Yli kolmannes kansan­edustajista pitää Putinin Venäjää sotilaallisena uhkana Suomelle

Julkaistu:

Halla-ahon mukaan Venäjä on uhkatekijä etenkin liittoutumattomille naapureilleen. Elina Lepomäen mukaan Suomi on ollut jo hybridisodankäynnin kohteena.
Yli kolmannes eli 35 prosenttia istuvista kansanedustajista pitää Vladimir Putinin johtamaa Venäjää sotilaallisena uhkana Suomelle.

Asia käy ilmi Ilta-Sanomien vaalikoneesta, johon on vastannut 155 istuvaa kansanedustajaa.

32 prosenttia kansanedustajista oli melko samaa mieltä ja kolme prosenttia täysin samaa mieltä sen väitteen kanssa, että Putinin Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.

Selkeä enemmistö eli 61 prosenttia istuvista kansanedustajista ei pidä Putinin Venäjää sotilaallisena uhkana Suomelle.

45 prosenttia istuvista kansanedustajista oli IS:n vaalikoneessa melko eri mieltä ja 16 prosenttia täysin eri mieltä kyseisen väitteen kanssa.

Neljä prosenttia kansanedustajista ei osannut ottaa asiaan lainkaan kantaa.
Venäjä-kysymys jakaa käytännössä kaikkia puolueita – esimerkiksi vihreiden kansanedustajista puolet pitää Venäjää uhkana ja puolet ei.

Venäjän sotilaallisena uhkana pitäviä kansanedustajia löytyy eniten kokoomuksesta, mutta kokoomuksessakin on kolme kansanedustajaa – Eero Suutari, Kaj Turunen ja Susanna Koski – jotka olivat täysin eri mieltä sen väitteen kanssa, että Putinin Venäjä olisi sotilaallinen uhka Suomelle.

Venäjä-kriittisimmässä laidassa on neljä kansanedustajaa: Elina Lepomäki (kok), Sofia Vikman (kok), Raija Vahasalo (kok) ja Arja Juvonen (ps).

Lepomäki kommentoi vaalikoneessa, että Putin on palauttanut Eurooppaan ”häikäilemättömän voimapolitiikan”.

– Suomi ja lähialueen maat ovat jo todennetusti olleet hybridisodankäynnin kohteena, mistä kertovat gps-häirinnät sotaharjoituksissa, laajamittainen informaatiovaikuttaminen ja alueloukkaukset Itämeren alueella, Lepomäki listasi.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä. https://infogram.io/p/581e9597ce5c441a24f16abba0b65d12.png

Ben Zyskowicz (kok) ei pidä Venäjää uhkana tällä hetkellä, mutta kuvailee Putinin Venäjää ulkopolitiikassaan militaristiseksi ja aggressiiviseksi maaksi, joka ”jatkuvasti rikkoo solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia, surmaa entisiä kansalaisiaan muissa maissa ja on ryövännyt Ukrainalta Krimin niemimaan”.

Jyrki Kasvi (vihr) ilmoittaa pitävänsä todellisena riskinä sitä, että ”jokin Venäjän rajasodista karkaa käsistä ja laajenee myös Suomen rajoille”.

– On täysin mahdollista, että Venäjän nationalistien nälkä ei ole vielä tyydytetty, Kasvi kommentoi.


Kaksi puheenjohtajaa, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja sinisten Sampo Terho, olivat vaalikoneessa jokseenkin samaa mieltä siitä väitteestä, että Putinin Venäjä on sotilaallinen uhka Suomelle.

– Venäjä on sotilaallinen uhkatekijä kaikille naapureilleen, etenkin liittoutumattomille, europarlamentaarikkona tällä hetkellä toimiva Halla-aho kommentoi.

– Mitään välitöntä uhkaa ei ole, mutta Suomen täytyy ylläpitää uskottavaa kansallista puolustusta oli Venäjällä vallassa kuka tahansa, Terho arvioi.

Muut seitsemän puheenjohtajaa eivät pidä Putinin Venäjää sotilaallisena uhkana Suomelle. Puheenjohtajat kokoomuksesta vasemmistoliittoon ovat jonkin verran eri mieltä asiaa koskevan väitteen kanssa.

– En pidä Venäjää akuuttina uhkana, mutta meidän on puolustusvoimien kehittämisessä otettava huomioon Venäjän potentiaali, pääministeri Juha Sipilä (kesk) kommentoi.

– Suomen ulkopolitiikka perustuu hyvien suhteiden ylläpitämiseen kaikkien naapurimaidemme kanssa. On todettava, että Venäjän ulkopolitiikka on luonut kansainvälistä epävakautta, Antti Rinne (sd) vastasi.

Li Anderssonin (vas) mukaan voimapolitiikan paluu on uhka Suomen kaltaiselle pienelle maalle, mutta Anderssonin mukaan ”uhkakuvien maalaamisen sijaan Suomen kannalta tärkeää on pyrkiä edistämään rauhaa ja vakautta kaikin keinoin”.


Muun muassa Antti Kurvinen (kesk), Juho Eerola (ps), Tom Packalén (ps), Mika Raatikainen (ps), Paavo Väyrynen (tl), Markus Mustajärvi (vas) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd) olivat IS:n vaalikoneessa täysin eri mieltä sen väitteen kanssa, että Putinin Venäjä olisi sotilaallinen uhka Suomelle.

– Tärkeää on, että naapurimaissa tiedetään, että emme luovuta maaperäämme vihamielisiin tarkoituksiin ketään naapuria kohtaan, Mustajärvi linjasi.

– Ei tietenkään ole (uhka) – tarvittaessa vedetään uhkapetteriä lanttuun kuten ennenkin, Raatikainen kommentoi.

Eerola ei keksi mitään syytä, miksi Venäjä ”hyökkäisi yhtä parhaista naapureistaan vastaan”.

Eerola on aiemmin sanonut tuomitsevansa Krimin valtauksen, mutta on todennut olevansa valmis hyväksymään alueen osaksi Venäjää.

Packalén puolestaan on arvioinut, että Venäjä ei ollut Salisburyn hermomyrkkyiskun takana. Hän kertoo sittemmin muuttaneen kantaansa ja nyt näyttää hänen mukaansa siltä, että Venäjä on todennäköisesti iskun takana.

Halla-aho on pitänyt harmillisena, että ”eräät puolueemme toimijat ovat esittäneet outoja tulkintoja Salisburyn myrkkyiskusta, Venäjän-vastaisista pakotteista tai Venäjän politiikasta laajemmin”.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) on jokseenkin eri mieltä sen väitteen kanssa, että Putinin Venäjä olisi sotilaallinen uhka Suomelle.

– Venäjällä on kyky uhata Suomea sotilaallisesti, mutta en ole nähnyt Venäjän poliittisessa johdossa tahtoa uhata Suomea. Tahto voi tosin muuttua nopeastikin, joten oma puolustus on pidettävä teräksisessä kunnossa. Karhukaan ei syö piikkisikaa, Niinistö tokaisi.

Juttua päivitetty 24.3.2019 kello 9.10: Tarkennettu Packalénin kantaa Venäjän osallisuudesta Salisburyn iskuun.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt