Rinteen hallituksen ohjelmaa leivotaan ”ilmiöpohjaisesti” lähes 250 henkilön voimin – eduskunta budjetoinut hallitusneuvotteluihin 180 000 euroa

Julkaistu:

Kataisen sixpack-hallituksen neuvotteluista tuli veronmaksajille yli 300 000 euron lasku. Sipilän perusporvarihallituksen neuvotteluista aiheutui 183 623 euron kustannukset.
Uuden hallituksen ohjelmaa laaditaan parhaillaan Säätytalolla Helsingissä Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla.

Neuvotteluissa on mukana viisi puoluetta: Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp. Eri työryhmissä istuu lähes 250 henkilöä.

Hallituksen muodostaminen ei ole ilmaista puuhaa.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo IS:lle, että hallitusneuvotteluihin on budjetoitu 180 000 euroa. Kustannukset menevät eduskunnan eli käytännössä veronmaksajien piikkiin.

– Budjetti tehtiin viime vuonna, jolloin hallitusneuvotteluihin osallistuvien henkilöiden lukumäärä oli hämärän peitossa, mutta 180 000 euroa pitäisi riittää, Rauhio arvioi.

Lähihistorian kalleimmat hallitusneuvottelut pidettiin Säätytalolla kokoomuksen Jyrki Kataisen johdolla 2011.

Kataisen kuuden puolueen sixpack-hallitus syntyi värikkäiden vaiheiden jälkeen kaksi kuukautta eduskuntavaalien jälkeen 17. kesäkuuta 2011 – eduskunnalle aiheutui kustannuksia ruljanssista 288 728 euroa. Eduskunnan entisen talouspäällikön Pertti J. Rosilan mukaan Kataisen hallituksen neuvottelukustannukset ylittivät lopulta 300 000 euroa, kun mukaan lasketaan erä, jonka valtioneuvoston kanslia laskutti myöhemmin.

Vuonna 2015 hallitusta synnytettiin keskustan Juha Sipilän kipparoimana Smolnassa. Sipilän kolmen puolueen perusporvarihallituksen syntyprosessi oli verrattain suoraviivainen: kustannuksia neuvotteluista syntyi silti 183 623 euroa.

Eduskunnalle aiheutuu hallitusneuvotteluiden aikana kustannuksia muun muassa työvoimakustannuksista ja tarjoiluista.

Neuvotteluja käydään kahvin, teen ja alkoholittomien virvokkeiden voimin. Ex-talouspäällikkö Rosilan tulevassa kirjassa Herrahissin vauhdissa (Tammi) kerrotaan, että vielä 2003 neuvottelijat huuhtoivat lounaat alas viinillä.

Jonkinlainen ajankuva lienee, että Säätytalossa on tarjolla viinin sijasta kauramaitoa. Maanantaina hallitusneuvotteluissa oli lounaaksi lohikeittoa ja tofu-herkkusienikeittoa.

Neuvottelijoille tarjotaan lounaan lisäksi aamiainen, iltapäiväkahvit ja päivällisbuffet.

– Päivällinen on siellä sen vuoksi, koska työpäivä on tavallista pidempi siinäkin tapauksessa, että varsinaista neuvotteluvääntöä ei tule, työpäivät on mitoitettu tavallista pidemmiksi, Rauhio kertoo.

Rauhion mukaan henkilökunnan, kuten virastomestareiden ja turvallisuudesta vastaavien työntekijöiden, työvoimakustannukset menevät valtioneuvoston kanslian piikkiin, kun työ tehdään normaalilla työajalla.

Valtioneuvosto vastaa myös toimitiloista: Säätytalon vuokra on 83 500 euroa kuukaudessa, ja vuokra menee valtioneuvoston piikkiin.

Kun päivät venyvät ylitöiksi, niin työvoimakustannuksista vastaa eduskunta. Vuonna 2015 hallitusneuvotteluissa paiskittiin ylitöitä 63 400 euron edestä.

Myös pyhäpäivät näkyvät kuluissa; Iltalehden mukaan vuonna 2015 suurin lasku yksittäisten päivien osalta, yli 10 000 euroa, tuli helatorstailta.

Tänä vuonna helatorstaita vietetään 30. toukokuuta, jolloin hallituksen pitäisi olla Rinteen suunnitelmissa jo kasassa.

Hallitusneuvotteluiden ympärille syntyy tyypillisesti oma käsitteistönsä. Sipilä puhui kevään 2015 hallitusneuvotteluissa muun muassa ”tuottavuushypystä”, ”rosessikaaviosta”, ”iteroinnista”, ”jappasusta” ja ”vatuloinnista”.

Eri ”koreihin” ripoteltuja asioita ”jumpattiin triossa” eli kolmen puheenjohtajan pöydässä.

Rinteen johtamien hallitusneuvottelujen keihäänkärkenä on ilmiöpohjainen lähestymistapa.

”Ilmiöpöydissä” pyritään löytämään uusia mittareita yhteiskuntakehityksen analysoimiseksi. Mittaristot voivat liittyvä vaikka terveyserojen kaventamiseen tai hiilineutraaliuteen.

Rinteen ideana on, että neuvottelijoille ei aseteta heti taloudellisia rajoitteita luovuutta ja ajattelua kahlitsemaan, vaan taloudellinen realismi astuu kuvaan vasta myöhemmin, tämän viikon lopulla.

Lopulliset linjaukset tulevat aikanaan kahdeksasta ”pääpöydästä”, joille alapöydät ovat alisteisia.

Säätytalolla on erityisenä jännitteenä se, miten keskusta suhtautuu Sdp:n vaalilupauksiin.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei halunnut kommentoida maanantaina sitä, olivatko talouden raamit paalutettu eri tavalla neljä vuotta sitten käydyissä hallitusneuvotteluissa.

Hallitusneuvotteluiden suurimmat otsikot ovat nousseet tähän mennessä lobbareista.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kirjoitti Twitterissä, että ”poliittinen kulttuuri tervehtyi vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa, jolloin Sipilä ja Stubb sopivat, että Smolnaan ei tule lobbareita”.

– Nyt tuli Rinteen johdolla tunkkainen tunkkainen paluu menneille vuosikymmenille, Grahn-Laasonen kritisoi.

Demareista taas huomautetaan, että kun kokoomus johti hallitusneuvotteluprosessia 2011, lobbarit olivat kutsuttuina päivystämässä Säätytalolla.

– Heille oli varattu oma tila, missä he saattoivat viettää aikaa ja olla käytettävissä, jos joku tarvitsi heidän näkemystään. Tämä oli kokoomuksen malli vetää vuoden 2011 neuvotteluja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt