Professori Anu Kantola: Nyt ensi kertaa kyseenalaistetaan lobbarien rooli hallitusneuvotteluissa

Julkaistu:

Avoimuusrekisteri voisi parantaa läpinäkyvyyttä, uskoo lobbauksen sääntelyn tutkija.
Lobbarien rooli hallitusneuvotteluissa kyseenalaistetaan nyt ensimmäistä kertaa kunnolla, arvioi viestinnän professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta.

Kantolan mukaan lobbarit ovat aiemminkin olleet erittäin aktiivisesti liikkeellä, ja vaikuttaminen on voitu aloittaa jo kauan ennen hallitusneuvotteluja. Hän pitää hyvänä, että asiaan on nyt herätty ja käydään julkisesti läpi, ketkä neuvotteluissa ovat vaikuttamassa.

– Aikaisemmin on ollut ihan normaalia, että lobbarit ovat siellä. Siitä ei ole kukaan sen kummemmin hermostunut tai nostanut asiaa kysymykseksi. Mutta nyt sentään nostetaan, Kantola sanoo STT:lle.
– Tähän on herätty erityisesti soten (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen) myötä, koska siellä olivat terveysfirmat niin voimakkaasti ja aggressiivisesti vaikuttamassa.

Kantolan mukaan siinä ei sinänsä ole mitään kauheaa, että erilaiset intressiryhmät pyrkivät edistämään näkemyksiään. Hänen mielestään minimivaatimus kuitenkin olisi, että lobbaus olisi läpinäkyvää ja tiedettäisiin, kuka lobbaa ja missä.

Tutkija kannattaa lobbarirekisterin perustamista

Poliittista vaikuttamista ja lobbauksen sääntelyä tutkiva oikeustieteen apulaisprofessori Emilia Korkea-aho arvioi, että lobbarien istuminen neuvottelupöydissä Säätytalolla vaikuttaa ongelmalliselta, vaikkei siinä juridisesti arvioituna olekaan ongelmaa.

– Kyllähän se vähän harkitsemattomalta näyttää. Se osoittaa, että meillä vähän huonosti ymmärretään, mitä tällainen lobbaus on ja kuka ylipäänsä on lobbari, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Korkea-aho sanoo STT:lle.
– Erityisesti näiden vaikuttajaviestintätoimistojen osakkaiden ja työntekijöiden osallistuminen, kyllä se näyttää vähän pahalta.

Korkea-aho pitää ongelmallisena, ettei ole tiedossa, keitä viestintätoimistojen asiakkaina on ja keitä toimistot edustavat. Hän uskoo, että lobbari- tai avoimuusrekisterin perustaminen voisi parantaa läpinäkyvyyttä.

Viime vaalikauden lopulla esitettiin, että Suomeen tulisi alkavalla hallituskaudella perustaa lakisääteinen avoimuusrekisteri, johon kirjataan lobbausta harjoittavat organisaatiot ja henkilöt.

Eduskunnan silloisen puhemiehen Paula Risikon (kok) johtama parlamentaarinen työryhmä teki asiasta yksimielisen esityksen. Työryhmä halusi, että rekisterin luominen kirjataan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Vihreiden Moisio päätti jättäytyä pois

SDP:n edustajina hallitusneuvotteluissa ovat muun muassa SAK:n johtaja Saana Siekkinen ja konsulttitoimisto Rud Pedersenillä työskentelevä Matias Mäkynen. RKP:tä puolestaan edustaa Rud Pedersenin osakas Marcus Rantala, joka on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu. Mukana Säätytalolla on myös esimerkiksi JHL:n ja Teknologiateollisuuden työntekijöitä.

Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd) painotti perjantaina, että ihmiset, jotka istuvat neuvottelupöydissä puolueiden edustajina, ovat puolueiden edustajia.
– Kun SDP:llä on joissakin järjestöissä töissä olevia ihmisiä, he istuvat täällä SDP:n mandaatilla ja heidän edessään ovat SDP:n tavoitteet, ei jonkun muun järjestön tavoitteet, Rinne sanoi.

Korkea-ahon mielestä on vähän hankalaa väittää, että etujärjestöjen ja viestintätoimistojen työntekijät edustaisivat pelkästään puolueen etuja hallitusneuvotteluissa.

– Kyllähän siinä tulee kytkös taustaorganisaatioihin.

Hän sanoo pitävänsä oikeana ratkaisuna sitä, että vihreiden hallitusneuvotteluryhmään kuulunut Elina Moisio päätti perjantaina jäädä pois neuvotteluista. Moisio on vaikuttajaviestintään erikoistuneen Miltton Networksin osakas.

Avoimuuden lisääminen hälventäisi epäluuloja

Kantolan mielestä on puolueiden oma asia ja poliittinen kysymys, keitä he haluavat pitää neuvotteluryhmässään. Hän arvioi vihreiden käyttäneen Moision tapauksessa poliittista harkintaa, että he eivät halua identifioitua Milttoniin.

Korkea-aho sanoo suhtautuvansa lobbaukseen sinänsä myönteisesti ja uskoo, että päättäjät hyötyvät lobbarien tarjoamasta tiedosta.

– Lobbauksella on kauhean huono maine. Pitäisi saada selväksi, että on kyse tiedon välittämisestä päätöksentekoon.

Korkea-ahon mielestä lobbaukseen liittyy nykyisin paljon salamyhkäisyyttä, ja keskustelu kohdistuu ongelmiin ja uhkakuviin. Hänen mukaansa avoimuuden lisääminen hälventäisi lobbaukseen liittyviä epäluuloja ja uhkakuvia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt