Asiantuntijat povaavat perussuomalaisille jopa kärkipaikkaa – puolueella muita enemmän ”piiloon jäänyttä kannatuspotentiaalia” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat povaavat perussuomalaisille jopa kärkipaikkaa – puolueella muita enemmän ”piiloon jäänyttä kannatuspotentiaalia”

Asiantuntijat arvioivat IS:lle perussuomalaisten vaaligallupien lukemia.

Julkaistu: 29.3.2019 20:08

Ylen uudessa kannatusmittauksessa perussuomalaiset nousi kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi 15,1 prosentillaan.

Ylen mittaamassa perussuomalaisten 15,1 prosentin kannatuksessa saattaa vielä piillä uuden jytkyn ainekset, uskoo eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

– Kun miettii, kenellä mahdollisesti historian valossa on vielä piiloon jäänyttä kannatuspotentiaalia, niin vuosien 2011 ja 2015 vaalien perusteella se on nimenomaan perussuomalaiset.

– Siellä saattaa olla vielä merkittävää nousua tämän päivän gallupeihin, Jokisipilä ennustaa.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Ylen perjantain uudessa kannatusmittauksessa perussuomalaiset nousi kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi 15,1 prosentin kannatuksellaan. Sdp säilytti kärkisijansa 20,1 prosentilla ja toisena tulee kokoomus 15,8 prosentilla.

Perussuomalaiset on edellisten vaalien perusteella takonut kuitenkin vaalipäivänä parempia kannatuslukemia kuin viimeisimmät vaalien alusajan gallupit ovat antaneet ymmärtää.

Jokisipilän mukaan ps:n äänisaalis on noussut niistä keskimäärin vielä 2,5–3 prosenttia.

– Se avaa aika lailla mielenkiintoisia näkymiä. Siinä voi vielä käydä niin, että perussuomalaiset ovat aika lähellä sitä kärkipaikkaa.

 

Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Sami Borg kuitenkin toppuuttelee. Hänen mukaansa näissä vaaleissa puolueen kannatuksen ennakointi on aikaisempaa helpompaa.

– Ennen 2011 vaaleja ei ollut korjauskertoimia olemassa perussuomalaisten kannatukselle. Nyt mittauslaitokset kykenevät varmasti paremmin ennakoimaan näitä vaaleja, Borg arvioi.

Ennakoimattomuutta puolueen kannatukseen joka tapauksessa liittyy.

Puolueen äänestäjistä löytyy tavallista enemmän niitä, jotka eivät joko ole käyneet äänestämässä edellisissä vaaleissa tai eivät syystä tai toisesta halua ilmoittaa sitä, ovatko äänestäneet.

Perussuomalaisten kannatus perustuukin tutkijoiden mukaan protestimielialaan, johon kukaan muu puolue ei ole tähän mennessä onnistunut vastaamaan.

– Aina kannatusnousu johonkin perustuu. Tälle on jonkinlaista sosiaalista tilausta tietyissä väestöryhmissä. Nyt jää nähtäväksi, saako puolue väkeä liikkeelle samalla tavalla kuin kaksissa aikaisemmissa vaaleissa, Borg sanoo.

 

Politiikan tutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta toteaa, että perussuomalaiset profiloituu vastavoimana useammassakin vaalien alla puhuttavassa kysymyksessä.

Puolueen kannatuksen nousua vaalien alla on selitetty muun muassa Oulun seksuaalirikoksilla, josta käytävä keskustelu on satanut suoraan sen laariin.

Maahanmuuton lisäksi puolue käyttää Karimäen mukaan hyväkseen myös ilmastokeskustelua, vaikkei se ole mikään puolueen ykkösteema näissä vaaleissa.

Muiden puolueiden puheissa vähintään pohjavire on ollut se, että Suomenkin tulee tehdä isoja ja merkittäviä tekoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

– Perussuomalaiset ovat oikeastaan ainoa puolue, joka tarjoaa äänestäjälle mahdollisuuden siihen, ettei hänen tarvitse muuttaa kulutustottumuksiaan. Heidän viestinsä on se, että Suomi on jo tehnyt tarpeeksi, eikä meidän yksinään ole tarve enää tehdä enempää, Karimäki sanoo.

 

Karimäki muistuttaa, että kärkipuolue Sdp:n takana kannatus on gallupeissa melko tasaista. Hän näkeekin epätodennäköisenä että perussuomalaiset päätyisi hallitukseen, mikäli puolueen maahanmuuttolinjaukset eivät merkittävästi muutu.

– Ainakin jos lähdemme siitä oletuksesta, miten puolueet ovat puhuneet hallitusyhteistyöstä perussuomalaisen kanssa, Karimäki perustelee.

Jokisipilä on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on selkeästi linjannut, että sen jälkeen kun Jussi Halla-ahosta tuli perussuomalaisten puheenjohtaja, tuli puolueesta sellaisen arvomaailman kannattaja, jonka yhdistäminen Sdp:n arvomaailmaan tuntuu vaikealta.

– Kai meidän täytyy Antti Rinteeseen pystyä luottamaan. Eivät he tietysti ole suoraan hallitusyhteistyön mahdollisuutta tyrmänneet, mutta aika viileästi suhtautuneet, Jokisipilä sanoo.

Borg muistuttaa, että vasta vaalien jälkeen selviää lopulta, miten hallitusta ryhdytään muodostamaan.

– Puolueille voi tulla hyvinkin erilaisia intressejä lähteä hallitukseen tai jättäytyä sen ulkopuolelle riippuen vaalituloksesta.

– Mutta jos perussuomalaiset ei päädy suurimmaksi puolueeksi, niin en usko että sillä on mitään oleellista vaikutusta hallitusneuvotteluihin, Borg sanoo.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Sami Borg.

Turun yliopiston politiikan tutkija Jenni Karimäki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?