Etiopiasta adoptoitu, ryminällä eduskuntaan noussut feministi – tällainen on Touko Aallon 1 300 äänellä pessyt vihreiden uusi komeetta

Julkaistu:

Ryminällä eduskuntaan noussut Bella Forsgrén kohtaa usein rasismia ja koki turvattomuutta kampanjoidessaankin.
Vihreiden vaalivoitto oli yksi iso tekijä siihen, miksi naisten osuus eduskunnassa nousi neljällä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 vaaleista. Puolueen 20 paikasta 17 meni naisille, kolme miehille.

Nyt valtaan nousevan eduskunnan sukupuolijakauma on prosentteina 54–46 miehille.

Naisten osuuden kasvu vihreissä kiteytyy hyvin Keski-Suomeen. Puolueen ainoa paikka maakunnassa siirtyi vihreiden entiseltä puheenjohtajalta Touko Aallolta uutena eduskuntaan nousevalle Bella Forsgrénille. Oletettavaa on, että vahvasti yliopistotaustainen Forsgrén vei Aallon ääniä juuri Jyväskylän korkeakouluissa.

Itse Forsgrén ei sitä kuitenkaan suostu suoraan sanomaan.

– Meidän tavoitteemme oli kaksi paikkaa Keski-Suomesta. Olen tosi harmistunut, että sitä ei saavutettu, hän tyytyy toteamaan.

Naisten osuuden nousu kansanedustajissa on kuitenkin feministiksi tunnustautuvan Forgrénin mieleen. Hän pitää oikeana suuntana myös sitä, että nuorten (ja nuorten naisten) osuus kasvoi.

Vaikka lasikattoa rikottiin, vielä on kuitenkin tehtävää.

– Kyllähän sitä 50 prosenttia pitäisi tavoitella vähintään. Ei pidä tyytyä tähän, mutta totta kai pitää olla iloinen, että mennään askelia oikeaan suuntaan.

Forsgrénin poliittinen ura on ollut viime vuosina melkoisessa nousukiidossa. Hänen suosionsa tiivistyy eiliseen vaalivoittoon: hän pesi Touko Aallon lähes 1 300 äänellä.
Vielä Jyväskylän kuntavaaleissa 2017 Forsgrén jäi Aallolle yli tuhannella äänellä, vaikka menikin selvästi läpi. Forsgrénin suosion kasvu puolueen kannattajien keskuudessa tuskin selittyy pelkästään Touko Aallon epäsuosion kasvulla.

Kuka siis on Bella Forsgrén?

Hän on Etiopiasta Suomeen adoptoitu, Äänekoskella kasvanut, 27-vuotias yhteiskuntapolitiikan opiskelija Jyväskylän yliopistosta. Opinnot ovat vielä kesken ja tavoite on saada kandidaatin tutkinto pihalle kesäloman aikana.


Poliittisesti tärkeitä teemoja ovat hänelle ainakin koulutus ja nuoret, ilmastonmuutos ja esimerkiksi vanhustenhuolto. Hän sanoo olevansa laajojen sosiaalipalveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhuja.

Poliitikkojen kampanjointia eduskuntavaaleihin synkisti muutamat välikohtaukset, joissa ehdokkaisiin käytiin jopa käsiksi.

Forsgrén ei ole joutunut kokemaan mitään fyysistä, mutta kertoo kohtaavansa rasismia taustansa vuoksi harva se päivä – myös kampanjaa tehdessään. Huutelua saa kestää sekä somessa että kaduilla. Hän on kokenut myös turvattomuutta.

– Meillä oli linjaus, että minä en tee kampanjaa yksin, eikä kukaan muukaan tee, vaan vuorot on jaettu niin, että aina on vähintään kaksi vuorossa.

– Vaalien alla tästä aiheesta on puhuttu, mikä on minusta hyvä asia. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että tätä häirintää ja rasismia tapahtuu muulloinkin kuin vaalien aikaan, erityisesti tällaisille vähemmistöryhmille.

Forsgrén aloitti politiikan toden teolla vuonna 2015, kun hän oli ehdolla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa. Hän meni läpi.

Viime vuonna hän toimi edustajiston puheenjohtajana. Forgrén on nyt siis valittu niin ylioppilaskunnan edustajistoon, kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen kuin eduskuntaan.

Seuraavat vaalit odottavat jo oven takana. Forsgrén on ehdolla ensi kuun europarlamenttivaaleissa.

Kumpi sinulle olisi mieluisampi tässä vaiheessa, eduskunta- vai europarlamenttipaikka?

– Kun ilmoitin eurovaaliehdokkuudesta, sanoin, että eduskuntavaaleissa on ensisijainen tavoite.

Jos pääsisit europarlamenttiin, jäisitkö mieluummin Suomeen?

– Vastaan sitten, kun vaaleista tulee tulokset. Turha lähteä spekuloimaan tässä vaiheessa.

Lue alta kaikkien uusien kansanedustajien esittelyt.