Satonen: Suomella valmius myöntää lisäaikaa brexitiin – ”Sopimukseton ero Suomen etujen vastainen”

Julkaistu:

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Arto Satosen mukaan Suomi on valmistautunut myöntämään lisäaikaa Britannialle, mutta myös sopimuksettomaan brexitiin on varauduttu.
Britannian pääministeri Theresa May on jälleen varoittanut, että irtautuminen Euroopan unionista voi viivästyä tai jopa peruuntua, mikäli hänen esittelemäänsä erosopimusta ei hyväksytä Britannian parlamentissa.

Britannian parlamentin oli ensi keskiviikkona määrä äänestää siitä, pyytääkö Britannia EU:lta lyhyttä lisäaikaa, jos Mayn sopimus saa tukea, vai pidempää lisäaikaa. Sunnuntaina Britannian hallitus varoitti, ettei brexit-äänestystä välttämättä pidetä, jos Mayn sopimus ei saa parlamentin tukea.

– Tuomme ehdotuksen uudestaan parlamentille vain, jos olemme tarpeeksi varmoja siitä, että kollegamme ovat valmiita tukemaan sitä niin, että saamme sille parlamentin hyväksynnän, talousministeri Phillip Hammond sanoi BBC:lle.

Britannian parlamentin jahkailua seurataan tarkkaan EU:ssa ja Suomessa, joissa valmistaudutaan toukokuussa pidettäviin eurovaaleihin.

– Kyllä tätä seuraa varsin huolestuneena. Ongelma on se, ettei meillä ole tietoa Britannian parlamentin kannasta. Britannian parlamentti on niin hajanainen. Siellä on kolme pääryhmittymää, joista yksi ajaa sopimuksetonta brexitiä, toinen sopimuksellista ja kolmas uutta kansanäänestystä eikä kenelläkään näistä ryhmistä ole enemmistöä, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Arto Satosen (kok) sanoo.

– Kukaan ei tiedä, minkälainen päätös Britannian parlamentista tulee vai tuleeko minkäänlaista päätöstä.

Satosen mukaan Mayn ajama vaihtoehto, jonka mukaan lisäaikaa pyydetään 30. kesäkuuta asti, ei vaikuttaisi eurovaaleihin. Tällöin Suomi saa yhden uuden paikan Euroopan parlamentissa.

– Jos on niin, että jatkoaikaa pyydetään esimerkiksi vuoden 2020 loppuun. Tämä on siinä brexit-sopimuksessa, jota ei ole hyväksytty, merkitty siirtymäajaksi. Silloin heidän pitäisi järjestää Euroopan parlamentin vaalit myös Britanniassa.

Käytännössä paikkajako parlamentissa pysyisi tuolloin samana kuin nyt, Satonen kertoo.


Satosen mukaan on vaikea ennustaa, mihin ratkaisuun parlamentti päätyy, sillä enemmistön kannatusta ei tunnu saavan sopimukseton brexit, sopimuksellinen brexit eikä toinen kansanäänestys ja brexitin mahdollinen peruminen.

– Sille ehkä löytyy enemmistö, että lisäaikaa pyydetään, mutta on vaikea ennustaa, kuinka paljon sitä pyydetään.

Euroopan unioni voi päättää ensi viikon lopulla järjestettävässä huippukokouksessa, annetaanko Britannialle lisäaikaa.

– Meillä on valmius hyväksyä lisäaika, mutta tietysti vielä emme tiedä, pyydetäänkö sitä ja kuinka paljon. Mutta meillä on myönteinen suhtautuminen siihen. Tämä johtuu siitä, että sopimukseton brexit on myös Suomen etujen vastainen, Satonen sanoo.

Satonen toteaa Britannian ja EU:n välisten neuvottelujen sujuneen hyvin ja neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus on paras vaihtoehto brexitin toteuttamiseen.

Erosopimus ei kuitenkaan ole saanut Britannian parlamentin tukea. Kovaa brexitiä kannattavat eivät pysty nielemään sopimuksessa hätäratkaisuksi kirjattua backstop-menettelyä, jossa Pohjois-Irlanti jäisi osin Euroopan unionin sisämarkkinoille ja sekä Pohjois-Irlanti että Britannia jäisivät tulliliittoon EU:n kanssa määrittelemättömäksi ajaksi.

Pehmeämmän brexitin kannattajat puolestaan haluaisivat jäädä tulliliittoon EU:n kanssa. Moni tosin haluaisi Britannian tuolloin solmivan omia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia muiden maiden kanssa, mikä ei käytännössä olisi mahdollista.

– Se oli Suomen näkökulmasta siedettävä. Brexit on kaikista näkökulmista huono, mutta se oli paras mahdollinen vaihtoehto.

Satosen mukaan Suomi on kuitenkin varautunut myös sopimuksettomaan brexitiin 29. maaliskuuta.

– Me emme voi sille mitään, se tulee väistämättä ellei Britannia hae lisäaikaa tai peru brexitiä. Olemme varautuneet siihen esimerkiksi lainsäädännöllä, jolla taataan Suomessa asuvien brittien oikeudet. Pitkään asuneet voivat myös hakea Suomen kansalaisuutta brexitin jälkeen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt