Tässä ovat perussuomalaisten kolme kynnyskysymystä hallitukseen menolle

Julkaistu:

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastauksensa hallitustunnustelija Antti Rinteelle. Jussi Halla-aho sanoo puolueen vastanneen kysymyksiin ”rehellisesti ja yhteistyöhakuisesti”.
Perussuomalaiset ovat valmiita osallistumaan sosiaalidemokraattien vetämään hallitukseen. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tiedusteli eduskuntaryhmille lähettämänsä kysymyspatteriston lopuksi, mitkä ovat kunkin puolueen kynnyskysymykset hallitukseen osallistumiselle. Perussuomalaiset listaa kynnyskysymyksiä kolme. Yksi niistä koskee vahvasti maahanmuuttoa.

1. Kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.

2. Hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava etenkin humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle ja pyrittävä määrätietoisin toimin vähentämään haitallista maahanmuuttoa.

3. Pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla, vaan niitä on päinvastoin pyrittävä alentamaan.

Etukäteen hankalana kysymyksenä hallitusyhteistyön kannalta pidettiin Rinteen patteriston kysymystä 1a. Hän kysyi siinä, ovatko puolueet sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Samalla kysyttiin myös, ovatko puolueet sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuvasi eilen IS:lle, ettei puolueen ollut vaikea vastata Rinteen kysymykseen tehtävänannon vuoksi.

– Se ei aiheuttanut lainkaan vaikeuksia, koska tehtävänanto oli se, että pitää vastata ohjelmien pohjalta ja me olemme vastanneet ohjelmien pohjalta näihin kysymyksiin rehellisesti ja yhteistyöhakuisesti.

Perussuomalaiset ei edelleenkään sitoudu muiden puolueiden tapaan 1,5 asteen tavoitteeseen. Halla-aho kierteli vastatessaan siihen, miten se vaikuttaa mahdolliseen hallitustiehen.

– Minulta pyydetään aika usein vastauksia demareiden linjauksista ja kannanotoista. Minä en sellaisia halua antaa. Demarit lukevat saamansa vastaukset ja tekevät niistä haluamansa johtopäätökset.

Perussuomalaiset vastaavat kysymykseen 1a Halla-ahon kuvailemalla tavalla tehtävänannon ja ohjelmiensa mukaisesti näin:

”Mielestämme oleellista Suomen ilmastopolitiikassa on sopia konkreettisista ja suhteellisuudentajun säilyttävistä toimista eikä abstrakteista prosentti- tai vuosilukutavoitteista. Suomen kansallisten tavoitteiden ei pidä olla tiukempia kuin muilla EU-mailla. Se, mihin Suomi voi sitoutua, riippuu siis muiden valtioiden toimista.”

Hiilineutraaliuden saavuttamista koskevassa kysymyksessä perussuomalaiset peräävät vastuuta maailman suurimmilta saastuttajilta.

”Maailman suurimmat saastuttajat täytyy saada osallistumaan ilmastotoimiin, ja Suomen pitää toimia kansainvälisesti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. CO2-päästöt kasvavat maailmassa nopeasti, eikä Suomen omilla toimilla ole juuri tähän vaikutusta. Liika kansallinen kunnianhimo Suomessa ei paranna globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista, koska sillä ajetaan teollisuus saastuttaviin maihin.”

Puolue vastaa ilmastokysymyksiin painottaen sitä, että päästöjä pitää ensisijaisesti vähentää siellä, missä niitä tuotetaan tai missä ne kasvavat eniten, eikä siellä missä ne ovat vähäisiä tai missä niitä on jo vähennetty eniten.

– Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, sillä jos tuotanto täällä estetään, siirtyy se Kiinaan tai jonnekin muualle – ja globaali ympäristö kärsii entistä enemmän.

Kehitysavun nostamiseen kielteinen kanta

Rinne kysyi puolueilta, hyväksyvätkö ne Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisen 0,7 prosenttiin BKT:sta. Perussuomalaisten vastaus kysymykseen on yksiselitteisesti kielteinen, mutta he ovat valmiita panostamaan tehokkaaseen kehitysapuun humanitaarisen maahanmuuton sijasta.

