Belgialaisprofessorin hurja idea toimii Suomessa: yksi pääsi eduskuntaan 2 140 äänellä, toinen jäi rannalle 6 262 äänellä - Politiikka - Ilta-Sanomat

Belgialaisprofessorin hurja idea toimii Suomessa: yksi pääsi eduskuntaan 2 140 äänellä, toinen jäi rannalle 6 262 äänellä

Belgialaisprofessori Victor d’Hondt sen keksi: meillä on listavaalit, mutta puolueiden listat elävät vaalimenestyksen mukaan.

14.4.2019 7:45

Eduskuntavaalien tulos lasketaan d’Hondtin vaalitavan mukaan – mutta mitä yhteiskuntaopin tunneilta tuttu hassun kuuloinen nimi nyt merkitseekään?

Miten on mahdollista, että eduskuntaan voi päästä alle 3 000 äänellä mutta olla pääsemättä yli 4 000:lla?

Vaalitapa on niin sanottu suhteellinen listavaali. Siinä puolue on yksittäistä ehdokasta tärkeämpi. Ehdokkaat järjestäytyvät vaalipiirin sisällä järjestykseen, ja vertauslukujen mukaan katsotaan, kuka pääsee Arkadianmäelle ja kuka ei.

Näin vaalitulos lasketaan – katso jutun lopusta, mitä esimerkkipuolueille käy

1) Lasketaan jokaisen puolueen (tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä eli kaikkien ehdokkaiden äänet yhteen.

Iso kokonaispotti on hyvin tärkeä, joten puolueiden voi olla järkevää liittoutua. Näissä vaaleissa muun muassa Helsingissä pienpuolueet feministinen puolue, piraattipuolue, eläinoikeuspuolue ja liberaalit ovat liittoutuneet, jolloin kaikkien neljän saamat äänet lasketaan yhteen.

2) Laitetaan puolueen (tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) ehdokkaat järjestykseen äänisaaliiden mukaan.

D’Hondtin vaalitapa on niin sanottu avoin listavaali: lista on tärkeä, mutta se elää äänestystuloksen mukaan eikä sitä päätetä etukäteen.

3) Jaetaan puolueen (tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) saama äänisaalis jokaisen ehdokkaan järjestysluvulla eli lasketaan vertausluku.

Puolueen (tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen koko potin, toiseksi tullut koko potin kahdella jaettuna, kolmanneksi tullut kolmella jaettuna, neljänneksi tullut neljällä...

4) Vaalipiirin kaikki ehdokkaat laitetaan järjestykseen vertauslukujen mukaan.

Jokaisella vaalipiirillä on asukasluvun mukaan laskettu määrä kansanedustajia, ja vaalipiiristä otetaan tämä määrä ehdokkaita vertauslukujen suuruusjärjestyksen perusteella.

Eniten edustajia valitaan Uudenmaan (36) ja Helsingin vaalipiireistä (22), vähiten Ahvenanmaan (1), Lapin (7) ja Satakunnan (8) piireistä. Vaalipiirejä on 13.

Jos ääni- tai vertausluvut ovat tismalleen samat, keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Mikäli edustaja lähtee kesken kauden eduskunnasta, valitaan seuraaja kuitenkin saman puolueen sisältä.

Mitä seurauksia d’Hondtin vaalitavasta on?

D’Hondtin vaalitapa painottaa puolueen merkitystä. Äänestämäsi ehdokas ei välttämättä pääse itse läpi, vaan hänen äänensä johtavat puolueen suosituimpien ehdokkaiden läpipääsyyn. Siksi on tärkeää, että olet jotakuinkin samaa mieltä puolueen ehdokkaiden kanssa, et ainoastaan äänestämäsi ehdokkaan.

On siis mahdollista, että vähemmän ääniä saanut ehdokas pääsee läpi kuin toisaalla enemmän ääniä saanut. Viime eduskuntavaaleissa vähiten ääniä saanut eduskuntaan päässyt oli vasemmistoliiton Matti Semi 2 140 äänellä ja eniten ääniä saanut mutta valitsematta jäänyt oli kokoomuksen Heikki Autto 6 262 äänellä.

Puolueen on tärkeää saada paljon ääniä vaalipiireittäin, koska jokainen ääni kasvattaa kokonaispottia.

Vaaliharavat vetävät kavereita perässään

Yksittäiset vaaliharavat kuten puoluejohtajat tai julkkisehdokkaat voivat niin sanotusti vetää mukaan läpi muitakin ehdokkaita. Viime vaaleissa valtavan äänipotin (29 527 ääntä) keräsi muun muassa Timo Soini Uudeltamaalta. Hän kasvatti perussuomalaisten äänipotin niin suureksi, että vaalipiiristä pääsi läpi seitsemän ehdokasta – joista neljä sai itse alle 3 000 ääntä.

Pienten puolueiden ehdokkaiden voi olla vaikeaa päästä pienistä vaalipiireistä läpi. Tästä ääriesimerkkinä on vihreiden puheenjohtajana tuolloin toimineen Tarja Cronbergin eduskunnasta putoaminen vuonna 2007.

Cronberg sai komeat 7 800 ääntä silloisessa Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, mutta ei päässyt eduskuntaan, koska vihreät puolueena sai piirissä melko vähän ääniä (12 %), eikä vaalipiiristä päässyt läpi kuin kuusi edustajaa. Tämän jälkeen vaalitapaa on hienosäädetty ja vaalipiirejä yhdistetty, mutta kyseinen niin sanottu piilevä vaalikynnys vaikeuttaa yhä pieniä puolueita pienissä vaalipiireissä.

Joissain maissa, kuten Ruotsissa, on erikseen säädetty vaalikynnyksestä. Ruotsissa puolue ei pääse eduskuntaan, jos se ei saa yhteensä yli neljää prosenttia äänistä.

2015: Enemmän ääniä kokoomukselle mutta paikkoja perussuomalaisille

Viime vaaleissa perussuomalaiset sai yhteensä yhden paikan enemmän kuin kokoomus, vaikka kokoomus sai 1,5 prosenttiyksikköä enemmän ääniä.

Kummallisia kiemuroita aiheutuu myös monista muista vaalitavoista. Yhdysvalloissa vuoden 2015 presidentinvaaleissa Hillary Clinton sai äänipotista 48,2 % ja Donald Trump 46,1 %.

Vaalitavan takana on Victor d’Hondt, belgialaismatemaatikko ja lakitieteen professori, joka esitteli vaalitavan 1878. Nykyään sitä käytetään laajalti maailmalla, Suomen lisäksi muun muassa Espanjassa, Itävallassa ja Venäjällä.

D’Hondtin vaalitapa on Suomessa käytössä myös kunnallis- ja EU-vaaleissa. Näissä vaaleissa vaalipiirit ovat kuitenkin toiset: kunnallisvaaleissa vain oma kunta ja EU-vaaleissa koko Suomi.

Juttua korjattu kello 8.24: Timo Soinin kohdalla puhuttiin virheellisesti kokoomuksen ehdokkaista sekä ”viime vuodesta”. Kyse on perussuomalaisten ehdokkaista ja neljän vuoden takaisista vaaleista.

Katso esimerkistä, miten kissa- ja koirapuolueen ehdokkaille käy, jos paikkoja on 4

1) Lasketaan jokaisen puolueen (tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) vaalialueella saama kokonaisäänimäärä.

KOIRAPUOLUE

  • Pirre 8 000

  • Musti 10 000

  • Turre 6 000

  • yht. 24 000

KISSAPUOLUE

  • Mirri 5 000

  • Nöpö 12 000

  • Miisu 6 000

  • yht. 23 000

2) Laitetaan puolueen (tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) ehdokkaat järjestykseen äänisaaliiden mukaan

KOIRAPUOLUE

  • Musti 10 000

  • Pirre 8 000

  • Turre 6 000

  • yht. 24 000

KISSAPUOLUE

  • Nöpö 12 000

  • Miisu 6 000

  • Mirri 5 000

  • yht. 23 000

3) Jaetaan puolueen (tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) saama äänisaalis jokaisen ehdokkaan järjestysluvulla eli lasketaan vertausluku.

KOIRAPUOLUE

  • Musti 24 000 / 1 -> vertausluku 24 000

  • Pirre 24 000 / 2 -> vertausluku 12 000

  • Turre 24 000 / 3 -> vertausluku 8 000

KISSAPUOLUE

  • Nöpö 23 000 / 1 -> vertausluku 23 000

  • Miisu 23 000 / 2 -> vertausluku 11 500

  • Mirri 23 000 / 3 -> vertausluku 7 666

4) Vaalipiirin kaikki ehdokkaat laitetaan järjestykseen vertauslukujen mukaan.

  • Musti vertausluku 24 000 -> Läpi

  • Nöpö vertausluku 23 000 -> Läpi

  • Pirre vertausluku 12 000 -> Läpi

  • Miisu vertausluku 11 500 -> Läpi

  • Turre vertausluku 8 000

  • Mirri vertausluku 7 666

Huomataan, että vaikka Miisu ja Turre saivat saman äänimäärän (6 000), menestyksekkäämmästä puolueesta oleva Miisu pääsee läpi, mutta Turre ei.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?