

Parivaljakko vastasi moniin maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin. Kaksikon välillä oli erimielisyyttä erityisesti turvapaikanhakijoita ja EU-maiden vastuunjakoa koskevissa asioissa.

Väittely alkoi yleisökysymyksellä siitä, miten pitäisi toimia, jos Venäjältä ilmestyisi itärajalle ”pieniä vihreitä miehiä”, jotka pyytäisivät turvapaikkaa.

Perussuomalaisten Raatikainen sanoi, että tässä vaiheessa pitäisi pohtia sitä, minkälaisia tilanteita varten turvapaikanhakijoita koskevat kansainväliset sopimukset on tehty. Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa ”turvapaikanhakijoita” ei otettaisi rajojen sisäpuolelle.

Sarkkinen oli samoilla linjoilla.

Jatkokysymykseen siitä, miten pitäisi toimia, jos Venäjän vastainen raja alkaisi vuotaa turvapaikanhakijoita, ehdokkaat vastasivat eri tavalla.

Raatikaisen mukaan Suomesta ei päästettäisi turvapaikanhakijoita edelleen Ruotsiin. Sarkkinen taas peräänkuulutti euromaiden yhteistä taakanjakoa.

Hypoteettista tilannetta Suomen ja Venäjän rajalla verrattiin vuoden 2015 pakolaiskriisin Välimeren tilanteeseen, jossa suurin osa tulijoista saapui Välimeren yli esimerkiksi Italiaan ja Kreikkaan.

Sarkkisen mukaan ei voi ajatella, että kaikki turvapaikanhakijat jäisivät Kreikkaan tai Italiaan.

– Niin se pitäisi Dublinin sopimuksen mukaan mennä, mutta tätähän ei kukaan noudattanut, muistutti Raatikainen.

Raatikaisen mukaan Suomi olisikin pulassa ja tekemättömässä paikassa, jos itärajalta tulisi maahan yhtäkkiä satoja tuhansia turvapaikanhakijoita.

Väittely jatkui tästä Schengen-alueeseen ja vapaaseen liikkuvuuteen.

Vasemmistoliiton Sarkkinen piti vapaata liikkuvuutta EU:n perusarvona, jota hän ei lähtisi rajoittamaan. Raatikainen oli samaa mieltä, joskin hän totesi, että Schengen-alueella liikkuu tällä hetkellä ihmisiä, joiden identiteetistä ei tiedetä mitään.

Siksi hän kannattaisi ainakin jonkinlaisia rajatarkastuksia, joissa selvitettäisiin nykyteknologialla, kenestä on kyse.

Maahanmuuttokeskustelun lopuksi Sarkkinen ja Raatikainen puhuivat Suomessa olevista paperittomista.

Esiin tuli tilanne, jossa henkilö ei ole saanut oleskelulupaa Suomesta, mutta häntä ei ole voitu myöskään palauttaa kotimaahansa.

Sarkkisen mukaan olisi kaikkien edun mukaista, jos paperittomat saisivat edes jonkinlaisen väliaikaisen oleskeluluvan Suomesta, jotta he voisivat tehdä töitä.

Raatikaisen mukaan olisi kestämätön tilanne, jos jokainen tulija heittäisi paperinsa ojaan ja saisivat silti tehdä maassa töitä.

– Se romuttaisi koko turvapaikkajärjestelmän.

Keskustelun ilmastonmuutos-osiossa perussuomalaisten Raatikaiselta kysyttiin, aikooko puolue taistella myös unionissa ilmasto toimia vastaan.

Kysyjän mukaan kotimaan politiikassa perussuomalaiset ovat vedonneet Suomen pieneen kokoon, minkä vuoksi Suomen ei ole syytä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kysyjä kysyykin, onko EU tarpeeksi iso, jotta ilmastotoimia on järkevä tehdä.

Raatikainen vastasi, että vihreiden ydinvoimaviha on johtanut siihen, että esimerkiksi Saksassa ja Puolassa poltetaan edelleen paljon kivihiiltä. Hänen mukaansa olisi kiva, jos muut EU-maat alkaisivat noudattaa sääntöjä, joita Suomessa on jo kauan noudatettu.

Sarkkiselta taas kysyttiin, aikooko vasemmisto olla kannattamatta Kemin sellutehtaan infrastruktuuria ilmastokysymyksen vuoksi.

Sarkkinen vastasi, että Suomessa on monta selluhanketta, joista pitäisi selvittää, mikä kannattaisi toteuttaa. Sarkkinen ajattelee, että teollisuus voisi muutenkin olla monimuotoisempaa: raaka-ainetta täytyisi jalostaa pidemmälle kuin vessapaperiksi