Vastaus kysymykseen kuuluu kokonaisuudessaan näin:

Emme. Kehitysyhteistyörahoitus, joka olisi 0,7 prosenttia BKTL:sta, olisi noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on erittäin suuri rahasumma suhteutettuna lähes mihin tahansa budjetin osaan. Olemme valmiita panostamaan tehokkaaseen kehitysapuun humanitaarisen maahanmuuton sijaan. Kehityksen täytyy tapahtua kohdemaassa kestävästi. Kehitysyhteistyö tulee kytkeä entistä tiiviimmin tekijöihin,jotka edesauttavat samalla muuttoliikkeiden hallintaa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. koulutuksen, perhesuunnittelun ja naisten aseman vahvistaminen.

Samaa teemaa he käsittelevät vastatessaan kysymykseen Euroopan roolista Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa tehtävästä yhteistyössä alueen kehittämiseksi.

”Kehitysapu pitää sitoa siihen, että avun vastaanottajat edistävät perusihmisoikeuksien toteutumista, taistelevat köyhyyttä ja väestöräjähdystä vastaan, ja ottavat vastaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa. On pyrittävä edistämään kumpaakin osapuolta hyödyttävää kauppaa ja investointeja ja luovuttava epäonnistuneesta, passivoivasta ja korruptiota ruokkivasta kehitysavusta.”

Rinne kysyi puolueilta Suomen sisäisen turvallisuuden riskitekijöistä ja siitä, kuinka puolueet vahvistaisivat sisäistä turvallisuutta. Perussuomalaiset nimeävät aluksi suurimmaksi yksittäiseksi riskitekijäksi syrjäytymisen ja yhteiskunnan sirpaloitumisen. Merkittävin syrjäytymistä lisäävä tekijä puolueen vastauksissa löytyy ”heikosti integroituneen maahanmuuttajataustaisen väestön nopeasta kasvusta. Vastauksen loppuosa käsitteleekin vain maahanmuuttoa.

”Keskeisissä, lähinnä humanitaarisin perustein tai perheenyhdistämisväylää saapuneissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta toiseen hyvin matala, tukiriippuvuus suurta, uskonnollinen radikalismi tavallista ja yliedustus rikostilastoissa hälyttävä. Kotouttamisyritykset ovat suurelta osin epäonnistuneet niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Ainoa toimiva keino tämän turvallisuus- (ja julkistaloudellisen) ongelman torjumiseksi on karsia oleskelulupa-, perheenyhdistämis-,vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyviä houkutustekijöitä ja edistää paluumuuttoa.”

Talouskysymyksissä maahanmuutto vahvasti esillä

Työelämän sääntelyä koskevassa kysymyksessä perusuomalaiset katsovat yleissitovuuden olevan ainoa keino varmistaa yhdenvertainen kilpailuasema kaikille suomalaisille yrityksille. Samassa kysymyksessä he painottavat, että halpatyömarkkinoiden syntymistä ei saa sallia.

”Työvoiman saatavuusharkinnasta ei tule luopua – päinvastoin sen porsaanreikiä pitää tukkia.”

Talouspolitiikassa perussuomalaiset pitävät tärkeänä huolehtia sellaisesta vero-, talous- ja yrityspolitiikasta, joka takaa, että Suomessa on elinvoimaisia yrityksiä, jotka voivat työllistää ja kasvaa.

”Uusien työpaikkojen pitää syntyä erityisesti yksityiselle sektorille, tuottavaan työhön. Kaikki muut toimet ovat näihin nähden selvästi toissijaisia. Myös ilmastopolitiikka liittyy tähän läheisesti.”

Puolue ei pidä mielekkäänä pelkkää työllisyysasteen tuijottamista. Puolueilta kysyttiin, miten ne varmistaisivat työllisyysasteen kasvun yli 75 prosenttiin. Kestävää taloutta koskevassa kysymyksessä esiin nousee vahvasti maahanmuutto.

”Maahanmuuton lisääminen on kestävän talouden kannalta turmiollista. Maahanmuutto ei helpota kestävyysvajetta, päinvastoin.

Puolue katsoo, että maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on keino nostaa työllisyysastetta, koska maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste on ”vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen huomattavan alhainen”.

”Tehtävämme on huolehtia ensisijaisesti suomalaisten hyvinvoinnista. Sen takia tärkein ja suurin säästökohde on maahanmuutto. Suomelle haitallinen maahanmuutto on julkiselle taloudelle valtava rasite, ja sen vaikutukset tulee nähdä kokonaisvaltaisemmin kuin vain välittömien kulujensa kautta.”