Keskustan tiukkana pidetty kynnys­kysymys sallii velkaantumisen – tästä julkisen talouden tasapainossa on kyse - Politiikka - Ilta-Sanomat

Keskustan tiukkana pidetty kynnys­kysymys sallii velkaantumisen – tästä julkisen talouden tasapainossa on kyse

Keskustalla on asettanut kymmenen kynnyskysymystä hallitukseen menemiselle. Kuvassa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja Sdp:n puheenjohtaja, hallitustunnustelija Antti Rinne Säätytalolla viime keskiviikkona.

Julkaistu: 16.5.2019 7:08

Julkista taloutta vahvistavia toimia pitäisi tehdä ensi hallituskaudella vuosittain 500 miljoonalla euron edestä, valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sanoo.

Keskustan ensimmäinen kynnyskysymys hallitukseen menemiselle on, että julkisen talouden on oltava tasapainossa vuonna 2023.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi keskustan kirjauksen tarkoittavan sitä, että julkinen talous on tasapainossa, ”mutta sen sisällä budjettitalous voi olla alijäämäinen”.

Kun IS kysyi keskustan puheenjohtajalta Juha Sipilältä tiistaina, salliiko kirjaus velkaantumisen, Sipilä totesi, että ”kyllä te tiedätte, mitä tarkoittaa julkinen talous”.

IS ei tavoittanut Sipilää tarkentamaan, mitä keskusta tarkoittaa kirjauksellaan. Myöskään kestävän talouden Suomi -työryhmässä istuva Vesa Vihriälä (kesk) ei vastannut yhteydenottopyyntöihin.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander, miten on mahdollista, että julkinen talous on tasapainossa, mutta samaan aikaan budjettitalous on alijäämäinen?

– Julkinen talous koostuu valtiosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista, joista työeläkelaitokset ovat suurin. Julkisen sektorin rahoitusasema voi olla tasapainossa, vaikka valtion menot olisivat suuremmat kuin tulot, koska työeläkelaitokset ovat ylijäämäisiä.

– Kun keskitytään tarkastelemaan julkista taloutta kokonaisuutena, sosiaaliturvarahastojen eli työeläkelaitosten ylijäämä peittää helposti alleen sen, että kunnat ja valtio ovat koko ajan alijäämäisiä.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander sanoo, että väestön ikääntymisen myötä julkisen talouden menot kasvavat vääjäämättä vuosi vuoden perään. Samalla kasvun hidastuminen hidastaa verotulojen kasvua.

Onko silmänlumetta, jos annetaan ymmärtää, että julkinen talous on tasapainossa, jos tasapaino perustuu rahastoihin ja työeläkelaitoksiin?

– Totean vain, että on tiettyjä määritelmiä, millä tavalla tilastointia hoidetaan. Jos tavoite asetetaan koko julkiselle taloudelle, hyödynnetään sitä tosiasiaa, että työeläkejärjestelmä on ennusteiden mukaan ylijäämäinen 2023 ja se sallii velanoton valtiolla ja kunnissa.

– Sinällään on merkittävä parannus perusuraan, jos tavoitellaan tasapainoa vuonna 2023 – perusennusteen mukaan koko julkinen talous on silloin alijäämäinen 0,6 prosenttia BKT:sta. Väestön ikääntymisen myötä julkisen talouden menot kasvavat vuosi vuoden perään. Lisäksi puolustushankkeet kasvattavat alijäämää.

Kuinka vaikeaa on pitää julkinen talous tasapainossa seuraavalla hallituskaudella?

– Alijäämät ovat kasvamassa ja suurin tekijä on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat nopeasti, koska väestö ikääntyy ja käyttää enenevästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Jotta joka vuosi alijäämä ei kasvaisi julkisessa taloudessa, pitäisi tehdä julkista taloutta vahvistavia toimia 500 miljoonalla eurolla vuodessa, neljässä vuodessa siitä tulee kaksi miljardia.

– Kun meillä edelleen on taloudessa korkeasuhdanne, niin nimenomaan tällä hetkellä pitäisi yrittää vahvistaa julkista taloutta, jotta silloin, kun talous kääntyy matalasuhdanteeseen tai jos tulee suurempia negatiivisia yllätyksiä, meillä olisi hieman enemmän varaa ottaa julkisessa taloudessa vastaan negatiivisen yllätyksen antamaa iskua.

  • Katso alta videolta, miten Antti Rinne kommentoi hallitusneuvotteluja keskiviikkona illalla

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?