Nyt miehet veikkaavat, mikä on eurovaalien äänestysprosentti Suomessa. Pekkarinen arvaa, että lopputulos on 38 prosenttia, Heinäluoman ennuste on 43 prosenttia.

Nyt puheenaiheena on Euroopan yhteinen valuutta euro. Kumpikaan, ei Heinäluoma eikä Pekkarinen toivo eroa eurosta, mutta Pekkarinen virkkoo, että Suomen kannattaisi pohtia, miten maassa pärjättäisiin, jos tilanne muuttuisi.

-Täytyy sanoa, että Tanska on sitonut oman valuuttansa euroon, Heinäluoma sanoo.

Pekkariselta ja Heinäluomalta kysytään, onko Suomen hyvä Venäjä-osaaminen myytti, vai onko väitteessä perää.

Pekkarinen pitää selvänä sitä, että suomalaisilla poliitikoilla on vahvaa osaamista maan historian vuoksi.

Heinäluoma on samoilla linjoilla kilpakumppaninsa kanssa. Hän sanoo, että kun muiden maiden päättäjiä tavataan, Venäjästä halutaan kysyä sitä hanakammin, mitä kauemmaksi kartalla mennään.

-Meillä on hoidettu hyvin Venäjä-politiikka myös Krimin jälkeen.

Hän sanoo, että presidentti Sauli Niinistön ratkaisu pitää kontakti Venäjälle on päätös, jota aluksi arvosteltiin, mutta toteaa, että välien ylläpitämisen arvo ymmärretään nyt, ja muistakin maista on alettu vierailla Venäjän valtiojohdon luona.

Jukkis Viitasaarelta nostaa esiin Venäjä-pakotteiden merkityksen Suomen elintarviketeollisuudelle.

Pekkarinen sanoo, että on selvää, että pakotteille on olemassa perusteet, mutta ajattelee, että EU kiirehti ratkaisunsa kanssa.

-Suomi kuuluu arvoyhteisöön, Euroopan unioniin. Meidän, jos jonkun, on toimittava siinä tehtyjen päätösten mukaisesti.

Suomen on hänen mukaansa tärkeää näyttää, ettei toisen valtion tontilla voi toimia kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

Hän nostaa esiin myös sen, että maatalous koki Suomessa kovan kolauksen.

-Jos tulen valituksi Euroopan parlamenttiin, teen voitavani ilman muuta myös Euroopan parlamentissa sen eteen, että kompensaatioita voitaisiin saada aikaiseksi, Pekkarinen sanoo, mutta muistuttaa, ettei meppinä asiaan ole kuitenkaan niin paljoa vaikutusvaltaa.

Heinäluoma pitää hyviä naapuruussuhteita tärkeinä.

-Pakotteet pitää pyrkiä poistamaan, se on ensisijainen tavoite.

Hän sanoo, että Ukrainan asiat on saatava ensin kuntoon.

-Olen valmis tekemään työtä maatalouden kompensaation puolesta.

Eero Heinäluoma kannattaa hävittäjähankintoja Ruotsista. Heinäluomalta kysytään, säikäyttikö Trumpin suunnasta tullut viesti siitä, että hankinnat pitäisikin tehdä Yhdysvalloista.

-Täytyy ymmärtää, että kun Yhdysvallat puhuu, se suojelee omaa vientiään ja teollisuuttaan. Siitä kulmasta täytyy tulkita näitä ulostuloja.

Heinäluoman mukaan kukaan ei voi sanoa suoraan ostavansa jonkun määrätyn tuotteen. Heinäluoma keskeyttää vastauksensa ja katsoo taistelupariaan.

-Ai onko sullakin tähän joku vastaus? Heinäluoma naurahtaa Pekkariselle.

Pekkarinen jatkaa, ettei hänellä tietystikään ole vastausta.

-Sinähän vastaat kaikesta, Pekkarinen letkauttaa.

Pekkarinen ei halua ottaa kantaa siihen, mikä on se konetyyppi, joka Suomeen tulisi hankkia, koska ei pidä itseään riittävän asiantuntevana. Hän toteaa diplomaattisesti, että valinta täytyy tehdä sen mukaan, mikä konetyyppi on paras Suomen kannalta.

Vantaalaisen Henrin kysymys EU:n puolustusyhteistyöstä esitetään tällekin taisteluparille.

Heinäluoma pitää yhteistyön kehittymistä "pelkästään positiivisena". Yhteistä armeijaa hän ei EU:hun ajaisi, tiivistä yhteistyötä maiden välillä sen sijaan kyllä, esimerkiksi yhteisten harjoitusten muodossa.

Pekkarisenkin mielestä yhteistyötä sopisi tiivistää. Yhteistä armeijaa hän ei myöskään halua. Nato-optio kannattaa Pekkarisen mielestä säilyttää, tosin Naton kelkkaan hän ei silti kiirehtisi, koska ei näe sotilasliittoon liittymisen vahvistavan Suomen turvallisuutta.

Pitkän linjan EU-virkamiehen Ritvan kielitesti koittaa taas kerran.

Pekkarinen kertoo ruotsiksi puhuvansa kieltä "juuri sen verran kuin on tarpeen". Myös saksa sujuu oikein mallikkaasti, samoin kuin englanti. Pekkarinen sanoo, että koulussa englanti jäi oppimatta, mutta jatko-opinnoissa ja maailmalla kielitaito on karttunut.

Heinäluoma puhuu ongelmitta englantia ja käyttää puheenvuoronsa englanniksi jo tässä vaiheessa korostaakseen EU:n merkitystä. Ruotsi sujuu yhtä lailla. Heinäluoma puhuu saksaakin, mutta sanoo ymmärtävänsä sitä paremmin kuin puhuvansa.

Nyt seuraa kysymys suoraan Torvaldsille, joka tulee helsinkiläiseltä Olalta. Hän kysyy, pitäisikö kaikille eurooppalaisille opettaa ruotsia, jotta kaikkien sivistys nousisi suomalaiselle tasolle.

Torvalds sanoo, että jokainen kieli, jonka ihminen opettelee, lisää sivistystä.

Vantaalaisen Henrin kysymys EU:n puolustusyhteistyöstä toistetaan myös illan kolmannelle taisteluparille.

Torvalds pitää kysymystä vakavana, sillä EU on uudenlaisessa tilanteessa, ja nykyistä turvallisuuspolitiikkaa alettiin rakentaa jo kauan sitten ja hyvin erilaisessa tilanteessa nykypäivään verrattuna.

Hänen mukaansa uskottavan armeijan ylläpitämisestä on livetty monessa Euroopan massa. Torvalds antaa esimerkiksi Ruotsin armeijan, Suomen tilannetta hän pitää taas hyvänä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta on Torvaldsista yksi asia, joka pitää muistaa. Myös Kiina herättää huolta.

-Eurooppa on puristuksissa.

Torvalds siteeraa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä.

-Meidän pitää kyetä seisomaan enemmän omilla jaloillamme tästä lähtien.

Kristillisetkään eivät ole rakentamassa eurooppalaista armeijaa, mutta Essayah haluaisi, että puolustusyhteistyötä vahvistettaisiin Torvaldsin mainitsemien uhkien lisäksi esimerkiksi kyberturvallisuusongelmien varalle.

Mikko Raumalta haluaa tietää, miten kaikkien kansalaisten sananvapaus turvataan.

-Sellaista lainsäädäntöä, joka ottaisi koko kentän haltuunsa, ei varmasti tule, Torvalds vastaa.

-Totuuden mukainen esiintyminen toimittajana tai poliitikkona on äärimmäisen tärkeää, Torvalds jatkaa.

Sensuuria Torvalds ei kaipaa.

Essayah muistuttaa, että internetissä on paljon rikollistakin aineistoa aina lapsipornosta pomminteko-ohjeisiin, ja haluaisi, että Euroopan ulkopuolella sijaitsevia servereitä pitäisi voida kontrolloida.

Kysymys kuuluu nyt, että, pelkääkö Essayah, että työeläkeyhtiöiden kassat viedään Eurooppaan.

Essayahin vastaus on yksioikoinen.

-Meillä ei ole montaa eurooppalaista järjestelmää, jotka ovat kestäviä. Niitä löytyy muutamista maista, ja siksi on tärkeää, että eläkejärjestelmistämme pidetään kiinni.

Torvalds toteaa, ettei Euroopan parlamentin tai komission pöydillä ole suunnitelmia, jotka antaisivat vihiä aikomuksista muodostaa liittovaltiota.

Seppo Turusta pohtii sitä, ollaanko jo liittovaltiossa vai ollaanko sellaiseen suuntaan menossa. Hän pyytää ehdokkailta selkokielistä vastausta.

Torvalds sanoo, ettei EU ole ottanut ainuttakaan astetta siihen suuntaan.

-Se on enemmänkin ideologinen asia, joka nostetaan esille, Torvalds sanoo.

Torvalds uskoo "liittovaltiojunan" menneen jo aikapäiviä sitten, eikä pidä asiaa EU:lle ajankohtaisena.

Essayah vastaa puolestaan, että liittovaltiokehitys olisi EMU:n (Euroopan talous- ja rahaliitto) välityksellä mahdollinen talouspoliittisen yhteistyön kautta. Hän katsoo, että EMU:ssa taloudellinen yhteistyö on niin vahvaa, tilanne voi lähennellä federalismia.

Torvaldsilta kysytään, onko hänen mielestään yksi meppi todella niin merkittävä. Hän ei lähde suoraan eri linjoille Essayahin kanssa.

-On olemassa sellainen sanonta, kuin sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta voi olla, että kaipaa yhden naisen.

Essayahin ja Torvaldsin tentin ensimmäinen yleisökysymys on osoitettu Essayahille. Kristillisiin pettynyt ja puolueesta eronnut kysyjä, helsinkiläinen Mikael pohtii, onko Essayah riittävän suoraselkäinen ehdokas Brysseliin:

-Miksi olet ilmoittanut, että jos sinut valitaan mepiksi, olet tehtävässä vain Suomen puheenjohtajakauden?, Mikael tivaa.

Essayah toteaa olevansa suoraselkäinen ja korostaa EU-puheenjohtajakauden olevan tärkeä hetki Suomelle. Hän sanoo, että sen ajaksi tarvitaan hänenlaisiaan konkarimeppejä, jotka pystyvät tarttumaan tehtävään ripeälläkin aikataululla.

Tentti on Sarkkisen ja Raatikaisen osalta ohitse.

Nyt arvataan äänestysprosentteja. Sarkkinen toivoisi vilkasta äänestystä, mutta veikkaa lukemaksi 42 prosenttia. Raatikainen toivoo, että perussuomalaisten perinteisesti hiljaisia eurovaaliäänestäjiä saadaan liikkeelle ja arvaa tulokseksi 46,3 prosenttia.

Lue myös: Jatkuuko perussuomalaisten liito eurovaaleissa? Asiantuntija arvioi, mikä ratkaisee nyt voiton

Kysymys Kemin selluteollisuudesta toistetaan.

Koska Suomessa on monta selluhanketta, Sarkkinen haluaa ensin selvittää, mikä hankkeista kannattaisi toteuttaa. Sarkkinen ajattelee, että teollisuus voisi muutenkni olla monimuotoisempaa: raaka-ainetta täytyisi jalostaa pidemmälle kuin vessapaperiksi.

Raatikainen kannattaa lähestulkoon kaikkea teollisuutta, joka tulee Suomeen, koska hän uskoo, että muualla samojen tuotteiden tuottaminen jättäisi jälkeensä enemmän päästöjä kuin Suomessa.