”Olen markkinatalouteen uskova talouskonservatiivi” – Jussi Halla-aho leikkaisi maahanmuutosta ja keventäisi keskituloisten verotusta - Politiikka - Ilta-Sanomat

”Olen markkinatalouteen uskova talouskonservatiivi” – Jussi Halla-aho leikkaisi maahanmuutosta ja keventäisi keskituloisten verotusta

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan ”demareiden vappusataset ja muut ovat pelkkää vaalienaluspuhetta, jotka unohdetaan vaalien jälkeen”. Kuva Kempeleestä Kauppakeskus Zeppelinistä, jossa Halla-aho kampanjoi maanantaina.

Julkaistu: 5.4.2019 7:03

Halla-ahon mukaan on itsestäänselvää, että työkykyisten on elätettävä itsensä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho torjui Helsingin Sanomien haastattelussa vastikkeettoman perustulon ja sanoi, että ”oletuksen pitää olla se, että työkykyiset ihmiset elättävät itsensä”.

Halla-aho kertoi samassa haastattelussa pitävänsä siitä ajattelusta, että julkisen vallan tehtävänä ei ole tuottaa ihmisille visioita ja unelmia, vaan luoda puitteet, joissa ihmiset voivat vapaasti toteuttaa visioitaan ja unelmiaan.

Katso suora lähetys: Mitä Halla-aho vastaa Sipilälle? Jussi Halla-aho ISTV:n Vaaligrillissä klo 12.30

Kun Halla-aho yhdisti vielä tämän ajattelun amerikkalaisnäyttelijä Clint Eastwoodin määritelmään libertarismista, on kysyttävä, miten Halla-aho kuvailisi talouspoliittista linjaansa.

– Olen terveeseen markkinatalouteen uskova talouskonservatiivi. Erityisen konservatiivisesti suhtaudun yhteisten varojen käyttöön, Halla-aho sanoo.

– Koska ikiliikkujaa ei ole keksitty, eikä Suomi ole öljyvaltio, julkiseen kassaan saadaan rahaa vain verottamalla työtä ja yrittämistä. Siksi pidämme itsestäänselvänä lähtökohtana, että työkykyiset elättävät itsensä, Halla-aho lisää.

Kun talouskasvu hidastuu suhdanteiden vuoksi, toissijaisten julkisten menojen karsiminen on Halla-ahon mukaan sitäkin tärkeämpää.

Perussuomalaisten keskeinen leikkauskohde ei yllätä ketään. Halla-ahon mukaan maahanmuuton kustannukset ovat vuosittain miljardiluokkaa. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään säästöjä maahanmuuttoon 335 miljoonan euron edestä – pelkästään kotouttamisesta perussuomalaiset leikkaisi 200 miljoonaa.

Ensimmäisen askel turvapaikkakriisin kulujen kitkemiseksi olisi perussuomalaisten mukaan ”kaikkien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönotto esimerkiksi parakkimajoitukseen”.

Löytyisikö ajatukselle sympatiaa hallitusneuvottelupöydässä, Jussi Halla-aho?

– No, tätä on monissa EU-maissa jo harrastettu, esimerkiksi Malta ja Kreikka ovat harjoittaneet parakkimajoitusta pitkin aikaa ja me pidetään hyvin erikoisena sitä, että esimerkiksi työmiehiä voidaan rakennustyömaalla majoittaa parakkeihin, turvapaikanhakijoita ei. Säilöönotolla halutaan poistaa se houkutin, että tänne eivät tulisi sellaiset ihmiset, joilla ei ole perusteita kansainvälisen suojelun saamiseen.

Maahanmuuton ohella perussuomalaiset säästäisivät vaihtoehtobudjettinsa perusteella esimerkiksi kehitysavusta (300 milj.), Suomen EU-jäsenmaksuista (300 milj.) ja Ahvenanmaan tasoitusmaksun korjaamisesta (100 milj.).

Kuuluvatko nämä säästöt toivotaan, toivotaan -osastolle?

– Kannatamme määrärahojen leikkaamista ja tietysti myös laadullista muutosta kehitysavussa niin, että siinä lähdettäisiin enemmän bisnespohjalta, pyrittäisiin tekemään järjestelyitä, jotka hyödyttäisivät esimerkiksi suomalaista vientiteollisuutta sekä vastaanottavia maita. Kun EU:sta poistuu toiseksi suurin nettomaksaja eli Britannia, niin monet pienet nettomaksajamaat ovat ottaneet hyvin jyrkän kannan siihen, että niiden maksuosuus ei saa nousta. Sipilän hallitus otti huomattavasti lievemmän kannan, että kyllä meille ehkä käy.

Onko 300 miljoonan säästö EU-jäsenmaksuihin todella mahdollista saada läpi?

– Siihen pitää pyrkiä. Ongelma Suomella on, että ei edes yritetä, pitää luopua mallioppilaan roolista EU:ssa.

Entä Ahvenanmaa-maksu – tämä säästö ei synny ainakaan Rkp:n kanssa, mutta syntyykö muidenkaan kanssa?

– Niin, meillä on vaaliohjelmassa tavoitteet ja tämä on meillä tavoitteena.

Leikkauslistalle on otettava perussuomalaisten mukaan myös yritystuet: uusiutuvan energian tuotantotuesta ja muista yritystuista perussuomalaiset leikkaisi 332 miljoonalla eurolla. Myös Yleisradio tulisi laittaa ”kulukuurille”.

Perussuomalaisten ohjelmaan sisältyy myös yksi maahanmuuttoon liittyvä menolisäys, joka on puolueen profiiliin sopiva: 10 miljoonan kulu syntyisi lisäpanostuksesta ”paluumuutto-ohjelmaan”, jonka on määrä ”tyhjentää Suomi laittomasti maassa olevista”.

Muita pienempiä menokohteita ovat kotiseutumuseoiden toiminta, lääkkeiden omavastuun poistaminen pienituloisilta ja keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen palauttaminen.

Veronkevennyksiä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on 591 miljoonan edestä – keskituloisiin painottuvan veroalen osuus on 300 miljoonaa.

Myös kokoomus haluaa keskituloisiin painottuvan veroalen. Paiskaako perussuomalaiset veropolitiikassa kättä kokoomuksen kanssa?

– Siinä mielessä erotumme kokoomuksesta hyvin voimakkaasti, että verot tulee asettaa maksukyvyn mukaan eli suurituloisia pitää verottaa progressiivisesti ankarammin kuin pienituloisia, mutta emme halua lähteä siihen vasemmistolaiseen populismiin, että verotetaan entistä enemmän suurituloisia, koska sieltä ei ole kovin paljon kerättävissä, se ei ratkaise julkisen talouden ongelmia lainkaan, siellä (suurimmissa tuloluokissa) on niin vähän ihmisiä. Meillä on nimenomaan painotus mediaanituloisissa.

IS käy eduskuntavaalien alla läpi suurimpien puolueiden tulo- ja veromalleja. Aiemmin IS on käynyt läpi kokoomuksen ja Sdp:n mallit. Seuraavaksi vuorossa on keskusta.