Jari Sarasvuon vastaus paljastaa totuuden vaalirahoituksesta – osa tuesta jää ”piiloon”

Julkaistu:

IS:n jättiselvitys kertoo, ketkä ovat olleet tämän vuosikymmenen suurimmat yksilöidyt vaalirahoittajat ja vaalitukien saajat.
Ilta-Sanomien suuri vaalirahaselvitys paljastaa, että eduskunta- ja kuntavaaleissa on kuluvalla vuosikymmenellä jaettu yksilöityjä vaalirahoitustukia yhteensä yli viidellä miljoonalla eurolla. Valtaosa rahoituksesta, yli 3,4 miljoonaa, on peräisin erilaisilta yhteisötukijoilta, loput yritys- ja yksityislahjoittajilta.

Yksilöidyillä vaalituilla tarkoitetaan esimerkiksi eduskuntavaaleissa läpimenneiden ja varasijalle päätyneiden ehdokkaiden virallisia, Valtiontalouden tarkastusvirastoon (VTV) tekemiä vaali-ilmoituksia. Viime vuosikymmenen lopun rajun vaalirahakohun jälkeen vaalirahoituslakia uusittiin, ja sittemmin ehdokkaiden on pitänyt nimetä eduskuntavaaleissa kaikki vähintään 1 500 euron ja kuntavaaleissa kaikki vähintään 800 euron lahjoittajat. Näitä pienemmät tukijat eivät pääosin ole kokonaispotissa mukana.
  • Alla olevasta hakukoneesta löydät tiedot 2010-luvulla vaalitukea saaneista. Tiedot on kerätty eduskuntavaalien 2011 ja 2015 sekä kuntavaalien 2012 ja 2017 osalta VTV:lle tehdyistä ilmoituksista.
Jos hakukone ei näy alla, pääset siihen täältä.



Mikä vaalirahoittajia motivoi?

Voiko lahjoituksia tekemällä vaikuttaa suoraan poliitikkojen päätöksiin?

Yksityissektorilla suurin vaalirahoittaja on ollut Suomessa syntynyt ja nykyään Lontoossa asuva suursijoittaja Chaim ”Poju” Zabludowicz, jonka tukipotti on ollut yhteensä 39 000 euroa 2010-luvulla. Kokoomuspoliitikkoja tukenut Zabludowicz on yksi rikkaimmista Suomen kansalaisista yli miljardin omaisuudellaan.

Kärkisijoilta löytyvät myös esimerkiksi Leijonan luola -ohjelmasta tuttu pääomasijoittaja Kim Väisänen (21 000 euroa), bisnesmaailman monitoimivaikuttaja Björn ”Nalle” Wahlroos (12 800), mikkeliläinen yrittäjä ja jääkiekkovaikuttaja Jukka Toivakka (11 000) sekä liikemies ja mediapersoona Jari Sarasvuo (7 000).

– Todellisuudessa tukeni on kaikkinensa ollut selvästi enemmän, jopa kymmeniätuhansia euroja. Olen halunnut tukea demokratiaa, ja siksi olen jakanut tukea laajasti eri puolueille, Sarasvuo perustelee.

Ovatko loput jakamastasi tuista olleet alle 1 500 euron lahjoituksia vai miksi loput niistä ovat jääneet piiloon?

– On siellä ollut niitä alle puolentoista tuhannen suorituksiakin, mutta myös paljon isompiakin eriä on ollut, Sarasvuo sanoo.

Miksi nämä isommat erät eivät näy ainakaan VTV:n tiedoissa?

– Hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Vaalirahoittajan velvollisuus ei ole tehdä vaalirahailmoituksia. Niistä vastaavat ehdokkaat.

– En todellakaan ole yrittänyt vaikuttaa suoraan päätöksiin, eduskunnassakaan en ole käynyt kuin kerran. Nyt uskoni järjestelmään horjuu jo siinä määrin, että tämän kevään vaaleissa en aio edes äänestää, Sarasvuo latelee.

Jukka Toivakka kertoo tukeneensa ensinnäkin vaimonsa (Lenita Toivakan) eduskuntavaalikampanjoita sekä toiseksi muita kokoomuspoliitikkoja.

– Olen toiminut vaalirahoittajana, koska olen halunnut auttaa tietynlaista arvomaailmaa menestymään vaaleissa, Toivakka hahmottaa.

Suurimmat henkilötukijat:

Jos grafiikka ei näy katso se tästä.



Yrityspuolella suurin tukija on ollut heinolalainen sahatavaran tuottaja ja jalostaja Versowood Oy, joka on tukenut sekä kokoomuksen että demareiden poliitikkoja yhteensä 21 545 eurolla. Yrityksen osaomistaja ja toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo suoraan, että vaalitukea antamalla se on pyrkinyt vaikuttamaan oman toimialansa edunvalvontakysymyksiin.

– Toimialamme (saha- ja puutoimiala) edunvalvonta-asioita on viime vuosikymmeninä hoidettu heikosti. Olemme olleet kiinnostuneita siitä, että toimialallamme olisi riittävää kilpailukykyä kilpailijamaihin nähden ja että poliitikot tekisivät kilpailukykyyn vaikuttavia päätöksiä, Kopra kertoo.

– Olemme joutuneet ottamaan yhtiönä roolia edunvalvonnasta, koska tuntuu, ettei asioilla ole välttämättä muuten ollut hoitajia.

Teollisuuspohatta Antti Aarnio-Wihuri on tukenut poliitikkoja sekä yksityishenkilönä että yritysryppäänsä kautta – yksilöidysti yhteensä noin 20 000 eurolla.

– Pääasiassa olen tukenut hyviä tuttujani, ja ihan vaan henkilösuhteiden vuoksi. Toinen motiivini on ollut halu vaikuttaa politiikan isoon kuvaan. Tämä on varmasti ollut useimpien muidenkin vaalirahoittajien motiivi. Tuskin moni, jos kukaan, odottaa saavansa rahoilleen suoraa vastikkeellista hyötyä, Wihuri linjaa.

Suurimmat tukijat:

Jos grafiikka ei näy katso se tästä.



IS:n räätälöimä vaalirahoituksen hakukone kertoo selvästi, että yksityis- ja yrityspuolelta eniten tukea ovat saaneet kokoomuspoliitikot. Kun kaikki ulkopuolinen tukirahoitus huomioidaan, eniten tukia on 2010-luvulla saanut kokoomuksen Alexander Stubb, yhteensä noin 98 000 euron edestä. Rkp:n Carl Haglund on yltänyt lähes samaan pottiin (91 753).

Seuraavilta sijoilta löytyvät demarien kansanedustaja Eero Heinäluoma (68 226) ja puheenjohtaja Antti Rinne (66 000). Rinteen ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin tuet ovat koostuneet käytännössä kokonaan yhteisötuista, joiden piiristä löytyy useita vasemmistosiiven edunvalvojia, kuten ay-liike.

Yksi vaalirahoituksen mielenkiintoisimmista tapauksista on kokoomusedustaja Jaana Pelkonen, joka on ilmoittanut saaneensa tukia yhteensä noin 14 000 eurolla. Tästä valtaosa on tullut alkoholimyynnillä toimintansa pitkälti rahoittavilta yrityksiltä, kuten SK Entertainment Group Oy:ltä ja Suomen Viihderavintolat Oy:ltä. Päättyneellä vaalikaudella Pelkonen oli yksi äänekkäimmistä alkoholilakiuudistuksen puolestapuhujista.

– Olen tullut politiikkaan ajaakseni oman arvomaailmani pohjalta vapaamielisempää ja sallivampaa ilmapiiriä sekä sääntely-ympäristöä. Kantani eivät ole koskaan olleet ostettavissa. Vaalibudjettini on ollut pieni ja työ on tehty pääasiassa jalkatyönä, Pelkonen linjaa.

Eniten vaalitukea saaneet:

Jos grafiikka ei näy katso se tästä.



Jutun ”Suurimmat tukijat” taulukkoa korjattu 5.4.2019 kello 9.08. Vaihdettu Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön yhdistysrekisteriin merkitty puheenjohtaja Henry Wiklund pois ja korvattu nykyisellä puheenjohtajalla Johan Johanssonilla.

Näin tutkittiin

IS kävi läpi vaalirahoituksen 2010-luvulta. Mukaan otettiin sisäpoliittisesti vaikuttavimmat vaalit, eli kunta- ja eduskuntavaalit.

Tarkastelujaksolla pidettiin kuntavaalit 2012 ja 2017 sekä eduskuntavaalit 2011 ja 2015. Mukana ovat kaikki ilmoitusvelvollisten tekemät ilmoitukset, eli käytännössä varsinaiselle tai varasijalle vaaleissa valittujen julkistamat vaalituet.

Kevään 2019 vaalit eivät ole mukana selvityksessä, koska vaali-ilmoitusten vastaanottoaika päättyy vasta kesäkuussa. IS karsi vaalitukea antaneista ne yksityishenkilöt, joiden tukisumma oli vähäinen: kuntavaaleissa alle 800 euroa tai eduskuntavaaleissa alle 1 500 euroa.

Lähteet: Valtiontalouden tarkastusvirasto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt