Ay-pomot suhtautuvat varauksella pääministeri Sipilän uuteen ehdotukseen: ”Ei voi lyödä sokkona kättä päälle”

Julkaistu:

Sipilä sanoi Ylen tentissä, että työmarkkinajärjestöjen tulisi sopia seuraavan hallituksen kanssa keinoista, joilla työllisyysaste nostettaisiin 75:een prosenttiin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) peräänkuulutti Ylen vaalitentissä keskiviikkoiltana kolmikannalta eli työntekijäjärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja maan hallituksen väliseltä yhteistyöltä ”tulosvastuullisuutta”.

Sipilän mukaan työmarkkinajärjestöjen tulisi sopia seuraavan hallituksen kanssa siitä, että työllisyysaste nostetaan ensi hallituskauden loppuun mennessä 75:een prosenttiin.

Työllisyysasteen nostaminen 72 prosentista 75:een prosenttiin tarkoittaisi noin 100 000 työpaikkaa.

– Sitoudutaan siihen, että jos kehitys ei näytä siltä, niin keinoja matkan varrella yhdessä säädetään, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan on legenda, että hänellä olisi huonot välit työmarkkinapomoihin.

– Ei löydy sellaista pääministeriä, joka olisi niin pitkään istunut työmarkkinajohtajien kanssa. Meikäläinen on tuolla Kesärannan saunassa ja milloin missäkin istunut, neuvoteltiin vuosi ennen kuin saatiin tulos, Sipilä viittasi kilpailukykysopimukseen Ylen tentissä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta suhtautuu varauksellisesti Sipilän uuteen yhteistyötarjoukseen.

– En pidä sitä mahdollisena, että lyödään sokkona kättä päälle. Jos ajatellaan vaikka yleissitovuuden poistamista, niin emme olla siihen valmiita.

Eloranta pitää selvänä, että työllisyysasteen nostaminen on yhä hankalampaa, mitä korkeammaksi tähdätään.

– Kyllä siellä (työttömien joukossa) kelpotyövoimaa on, että ei tarvitse pelkästään laarin pohjia niin sanotusti koluta. He tarvitsevat sosiaali- ja terveyshuollon palveluita, osaamiseen liittyvää päivittämistä, ehkä elämänhallintaan liittyviä asioita ja myös työn muokkaamista, Eloranta listaa ja vaatii valtiovallalta satsauksia työttömien palveluihin.

Eloranta ei salaile sitä, että luottamus Sipilään on ollut koetuksella SAK:laisen ay-liikkeen piirissä.

– Se, että viettää aikaa, ei tarkoita välttämättä, että välit ovat hyvät. Ajattelimme, että kilpailukykysopimuksen jälkeen ei tehdä yksipuolisesti leikkauksia työttömyysturvaan eikä työlainsäädäntöön. Molemmat tehtiin ja se on näkynyt aktiivimallin todella kovana vastustamisena ja poliittisina työtaisteluina kiistassa irtisanomissuojan heikentämisestä.


Eloranta kertoo, ettei hän ole saunonut Kesärannassa Sipilän kanssa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola mainitsee, että Kesärannan saunan kuistilla pidettiin kiky-tapaaminen, mutta Sipilän kanssa ei Palolakaan ole saunonut.

– On asioita, joista emme ole samaa mieltä, mutta keskusteluyhteys on aina ollut olemassa, Palola kuvailee välejään Sipilään.

Sipilän uuteen yhteistyötarjoukseen Palola suhtautuu epäillen.

– Aktiivimallissa ja pienten yritysten irtisanomissuojan lieventämisessä lopputulos annettiin valmiiksi ja sanottiin, että tähän kolmikantavalmistelulla pitäisi päästä. Tämä ei ole tyydyttävä tapa toimia.

Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on Palolan mukaan hyvä, mutta ”erittäin haastava, koska niin sanotut helpot keinot on käytetty”.

– Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistäminen vaatii palveluiden kehittämistä.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että hänellä on ollut ”ihan hyvä keskustelusuhde” Sipilän kanssa. Fjäder oli ay-johtajista se, joka muisti, että Kesärannan saunan liepeillä pidettiin kokous kikyn tiimoilta loppukesästä 2015.

– Partit (työmarkkinaosapuolet) olivat siellä, ei se vanhanajan tyyliä ollut, se oli Kesärannan saunatiloissa, mutta ei ollut saunomista, oli kesä ja hieno ilta, normaali kiky-palaveri. Olen ollut myös yhdessä, jossa Alexander Stubb oli mukana.

Fjäderin mukaan työllisyysastetta on pakko nostaa, koska ”demografia on kaamea”. Ydinkysymys on Fjäderin mielestä pelkän perusasteen varassa olevien työllistäminen.

– Heidän työllisyysasteensa on vain 40. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on 87 ja ammattikorkeakoulutettujen 83. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste on 72, sitäkin on varaa saada ylös.

Fjäder ei näe mitään ihmeellistä siinä, että kolmikannalta peräänkuulutetaan tulosvastuuta – Fjäderin mielestä kolmikannalla on ollut tulosvastuu jo 1970-luvulta lähtien.

– Nyt vain yksi pääministeri sanoi sen ääneen. Kolmikantaa on turha ylläpitää, jos työnantajat ja palkansaajat eivät pysty sopimaan keskenään työelämälainsäädännöstä, työttömyysturvasta ja eläkkeistä.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoo, että hänellä on ollut Sipilän kanssa ”hyvät työvälit”. Kesärannan saunassakin on istuttu, mutta ei kiky-neuvotteluiden tiimoilta.

– Kiky-vaihe oli hyvin intensiivinen, Olli Rehn oli hyvin keskeinen henkilö hallituksen puolelta kikyn synnyttämisessä. Kun sopimus syntyi, kanssakäyminen on ollut vähäisempää.

Häkämies sanoo ymmärtävänsä ”pääpiirteissään” Sipilän ajatuksen kolmikannan tulosvastuullisuudesta.

– Meillä ei ole veto-oikeutta maan hallituksen päätöksiin. Jos kolmikantaisessa valmistelussa kaksikanta ei täytä tavoitteet täyttävää keinovalikoimaa, hallitus voi itse sitä petrata.

Häkämiehen mukaan työllisyysaste olisi nostettava jopa yli 75:n prosentin. Yhtenä työllistymisen esteenä Häkämies pitää työvoiman liikkuvuutta.

Turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten työllistämiseen tarvitaan Häkämiehen mukaan ”erityiskeinoja”.

– Kun tehdään kotouttamissuunnitelma, niin palkkatukea voisi saada vuoden ajaksi jopa 70 prosenttia, koska heidän työmarkkinakelpoisuutensa ei mahdollista tessin mukaisia palkkoja. Tuki on iso satsaus, mutta se on investointi, sillä työ kotouttaa.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää Sipilän ehdotusta työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin oikeana.

Jalosen mukaan tarvitaan laaja kokonaisuus toimenpiteitä, joihon kuuluvat muun muassa sosiaaliturva- ja perhevapaauudistus, työttömyysturvan kannustavuuden edistäminen, työperäisen maahanmuuton lisääminen, kotouttamisen tehostaminen ja palkkatuen laajentaminen.

Jalosen mukaan millään osapuolella ei voi olla veto-oikeutta ja kolmikantaan sisältyy tulosvastuu.

Kiky-sopimus oli Jalosen mukaan vaikea myös kuntatyönantajille.

– Kikyn korvaavat hallituksen lainsäädäntöesitykset ja niihin liittyvät valtionosuuksien leikkaukset olisivat olleet kuitenkin selvästi huonompi vaihtoehto, Jalonen sanoo.

22.3. kello 9.10: Lisätty juttuun Kuntatyönantajien työmarkkinajohtajan Markku Jalosen kommentit.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt