Miksi tuoreet kansanedustajat karkaavat heti Brysseliin? Näin eurovaaliehdokkaat kommentoivat

Julkaistu:

Moni vastikään eduskuntaan valittu kansanedustaja on ehdolla myös toukokuussa järjestettävissä europarlamenttivaaleissa.
Heitä on vihreissä, vasemmistoliitossa, perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa. Äänestäjä voi ihmetellä meneekö ääni hukkaan, jos valittu edustaja lähteekin Brysseliin.

Helsingin Sanomille haastattelun antanut Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen kertoi suoraan lähteneensä ehdolle eurovaaleihin vain siksi, että vasemmistoliiton puoluehallitus niin halusi.

– Kun pyyntö tulee, on vaikea kieltäytyä. Puolueen varapuheenjohtajana minun on kannettava vastuuta ja autettava puoluetta vaalityössä, Sarkkinen perusteli HS:lle.

– Tilanne on se, että etenkin pienempien puolueiden on vaikea saada kaksiin perättäisiin vaaleihin iskukykyisiä listoja ilman, että jotkut ovat ehdolla molemmissa vaaleissa, Sarkkinen sanoo.


Vaalitaktiikkaa

Ainakin jotkut puolueet siis pyrkivät vetovoimaisten ehdokkaiden avulla saamaan listoilleen enemmän ääniä, vaikka ehdokkaita ei välttämättä edes kiinnosta lähteä europarlamenttiin.
Sarkkinen kertoo HS:lle, ettei ole varma siitä, kieltäytyisikö hän itse paikasta europarlamentaarikkona. Päätökseen vaikuttaisi Sarkkisen mukaan se, millainen asema hänelle olisi uudessa eduskunnassa tai mahdollisesti hallituksessa tarjolla.

Sarkkisen lisäksi vasemmistoliitosta ehdolla Euroopan parlamenttiin on muun muassa puolueen nykyinen euroedustaja Merja Kyllönen. Myös Kyllönen pääsi sunnuntaina eduskuntaan, eikä hän omien sanojensa mukaan edes ottaisi jatkokautta Brysselissä vastaan vaan aloittaisi kansanedustajana.

Yksi ehdolla olevista kansanedustajista on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Essayah sanoo, että jos hän tulee valituksi europarlamenttiin eikä kristilliset ole mukana seuraavassa hallituksessa, hän on valmis lähtemään euroedustajaksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajaksi puolen vuoden pätkäpestiin.

Sen jälkeen Essayah palaisi europarlamentista takaisin eduskuntaan.

Tällainen järjestely olisi Essayahin mukaan reilua niitä äänestäjiä kohtaan, jotka ovat antaneet hänelle mandaatin nimenomaan eduskuntatyöhön. Samalla Essayah sanoo pitävänsä Suomen EU-puheenjohtajuuskautta erittäin merkittävänä.

– Sen aikana ratkaistaan muun muassa (EU:n) rahoituskehysneuvottelut, ja esimerkiksi Suomen maatalouden kannalta olennaiset neuvottelut käydään silloin loppuun, Essayah sanoi STT:lle.

Tämän kevään eduskuntavaaleissa Essayah oli puolueensa ylivoimainen ääniharava yli 12 000 äänellä.

Essayahin lähtö eurovaaleihin parantaa olennaisesti kristillisdemokraattien mahdollisuuksia saada takaisin euroedustajan paikka, jonka puolue menetti edellisissä vaaleissa.

Kristillisdemokraatit asetti torstaina eurovaaliehdokkaaksi myös kansanedustaja Peter Östmanin. Östman sanoi STT:lle, että jos hän saisi kristillisistä eniten ääniä, hän ottaisi vastaan paikan europarlamentissa.

Perussuomalaisten Huhtasaari: Otan paikan vastaan

Myös perussuomalaisten kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari kertoo Ilta-Sanomille lähtevänsä eduskunnasta europarlamenttiin, mikäli tulee valituksi toukokuun vaaleissa.

– Otan paikan vastaan. Siellä meillä on kavereita. Siellä ei kysellä meidän puheenjohtajan yli toistakymmentä vuotta vanhoista kirjoituksista. Siellä kysytään mitä voit tehdä maasi eteen. Sinne on tulossa iso kansallismielinen ryhmittymä ja meillä on siellä sama suunta, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaaren mukaan päätös eurovaaliehdokkuudesta kypsyi pian eduskuntavaalien jälkeen. Hän kertoo perussuomalaisten pohtineen yhdessä, mikä on puolueen etu ja mikä Suomen etu.

Hän huomauttaa myös, että EU-lainsäädäntö on kotimaista lainsäädäntöä. Huhtasaaren teemat eurovaaleihin ovat turvallisuus, teollisuus ja maatalous.

– Perussuomalaiset lähtee hakemaan sieltä vauhtia Suomeen. Me otamme Suomen takaisin, Euroopan takaisin ja länsimaiset arvot takaisin.

Huhtasaari ei tiedä, aikovatko muut europarlamenttiin ehdolla olevat perussuomalaisten kansanedustajat ottaa paikan vastaan, mikäli tulevat valituiksi.

–Sitä täytyy kysyä jokaiselta ehdolla olevalta erikseen.

”Jokaisen oma päätös”

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela kertoo lähteneensä ehdolle jo viime syksynä. Hän kertoo isoimman syyn ehdokkuudelle olevan ilmastonmuutos.

– Haluan kantaa korteni kekoon, että se ja eriarvoistuminen saadaan ratkaistua. Toki myös se, että saataisiin nuoret äänestämään.

25-vuotias Suomela sanoo, että viime eurovaaleissa vain 10 prosenttia 18–20-vuotiaista äänesti. Hänestä on tärkeää, että ehdolla on nuoria, sillä se voisi nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta.

– Jos tulen valituksi, niin mietin mitä teen silloin. Se on jokaisen kansanedustajan oma päätös, mitä siinä tilanteessa tekee. Toki on otettu huomioon se, että meidän vaalijärjestelmässä äänet menevät ensisijaisesti niiden yhteisten tavoitteiden edistämiseen.


Onko äänestäjän hämäämistä, jos kansanedustaja on ehdolla eurovaaleissa, mutta valituksi tultuaan ei lähdekään europarlamenttiin?

– Jokainen meistä kertoo avoimesti mitkä ovat ne omat ajatukset ja tavoitteet. Äänestäjä harkitsee sitten. Meidän vaalijärjestelmässä ääni menee ensisijaisesti puolueelle.