Kansallismieliset pyrkivät kokoamaan EU:ssa voimansa – Halla-aho: ”Useat puolueet ovat ilmaisseet, että he ovat mukana” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kansallismieliset pyrkivät kokoamaan EU:ssa voimansa – Halla-aho: ”Useat puolueet ovat ilmaisseet, että he ovat mukana”

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho myöntää, että osa puolueista voi syystä tai toisesta olla hankalia yhteistyökumppaneita sekä ps:lle että sen yhteistyökumppaneille.

Euroopan äärioikeistolaisille ja oikeistopopulistisille puolueille povataan voittoa toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa useammassakin EU:n jäsenvaltiossa.

18.4.2019 6:45

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Euroopan kansallismielisillä puolueilla on nyt kova halu muuttaa toukokuun EU-vaalien tulos itselleen suuremmaksi vaikutusvallaksi kuin kuluneella kaudella.

Tämä vaatisi kuitenkin puolueilta nykyistä enemmän yhteistyötä.

Äärioikeistolaiset ja oikeistopopulistiset puolueet ympäri Euroopan ovatkin viime aikoina pyrkineet tiivistämään suhteitaan ja ryhtyneet kokoamaan voimiaan yhteisen ison europarlamenttiryhmän muodostamiseksi. Tällä hetkellä puolueet ovat hajaantuneet pitkin parlamenttia kolmeen eri europarlamenttiryhmään.

Halla-aho pitää uuden ”Eurooppalainen kansalaisten ja kansakuntien allianssi” työnimellä kulkevan projektin toteutumista ”erittäin realistisena”.

Vipuvartta puolueiden odotetaankin saavan, sillä Euroopan äärioikeistolaisille ja oikeistopopulistisille puolueille povataan voittoa toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa useammassakin EU:n jäsenvaltiossa.

Perussuomalaisia lähellä olevat puolueet ovat saaneet jalansijaa ainakin Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Unkarissa, Saksassa, Ruotsissa ja Espanjassa.

– Monet puolueista ovat kasvaneet merkittävästi ja tulleet pois marginaalista, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei ole vielä valmis nimeämään yksittäisiä allianssiin mahdollisesti liittyviä puolueita tai niiden lukumäärää. Yleisesti on puhuttu ainakin kymmenen puolueen yhteenliittymästä.

– Turha tässä on vielä numeroita heitellä. Tärkeintä, että siihen on saatu mukaan keskeisistä jäsenmaista tulevia suuria puolueita, joilla on paljon meppejä. On selvää, että niiden ympärille tämä ryhmä tulee rakentumaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Saksan AfD, Halla-aho sanoo.

Perussuomalaisille läheisimmäksi puolueeksi hän mainitsee Tanskan kansanpuolueen, jonka kanssa puolue on toiminut pitkään samassa EU-ryhmässä ja tehnyt läheisesti yhteistyötä myös tulevaa EU-projektia silmällä pitäen.

– Yleisesti toivomme kovasti, että myös muista naapurimaista, Baltian maista ja Ruotsista samanmieliset puolueet saataisiin tulevalla kaudella samaan ryhmään, Halla-aho sanoo.

Milanossa luettiin huhtikuun alussa Italian sisäministerin, maahanmuuttovastaisen Lega-puolueen Matteo Salvinin johdolla neljän puolueen yhteistyöjulistus, johon osallistui perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotron lisäksi edustajia Tanskan kansanpuolueesta ja AfD:stä.

– Useat puolueet eri maista ovat ilmaisseet sen jälkeen, että jos tällainen ryhmä syntyy, niin he ovat siinä mukana, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan puolueiden välillä on käyty ja käydään parhaillaankin keskusteluja aiheesta.

– Kun vaalitulos on selvillä, suunnitelmat ja keskustelut muuttuu astetta konkreettisemmiksi. Sitten tapaamme Brysselissä ja katsomme, mitä on saavutettavissa.

Ennen kaikkea tavoitteena on Halla-ahon mukaan pyrkiä välttämään pelkkien eroavaisuuksien etsimistä puolueiden välillä, kuten tapahtui vuoden 2012 EU-vaalien jälkeen.

Tuolloin kansallismieliset puolueet hajaantuivat pitkin parlamenttia kolmeen eri ryhmään: EFDD:hen, ECR:ään ja ENF:ään.

– Syy siihen oli se, että suurin osa puolueista oli enemmän tai vähemmän marginaalissa omassa kotimaassaan, ja kaikki pyrkivät lisäämään omaa salonkikelpoisuuttaan kotimaassa välttelemällä sellaisia yhteistyökumppaneita, jota olisi voinut käyttää lyömäaseena kotimaan politiikassa, Halla-aho sanoo.

Halla-aho myöntää, että ongelma on osittain edelleen olemassa.

– Puolueista löytyy varmasti myös sellaisia, jotka syystä tai toisesta ovat hankalia yhteistyökumppaneita sekä perussuomalaisille että meidän yhteistyökumppaneillemme.

Eroavaisuuksien unohtaminen ei kuitenkaan välttämättä käy käden käänteessä.

Esimerkiksi ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmy Åkesson on todennut Reutersille, että yhteistyö Italian Legan kanssa on hänen mukaansa ongelmallista puolueen Venäjä-mielisyyden vuoksi. Salivini on muun muassa vaatinut EU:ta luopumaan Venäjänvastaisista pakotteista.

Venäjä-linjaukset lienevät ongelmallisia myös puolalaisille yhteistyökumppaneille.

Ongelmia muiden kanssa aiheuttanevat myös Italian löyhä budjettikuri ja Puolan oikeusvaltiokehitys.

Maahanmuutonkin voi nähdä puolueita erottavaksi tekijäksi. Välimeren yli saapuviin pakolaisiin turhautunut Italia kaipaa EU:n yhteistä taakanjakoa tilanteeseen, mitä esimerkiksi Unkarissa vastustetaan vahvasti.

Halla-ahon mainitsemaa ”salonkikelpoisuutta” tuskin myöskään lisää se, että yhteistyötä lisätään Salvinin kanssa, joka ei ole suostunut päästämään Välimerellä partioivia pelastusaluksia maihin. Sen jälkeen kun meripelastustöitä on ajettu Italian ja Maltan aloitteesta alas, on kuolleiden osuus Välimeren ylittäneistä kasvanut huomattavasti.

Halla-ahon mukaan tavoitteena onkin nyt keskittyä yhä enemmän siihen, mikä puolueita yhdistää.

Tällaisia asioita ovat hänen mukaansa jäsenmaiden suvereniteetti, komission vallan vähentäminen, EU:n hallitusten välisen luonteen vahvistaminen sekä Euroopan suojeleminen haitalliselta maahanmuutolta.

– Konkreettinen tavoite on se, että ulkorajoja valvotaan nykyistä paremmin yhdessä ja Välimerellä otettaisiin käyttöön Australian tyyppinen politiikka, jossa laitonta maahantuloa yrittävät palautetaan lähtösatamiin sen sijaan että heidät tuodaan Euroopan satamiin, Halla-aho selventää.

EU:n suhteen tavoite on hänen mukaansa se, että EU keskittyisi tuottamaan lisäarvoa jäsenmaille ja niiden kansalaisille.

– Ja pidättäytyisi sellaisesta liittovaltiokehityksestä, joka nakertaa jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta ja hankkeista, jotka selkeästi vahingoittavat jäsenmaita.

Ripoteltuina pitkin parlamenttia

Perussuomalaiset kuuluvat tällä hetkellä konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään yhdessä Tanskan kansanpuolueen, Ruotsidemokraattien, brittikonservatiivien ja Puolan Laki ja Oikeuden kanssa.

ENF:ään kuuluvat Ranskan Kansallinen liittouma, Italian La Lega, Alankomaiden (PVV) ja Itävallan (FPÖ) vapauspuolueet sekä muita yksittäisiä meppejä muun muassa Belgiasta.

EFDD:n kansallismielisen europarlamenttiryhmän suurimmat puolueet ovat Italian Viiden tähden liike ja Britannian itsenäisyyspuolue Ukip.

Unkarin Fidesz kuuluu tällä hetkellä EPP-ryhmään, joka tosin jäädytti puolueen toimivallan maaliskuussa toistaiseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?