Näin valtavasti rahaa keltanokka tarvitsee päästäkseen eduskuntaan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Näin valtavasti rahaa keltanokka tarvitsee päästäkseen eduskuntaan

Keltanokkaehdokas tarvitsee eduskuntavaaleissa jopa 70 000–120 000 euron kampanjan tullakseen valituksi.

Juha Rehula (kesk) uskoo, että vaalirahoituslakia kierretään edelleen. Eero Lehti (kok) sanoo, että ensikertalaisehdokas tarvitsee julkisuutta – tai paljon rahaa. Eero Heinäluoma (sdp) ei halua, että vaaleista tulee miljonäärien yksinoikeus.­

4.4.2019 12:58

Kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen tulee ilmoittaa vaalirahoitusilmoituksessaan kampanjoidensa kokonaisbudjetit. Kun kuitenkin esimerkiksi eduskuntavaaleissa läpimenneiden ehdokkaiden ei tarvitse nimetä alle 1 500 euron lahjoittajia, osa heistä ei asiantuntijoiden mukaan ilmoita todellisia budjettejaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle VTV:lle.

– Jos joku haluaa kiertää vaalirahoituslakia, se toki onnistuu edelleen. Liikenteessä jotkut ajavat ylinopeutta ja toiset eivät, ja sama se on politiikassakin: toiset ovat rehellisempiä ja vastuuntuntoisempia kuin toiset, kokenut keskustapoliitikko Juha Rehula sanoo.

VTV:lle ilmoitetut yksilöidyt vaalituet muodostavat vain pienen osan todellisista kampanjabudjeteista. Kuinka paljon valituiksi tulleet kansanedustajat ovat oikeasti käyttäneet rahaa kampanjointiinsa?

  • Katso alla olevasta hakukoneesta vaalitukien saajat eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015 sekä kuntavaaleissa 2012 ja 2017. Jos hakukone ei näy alla, pääset siihen täältä.

Kokoomuksen pitkän linjan kansanedustaja Eero Lehti sanoo, että tarve vaihtelee vaalipiireittäin. Lehti pitää nyrkkisääntönä, että istuva kansanedustaja vähemmän näkyvyyttä kuin keltanokkaehdokas.

– Sanoisin, että julkisuuden ulkopuolelta tuleva ensikertalainen tarvitsee usein jopa 70 000–120 000 euroa maksavan kampanjan eduskuntaan päästäkseen. Mitä enemmän keltanokalta löytyy markkinakelpoisuutta, sitä suurempi vaikutus sillä on kokonaispotin tarpeeseen, Lehti linjaa.

– Julkisuudella on iso, monesti ratkaiseva vaikutus. Silti tunnettujenkin ehdokkaiden kohdalla puhutaan eduskuntavaaleissa useamman kymppitonnin vaalibudjeteista. Pienemmällä summalla on äärimmäisen vaikeaa päästä läpi.

Demareiden Eero Heinäluoma on ollut yksi suurimmista vaalituen saajista kuluvalla vuosikymmenellä.

Myös hän pitää suomalaista vaalijärjestelmää kalliina.

– Maailmalta tiedämme, että monissa maissa enää vain varakkaat henkilöt voivat olla ehdokkaina. Suomessakaan vaalikulut eivät ole enää hyvin hallinnassa, mutta kuitenkin sentään siinä määrin, että jotkut vielä osallistuvat vaalirahoittamiseen, Heinäluoma sanoo.

– Demokratian kannalta on erittäin tärkeää, että ehdokkaille löytyy tukijoita, ja aina parempi jos vieläpä useammasta lähteestä. Vaaleista ei voida tehdä miljonääriehdokkaiden yksinoikeutta.

Mistä ehdokkaat sitten repivät rahat massiivisiin vaalibudjetteihinsa?

Eero Lehden mukaan suurin osa yksilöidyistä tai yksilöimättömistä vaalituista menee istuville kansanedustajille. Läpimurtoa yrittävien elämää ei ole hänen mielestään tehty helpoksi.

– Kansanedustajaksi pääseminen on valtava prosessi. Jotkut myyvät valtaa tavoitellessaan talonsa, toiset taas ottavat isoja lainoja kampanjansa rahoittaakseen. Sitten on toki olemassa ay-liikkeiden suuret tukipotit, joista ehdokkaat voivat saada isoakin tukea, eduskunnan rikkaimpiin edustajiin kuulunut Lehti näkee.

– Usein puhutaan Panama-papereista, mutta minä puhuisin paremminkin Hakaniemi-papereista. Ay-liikkeet ovat ainoita, joilla on verotonta rahaa käytössään – ja sitä ne myös suurilla summilla käyttävät. Niillä ei ole muuta tavoitetta kuin vaikuttaa politiikkaan, kuka vasemmiston ja kuka oikeiston näkökulmasta.

Lue lisää: Jari Sarasvuon vastaus paljastaa totuuden vaalirahoituksesta – osa tuesta jää ”piiloon”

Näin tutkittiin

IS kävi läpi vaalirahoituksen 2010-luvulta. Mukaan otettiin sisäpoliittisesti vaikuttavimmat vaalit, eli kunta- ja eduskuntavaalit.

Tarkastelujaksolla pidettiin kuntavaalit 2012 ja 2017 sekä eduskuntavaalit 2011 ja 2015. Mukana ovat kaikki ilmoitusvelvollisten tekemät ilmoitukset, eli käytännössä varsinaiselle tai varasijalle vaaleissa valittujen julkistamat vaalituet.

Kevään 2019 vaalit eivät ole mukana selvityksessä, koska vaali-ilmoitusten vastaanottoaika päättyy vasta kesäkuussa. IS karsi vaalitukea antaneista ne yksityishenkilöt, joiden tukisumma oli vähäinen: kuntavaaleissa alle 800 euroa tai eduskuntavaaleissa alle 1 500 euroa.

Lähteet: Valtiontalouden tarkastusvirasto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?