Eero Lehti siivosi työhuoneensa helpottuneena, joillekin se on vaikeampaa – ”On varmaan aika vastenmielistä, jos on pyrkinyt tosissaan”

rac

Julkaistu:

Suuri vaaliluuta lakaisi eduskunnasta 48 kansanedustajaa. Tämä tarkoitti työhuoneiden pikaista siivousta ja luovutusta.
Eduskunnan päärakennuksen uumenissa olevat käytävät olivat autioita ja hiljaisia tiistaina, kaksi päivää vaalien jälkeen. Siellä täällä työhuoneiden ovien pielissä näkyi valitsematta jääneiden edustajien nimiä, mutta ovet olivat kiinni ja niiden takana oli äänetöntä.

Yksi työhuoneista on kansanedustaja Eero Lehden (kok), joka ei tullut enää valituksi.

Kolmen kauden konkari kerää vielä viimeiset kirjansa työpöydältään ja painaa hetken kuluttua oven kiinni viimeistä kertaa – helpotusta, mutta myös ikävää tuntien.
  • Yllä olevalla videolla pian tehtävänsä jättävä kansanedustaja Eero Lehti hyvästelee työhuoneensa.

– Kyllä tässä on haikeutta ilmassa. Mutta ei täällä helppoja asioita jää hoitamatta. Haasteet ovat uudelle eduskunnalle merkittäviä, Lehti sanoo.

74-vuotias Lehti istuu lempituolissaan, jota ei ole sijoitettu varsinaisen työpöydän ääreen. Päätteen edessä oleva paikka kuuluu eduskunta-avustaja Ulla Matsi-Koistiselle.

Taikauskoa ja perimäviisautta

Työhuone on siisti kuin mikä. Tätä ei ole raivattu tyhjäksi kiireessä.

Liekö taikauskoa, mutta lähes kaikki muutkin eduskunnan työhuoneet oli hoidettu muuttokuntoon ennen vaaleja.

– Se on perimäviisautta. Kokemus tuo viisautta, Lehti opastaa.

– On varmaan aika vastenmielistä tulla siivoamaan, jos on pyrkinyt tosissaan ja ei sitten pääsekään.

– Olen kyllä kuullut surullisistakin tapauksista. Kun on pudottu kymmenellä äänellä, niin silmä helposti kyynelehtii. Varsinkin, jos on jäänyt kunnon velat maksettavaksi ja tulot ovat vähissä.


Lehden mukaan on parempi putsata paikat etukäteen myös siinä onnellisemmassakin tapauksessa, sillä ”uusi kausi, uudet paperit”.

– Onneksi minulla on hyvä avustaja. Hän tiesi mitä papereita tarvitaan ja mitkä pantiin paperinkeräykseen.

Eduskunta-avustaja Matsi-Koistinen on työskennellyt kahdeksan vuotta Eero Lehden työparina parlamentissa ja sen lisäksi vuosikymmeniä Lehden omistaman Taloustutkimus Oy:n johdossa.

Hän vastasi työhuoneen muuttokunnosta.

– Oli se taas aika iso urakka. Mutta kiirettä meillä ei ollut, kun aloitimme jo etukäteen.


Matsi-Koistinen on todistanut dramaattisiakin viime hetken muuttotunnelmia, kun vaaleissa on koettu raskas pettymys.

– Olen nähnyt surullisia kansanedustajia. Alakuloisia.

Köpelösti kävi, mutta...

Eero Lehti on hämmästyttävän leppoisalla tuulella, vaikka vaaleissa kävi köpelösti.

– Olin sanonut jo monta vuotta sitten, että en edes yritä jatkaa. Puoluejohto toivoi, että ryhdyn ehdokkaaksi. Kun yhteistä venettä soudetaan, suostuin, tosin pitkän harkinnan jälkeen.

– Tämä on kova työ. Tämä sitoo, pitää jatkuvasti oppia uusia asioita, pitää sietää ja olla valmis hyväksymään muiden mielipiteitä. Tämä ei ole helppo työ, jos tämän aikoo kunnolla hoitaa, Lehti perustelee helpotuksen tunnettaan.

Lehteä avittaa sekin, että hän alkoi turhautua häiritsevään riitelyyn, jonka hän on kokenut lisääntyneen parlamentissa viime vuosina.

– Tämän viimeisen kauden aikana on menty paljon huonompaan suuntaan. Varsinkin täysistunnot ja niiden kyselyosa ovat täynnä tahallista ja jatkuvaa väärien faktojen esittämistä ja väärin ymmärtämistä.

Mutta jotain hyvääkin: Lehti on tyytyväinen viimeiseen puumerkkiinsä kansanedustajan työssään. Sen hän pystyi jättämään pikavippeihin.

– Sain muutettua hallituksen esitystä siten, että jatkossa luotonanojan luottokyvyn hoitamisen ehdot voidaan tarkastaa paremmin etukäteen. Tämä auttaa pikavippikierteen hellittämisessä.

Muutama asia hampaankolossa

Intohimoista talousmiestä jäytää vuosien varrelta muutama talouspoliittinen asia. Lehti aloittaa jäykistä työmarkkinoista, jotka hänen mukaansa vaikeuttavat Suomea saavuttamasta paljon puhuttua 75 prosentin työllisyysastetta.

– Muissa Pohjoismaissa ollaan yli 75 prosentin tasossa. Meitä estävät jäykät työmarkkinat. Vain meillä on yleissitova järjestelmä.

Häntä harmittaa myös Suomen valtion nuiva suhtautuminen lainanottoon ja sen sijoittamiseen. Kun valtiolla oli kolmen A:n luottoluokitus, sen olisi Lehden mukaan pitänyt ottaa pitkäaikaista lainaa halvalla korolla.

– Ehdotin, että aina kun Suomi ottaa miljardin lainan käyttömenoihin, se ottaa myös toisen ja sijoittaa sen hajautetusti maailman pörsseihin. Jos olisi jatkuvasti tehty näin, varallisuus olisi kasvanut ja lainoja olisi voitu lyhentää tuntuvasti, Lehti sanoo.

– Finanssivarallisuuden hoito on ala-arvoista Suomen valtion osalta. Velka on hyvä, jos sitä saa edullisesti ja se sijoitetaan oikein.

Sähköverkon myynti yksityissektorille – ja varsinkin ulkomaille – puistattaa Lehteä vieläkin. Samoin päätös luopua maamiinoista, jotka ”on pakko korvata kalliimmilla, mutta tehottomilla ratkaisuilla”.

Eduskunnan rikkain vaihtuu

Eero Lehti on sijoittaja, liikemies sekä Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Lehti on myös päättyvän eduskuntakauden rikkain kansanedustaja. Hän pitää julkisten verotietojen mukaan ylivoimaista ykkössijaa ansaittuaan 1 899 397 euroa vuonna 2017. Ansiotuloja hänellä oli 306 583 euroa, pääomatuloja 1 592 814.

Pian aloittavan uuden parlamentin äveriäin kansanedustaja lienee liikemies Harry Harkimo (liik). Ero Lehteen on roima, sillä Harkimo sai vuonna 2017 pääomatuloja 254 453 euroa ja palkkatuloja 97 361 euroa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt