Asiantuntija kaipaa lobbareista merkintöjä lainsäädäntöön: ”Pääministeri toisensa jälkeen on voinut todeta, etteivät lobbarit vaikuta Säätytalolla”

Julkaistu:

Hallitustunnustelija Antti Rinne totesi viestintätoimistojen edustajista, että paikalla on myös mediaa yrittämässä vaikuttaa hänen mielipiteeseensä.
Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen johtamat hallitusneuvottelut ovat olleet nyt käynnissä kolme päivää. Hallitusneuvotteluja käydään ilmiöpohjaisesti kahdeksassa eri neuvottelupöydässä, jossa on kussakin jokaisesta hallitusneuvotteluihin osallistuvasta puolueesta kaksi puolueen itse valitsemaa edustajaa.

Puolueet ovat valinneet edustajikseen muitakin kuin eduskunnasta tuttuja poliitikkoja, mikä on herättänyt julkista nurinaa. Erityistä harmitusta ovat herättäneet ammattijärjestöjen ja viestintäyritysten edustajat. Julkisuudessa on kyseenalaistettu sitä, ovatko lobbaripuolen edustajat puolueen vai työnantajiensa asialla.
Rinne kertoi perjantaina, että hänen mielestään keskustelu lobbareista hallitusneuvottelupöydissä on ”pyörähtänyt yli äyräiden”.

– Ne ihmiset, jotka istuvat täällä puolueiden edustajina neuvottelupöydässä, he ovat puolueiden edustajia. Jos sdp:llä on jossakin järjestössä töissä olevia ihmisiä, niin he istuvat täällä sdp:n mandaatilla ja heidän edessään on sdp:n tavoitteet.

– Ihmiset nyt sattuu olemaan jossain töissä.


Viestintätoimistojen edustajista kysyttäessä Rinne huomautti, että paikalla on myös mediaa, joka ”koettaa vaikuttaa minunkin mielipiteeseeni”.

– Täällä on Ylestä lähtien myöskin mediaa paikalla kysymässä kysymyksiä ja yrittämässä vaikuttaa minunkin mielipiteeseeni, Rinne totesi.
Turun yliopiston työelämäprofessori Anders Blom huomauttaa, että etujärjestöt ovat aina olleet mukana poliittisessa päätöksenteossa. Blomin mukaan nyt on kuitenkin huomattavissa erityisesti puolueissa kehitys kohti poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista.

– Etujen kilpailu ja puolueiden heikentyminen on lisännyt poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista.

– Hallitusohjelma voi parhaimmillaan olla 200-300 miljardin euron paperi neljäksi vuodeksi. Siitä neuvottelevien henkilöiden sidonnaisuudet eivät ole sattumaa, vaan perustuvat kilpailuun, Blom vastasi Ilta-Sanomille sähköpostitse.

Blom on valtiotieteiden tohtori ja Turun yliopiston työelämäprofessori. Blom tutki väitöskirjassaan liike-elämän roolia suomalaisessa päätöksenteossa. Väitöskirjan tulosten mukaan eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi työmarkkinajärjestöistä ja järjestelmä on rakenteellisesti korruptiivinen.


Hallitusohjelmaan vaikuttamiseen pyrkiminen ei Blomin mukaan ole mikään synti.

– Mutta sanat ja teot eivät vastaa toisiaan, jos kieltää lobbaavansa ja samalla istuu kuitenkin neuvottelijana ja hallitusohjelman kirjoittajana. Olisi kaikkien etu, että lobbaus ja hyvä edunvalvontatapa määritellään yhdessä.

– Mitään laitonta ei ole tapahtumassa. Eri asia on, vastaako tämä käsitystämme oikeudenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä ja kansanvallasta.

Ongelma on Blomin mukaan se, että Suomesta puuttuu lobbausta ja lobbaria koskeva yhteinen määritelmä ja niiden läpinäkyvyyttä täsmentävä lainsäädäntö.

– Koska Suomessa tällaista ei ole, pääministeri toisensa jälkeen on voinut todeta, etteivät lobbarit vaikuta Säätytalolla.

– Eli Suomea koskevassa päätöksenteossa on kahdet eri pelisäännöt – Brysselin ja Helsingin.

Euroopan unionissa lobbaus ja lobbarin määritelmä on kirjattu toimielinten sopimukseen. Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok) käynnisti viime kesänä keskustelun Suomeen perustettavasta läpinäkyvyysrekisteristä ja sopimuksesta, jossa määritellään hyvä edunvalvontatapa. Eduskuntaryhmät hyväksyivät suosituksen.

Blom toivoo, että tuleva hallitus lähtee edistämään eduskunnan ehdotusta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt