Yllättävä havainto Sipilän käyrästä – veroaste on noussut eniten pieni­tuloisimpien keskuudessa: ”Tässä näkyy kiky”

rac

Julkaistu:

Sipilän mukaan käyrä osoittaa, ettei hallitus ole kyykyttänyt köyhiä veropolitiikassa.
– Tämä on sitkeä käsitys, että verotuksella siirrettäisiin köyhiltä rikkaille. Se on fakta, että verotuksella ei ole siirretty köyhiltä rikkaille, pääministeri Juha Sipilä (kesk) toisteli Ilta-Sanomien vaalimessuilla torstaina.

Sipilä kommentoi asiaa yllä olevalla videolla kohdassa 11.05.

Sipilä antoi IS:n toimittajalle paneelin jälkeen kirjansa osoittaakseen, että hän on oikeassa.

Sipilän Koko Suomen taajuudella -vaalikirjasesta löytyykin taulukko, jossa kuvataan veroasteen muutosta eri vuosiansioilla hallituskauden 2015–2019 aikana.

Yllättäen Sipilän käyrä osoittaa, että Sipilän hallituskaudella veroaste on noussut eniten kaikkein pienimmillä palkkatasoilla olevien keskuudessa.

Tässä ryhmässä vuositulot ovat alle 10 000 euroa tai hiukan enemmän. Käytännössä veroasteen nouseminen tarkoittaa, että tässä palkkaryhmissä oleville on jäänyt suhteessa vähemmän euroja käteen.

Katso kaikki haastattelut! Ilta-Sanomien Vaalimessut oli seitsemän tunnin politiikan spektaakkeli


– On totta, että pienimmillä tulotasoilla veroaste on noussut ja se johtuu siitä, että työeläkemaksuja on korotettu, tässä näkyy kiky, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi asiaa.

Kilpailukykysopimuksen osana päätettiin, että työntekijöiden työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020.

Hallitus kompensoi kiky-sopimuksen maksumuutoksia veronalennuksilla, mutta Kärkkäisen mukaan tämä ei voinut tulla kyseeseen kaikista pienimmillä palkkatasoilla.

– Nämä ovat ihmisiä, jotka eivät maksa muita kuin eläkevakuutusmaksuja. Täyspäivätöissä olevat eivät kuulu tähän ryhmään, siellä voi olla pätkätöitä tekeviä opiskelijoita tai kesken vuoden eläkkeelle jääneitä, Kärkkäinen erittelee.

Sipilän puheet alkavat saada katetta, kun puhutaan vähän yli 10 000 euroa vuodessa tienaavista. Tällä palkkatasolla veroaste on laskenut hallituskauden aikana suhteellisesti eniten.

Sipilän käyrä osoittaa, että veroaste on laskenut tai vähintään pysynyt ennallaan myös suurituloisten, esimerkiksi 100–150 000 euroa vuodessa tienaavien keskuudessa.

– Tämä liittyy hallitusohjelman kirjaukseen, että kenenkään verotus ei kiristy vaalikauden aikana. Suurimmilla tulotasoilla muutos ei ole kauhean iso, toki heilläkin verotus on keventynyt, Kärkkäinen kommentoi.

Pitääkö se Sipilän väite paikkansa, että eniten hallituskauden veropolitiikasta ovat hyötyneet pieni- ja keskituloiset?

– Sen voi tulkita monella tavalla, sanoisin, että veronkevennykset on kohdistettu pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Silloin unohdetaan pienituloiset opiskelijat ja eläkeläiset. Työntekijät kuuluvat keskimäärin keski- ja hyvätuloisiin tuloluokkiin.


Sipilä ottaa kirjassaan esiin, että kaikkein pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 2017 tuloluokista toiseksi eniten, 2,2 prosenttia.

Kärkkäinen huomauttaa, että tämä on seurausta perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelan maksettavaksi. Toimeentulotukea saaneiden asuntokuntien lukumäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan muutoksen seurauksena noin 30 000:lla.

– Sipilä katsoo asiaa omasta näkökulmastaan, Kärkkäinen toteaa.

Sipilä jättää kirjassaan mainitsematta myös, että suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna tuloluokista eniten, 4,4 prosenttia.

Suurituloisimman kymmenesosan muita parempi tulokehitys johtuu Tilastokeskuksen mukaan omaisuustulojen kasvusta. Erityisesti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot lisääntyivät.

Lisäksi Sipilä mainitsee kirjassaan, että tuloerot eivät ole revenneet tällä hallituskaudella.

Tämä pitää paikkansa. Kärkkäisen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan selvityksen mukaan politiikka vuosina 2015–2018 on ollut hieman tuloeroja kasvattavaa.

Keskeisiä tuloeroja kasvattavia toimia ovat olleet sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja veronkevennykset.

Helmikuun lopussa julkaistiin THL:n koordinoima perusturvaraportti, jonka mukaan erityisesti työttömien perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena.

Kärkkäinen ja Tervola katsovat, että työllisyysvaikutukset muuttavat talouspolitiikan tulonjakovaikutuksista saatavaa kuvaa positiivisempaan suuntaan.

Vasemman laidan poliitikot puhuvat usein eriarvoisuuden lisääntymisestä. Kärkkäinen toivoo, että asiasta puhuvat poliitikot täsmentäisivät, mitä mittaria he käyttävät.

– Tuloeroihin on mittareita, mutta eriarvoisuutta voi mitata varmasti monella eri tavalla ihmisten kokemuksesta lähtien.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt