Joka neljäs kansanedustaja on valmis nostamaan eläkeiän 67:ään – katso taulukosta, milloin itse olet pääsemässä eläkkeelle

Julkaistu:

Eniten valmiutta eläkeiän alarajan nostamiselle on kokoomuksessa ja vihreissä.
Selkeä enemmistö eli 70 prosenttia istuvista kansanedustajista torjuu vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisen kahdella vuodella 65:stä 67:ään.

Ilta-Sanomien vaalikoneessa esitettiin seuraava väite: ”Vanhuuseläkkeen alaikärajaa on alhaisten syntyvyyslukujen vuoksi pakko nostaa kahdella vuodella 65:stä 67:ään”.

Kysymykseen on vastannut 155 kansanedustajaa: 34 prosenttia kansanedustajista oli täysin eri mieltä ja 36 prosenttia melko eri mieltä eläkeiän nostamista koskevan väitteen kanssa.

Istuvista kansanedustajista reilu neljännes, 26 prosenttia, on valmiita nostamaan vanhuuseläkkeen alaikärajaa kahdella vuodella alhaisten syntyvyyslukujen vuoksi.

23 prosenttia istuvista kansanedustajista oli melko samaa mieltä ja kolme prosenttia täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Viisi prosenttia kansanedustajista ei osannut ottaa kysymykseen kantaa lainkaan.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Eniten nikottelua ajatus eläkeiän korottamisesta herättää perussuomalaisissa. Myös vasemmistoliitto tyrmää eläkeiän nostamisen, samoin Sdp, Rkp, siniset ja kristillisdemokraatit.

Puheenjohtajista tiukimman kannan asiaan otti vasemmistoliiton Li Andersson, joka oli väitteen kanssa täysin eri mieltä.

– Eläkeiän mekaaninen nostaminen ei ole ratkaisu, vaan pitää panostaa ihmisten työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen sekä syntyvyyden edistämiseen, Andersson vastasi.

Paavo Arhinmäki (vas) ampuu alas eläkeiän nostamisen sanomalla, että ”eipä paljon pääsisi duunarit eläkepäivistä nauttimaan”.

Puheenjohtajista eläkeiän nostamista koskevan väitteen kanssa melko samaa mieltä olivat Pekka Haavisto (vihr), Petteri Orpo (kok) ja Jussi Halla-aho (ps).

Europarlamentaarikkona tällä hetkellä toimivan Halla-ahon kanta on kiinnostava, sillä kaikki vaalikoneeseen vastanneet perussuomalaisten kansanedustajat torjuivat ajatuksen eläkeiän nostamisesta.

– Kun ihmiset elävät terveemmin ja pidempään, eläkeiän nostaminen tulee joka tapauksessa eteen. Vielä tärkeämpää on panostaa etenkin matalasti koulutettujen työllisyysasteen parantamiseen, Halla-aho kommentoi.

Perussuomalaisista esimerkiksi Ville Tavio oli vaalikoneessa asiaa koskevan väitteen kanssa täysin eri mieltä.

– Rajansa kaikella. Parempi kannustaa ja palkita niitä eläkeikäisiä, jotka ovat halukkaita työskentelemään, Tavio linjasi.

Eniten valmiutta eläkeiän alarajan nostamiselle on kokoomuksessa ja vihreissä.

– Eläkejärjestelmää on arvioitava seuraavalla eduskuntakaudella matalan syntyvyyden takia, Sari Sarkomaa (kok) katsoo.

Keskustassa on jonkin verran ymmärrystä eläkeiän nostamiselle, mutta silti 63 prosenttia vaalikonekysymykseen vastanneista keskustan kansanedustajista torjuu ajatuksen.

Martti Talja (kesk) oli täysin samaa mieltä sen väitteen kanssa, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa tulee nostaa.

– Entistä useammat eläkeläiset elävät terveen eläkeläisen elämänvaiheen. Tällöin tulee huolehtia itsestään ja elämäntavoistaan voidakseen siirtää sairastumistaan ja raihnaistumistaan, Talja kommentoi.

Eläkeiän alarajan nostamista perustellaan myös huoltosuhteen heikentymisellä – eläkeiän nostaminen nähdään yhdeksi lääkkeeksi, kun jatkossa pienempi työssäkäyvien joukko huolehtii yhä useammasta nuoresta ja vanhuksesta.

Haavisto huomautti vastauksessaan, että alin eläkeikä on jo kytketty eliniän odotteeseen ja näillä näkymin 67 vuoden eläkeikä toteutuu vuonna 1984 ja sen jälkeen syntyneillä.

– Eläkeiän sitominen eliniän odotteeseen on hyvä ratkaisu, Haavisto näkee.

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisen vastustamista voi pitää sikäli erikoisena, että eläkeikä nousee tulevaisuudessa joka tapauksessa vuonna 2017 tehdyn eläkeuudistuksen myötä.

– 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden eläkeikä ylittää 65 vuotta. Eläkeiät nousevat automaattisesti, jos matkan varrella ei tehdä erityistä päätöstä olla nostamatta eläkeikää, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki vahvistaa.

1998 syntyneiden eläkeikä tulee olemaan ETK:n taulukon mukaan jo 68 vuotta.

Useat eläkeiän nostamista vastustavat kansanedustajat viittaavatkin parin vuoden takaiseen eläkeuudistukseen ja katsovat, että tarvetta uusiin päätöksiin eläkeiän nostamisen osalta ei ole olemassa.

– Pakkonosto ei ole paras tapa reagoida tilanteeseen. Taannoin sovittu eläkeratkaisu oli tasapainoinen, Jutta Urpilainen (sd) kommentoi.

Urpilainen teki Sdp:n puheenjohtajana vuoden 2011 alla kuuluisan lupauksensa, jonka mukaan Sdp ei ole hallituksessa, joka nostaa eläkeikää 63 vuodesta, vaikka eläkeiän nosto realisoituisi vasta seuraavalla vaalikaudella.

Sdp:n noustua hallitukseen puolue sitoutui eläkeuudistukseen, ja eläkkeen alaikäraja alkoi nousta vuodesta 2018 alkaen.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Ilta-Sanomien vaalikoneeseen pääset tästä.


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt