Perussuomalaiset on tuoreimpien kannatusmittausten mukaan Suomen suurin puolue, mutta onko se sitä myös ensi viikon europarlamenttivaaleissa?
Se riippuu siitä, kuinka hyvin puolue saa EU-vastaiset kannattajansa liikkeelle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen tutkimuksen mukaan 58 prosenttia perussuomalaisten kannattajista suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen kielteisesti.
Tuhannen ecun kysymys on, viitsivätkö he äänestää EU-vaaleissa.
Ilta-Sanomat kysyi tutkijalta ja puolueiden sisäpiiriläisiltä, miten eurovaaleissa käy.
Katso torstaina: IS:n erilainen Eurovaalien taisteluparit -tentti: kysymykset suoraan kansalta – suora lähetys klo 16.30
Mikäli Suomen 13 paikkaa europarlamentissa jaettaisiin kuukauden takaisten eduskuntavaalien tulosten perusteella, sekä Sdp että perussuomalaiset saisivat kolme paikkaa. EU-vaalit Suomessa aina voittanut kokoomus jäisi ensi kertaa kahteen meppiin.
Eurovaalit on kuitenkin täysin eri asia kuin eduskuntavaalit, korostaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Eurovaaleissa esillä ovat eri asiat, äänestysprosentti jää alhaiseksi ja koko maa yhtä vaalipiiriä. Ehdokkaiden valtakunnallinen tunnettuus on tärkeää.
Rahkonen luottaa siihen, että kokoomus on tälläkin kertaa eurovaalien voittaja.
– Kokoomus on leimallisesti europuolue. Monelle sellaiselle, jotka eurovaaleissa äänestävät, on helppo valita kokoomus, Rahkonen tiivistää.
Perussuomalaiset ei ole koskaan kerännyt eurovaaleissa yli 13 prosentin kannatusta. Rahkonen ei usko, että perussuomalaisten hyvä menestys eduskuntavaaleissa nostaa puolueen ykköseksi eurovaaleissa. Nyt esillä ovat eri asiat.
Euroopan tasolla vaalien teemaksi on nousemassa kansallismielisten ja integraatiota kannattavien voimien taistelu, mutta Suomessa EU:n kannatus on korkeammalla kuin koskaan.
– Jos perussuomalaisten kannattajat kokevat tämän teeman tärkeäksi, ei eurojytky ole poissuljettu. Mitkään merkit eivät kuitenkaan viittaa siihen, että he innostuisivat eurovaaleissa, Rahkonen pohtii.
Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset keräsi kannatusta nuivalla suhtautumisellaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, vaikka suurin osa suomalaisista kannattaa niitä. Suuria tunteita herättävät asiat ovat tehokkaita mobilisoimaan äänestäjiä.
Myös EU:lla on paljon valtaa ilmastonmuutosasioissa. Esillä on ollut muun muassa polttomoottoriautojen kieltäminen.
– Ihmiset tekevät äänestyspäätökset tunteella. Pelolla ihmiset saadaan uurnille. Asia-argumenteilla on vaikea saada äänestäjiä liikkeelle, Rahkonen huomauttaa.
Rahkosen mukaan tilanne olisi ollut perussuomalaisille huomattavasti edullisempi, jos eurovaalit olisi järjestetty pakolaiskriisin aikaan 2015.
– Euroopassa ei ole nyt sellaisia uhkia tai mustia pilviä, jotka aiheuttaisivat valtavan ryntäyksen uurnille.
Viime eurovaalien 2014 äänestysprosentti Suomessa oli 39,1 prosenttia. Mikäli vaaliähky saa kansalaiset jäämään kotiin, sataa se luultavasti kokoomuksen laariin ja on perussuomalaisilta pois.
Yksi toivo perussuomalaisilla kuitenkin on: eduskuntavaaleissa hurjan äänipotin Satakunnasta kerännyt Laura Huhtasaari pääsee nyt haravoimiaan ääniä koko valtakunnassa. Hän on vahva ehdokas koko vaalien äänikuningattareksi.
Jussi Halla-aho (ps) jättää europarlamentin ja Laura Huhtasaari (ps) on ehdolla.
Mepin paikasta luopuva Jussi Halla-aho keräsi perussuomalaisille viisi vuotta sitten 80 000 ääntä. Huhtasaarella on hyvät mahdollisuudet ylittää hänen äänisaaliinsa.
Rahkosen mukaan Huhtasaaren vetovoima vertautuu Alexander Stubbiin (kok), joka on kahdesti kerännyt eurovaaleissa yli 100 000 ääntä. Enää Stubb ei ole ehdolla.
– Laura Huhtasaarella on niitä ominaisuuksia, joita hyvältä eurovaaliehdokkaalta vaaditaan. Hän on valtakunnallisesti tunnettu, ja hänellä on selkeä linja, Rahkonen sanoo.
Perussuomalaiset on vahvasti Huhtasaaren varassa. Teuvo Hakkarainen nosti kannatustaan eduskuntavaaleissa ja istuva europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner kerännee ääniä, mutta muuten kovat ehdokkaat ovat vähissä.
Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa ovat kokoomuksen vanhoja kettuja.
Kokoomuksen kärkinimet ovat nykyiset mepit Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa. Heistä tosin Sarvamaata saattavat uhata puoluetovereista vanhat ketut Eija-Riitta Korhola ja Kimmo Sasi sekä nouseva EU-asiantuntija Aura Salla.
Eija-Riitta Korhola, Kimmo Sasi ja Aura Salla ovat kokoomuksen haastajia.
Kokoomuksen etuna on, että moni sen ehdokkaista on profiloitunut juuri europoliitikoksi. Puolue saa myös kaikki kärkipoliitikkonsa kampanjan tueksi vaalikentille, kun hallitusneuvottelut eivät työllistä. Sama etu on perussuomalaisilla.