”Yksi kuivatti sukkia, yksi nukkui...” – konkarikansanedustajat kertovat, millaista meno eduskunnassa oli ennen

rac

Julkaistu:

vaalimessut
Eduskunnan jättävät konkariedustajat Pertti Salolainen, Kari Uotila ja Sirkka-Liisa Anttila kokoontuivat keskustelemaan Ilta-Sanomien Vaalimessuille Sanomatalon Mediatorille.
Moni konkariedustaja ilmoitti viime syksynä, ettei aio jatkaa enää eduskunnassa. Eduskunnan jättää poikkeuksellisen kokenut ryhmä, johon kuuluu muun muassa Pertti Salolainen (kok), Kari Uotila (vas) sekä Sirkka-Liisa Anttila (kesk).

Politiikan veteraanit kokoontuivat keskustelemaan Ilta-Sanomien Vaalimessuille Sanomatalon Mediatorille tänään torstaina IS:n erikoistoimittajan Timo Haapalan johdolla.
Keskustelussa kansanedustajat innostuivat muistelemaan menneitä vuosikymmeniä.

– Silloin siellä oli todellisia poliittisia puolueita. Tänä päivänä kaikki puolueet ovat markkinatalouden kannalla. Silloin siellä oli kunnon kommunistit ja stalinistit ja jossain määrin äärioikeistoa myöten, Salolainen muistelee vuotta 1970, jolloin hän tuli eduskuntaan.

– Työskentelyolosuhteet olivat kurjat. Meillä oli talon yläkerrassa pieni huone, jossa oli viisi edustajaa, yksi kuivatti sukkia, yksi kirjoitti sillä ainoalla kirjoituskoneella, joka siellä oli, yksi yritti jopa nukkua ja yksi puhui siihen ainoaan lankapuhelimeen, joka siellä oli. Olosuhteet ovat tänä päivänä jotain aivan muuta, hän jatkaa.

Salolainen on ollut kansanedustajana vuodesta 1970 lukuun ottamatta vuosia 1996–2007, jolloin hän toimi muun muassa Suomen Lontoon suurlähettiläänä.

Hän on toiminut myös kokoomuksen puheenjohtajana sekä ministerinä kahdeksan vuotta, joista neljä vuotta pääministerin sijaisena.


Sirkka-Liisa Anttila käynnisti uransa eduskunnassa vuonna 1993. Anttilan yli 35-vuotinen ura politiikan huipulla sisältää reilun parin vuoden käynnin Euroopan parlamentissa, mutta muuten hän on ollut koko ajan kansanedustaja.

– Työhuoneessa oli sähkökirjoituskone, korjauslakka, muutama paperi pöydällä, lyijykynä ja puhelin. Suomi oli suljettu maa, meillä oli ainoastaan EFTA-sopimus ja Venäjän kanssa kävimme bilateraalikauppaa, Anttila muistelee.

Kari Uotila tuli eduskuntaan vuonna 1995. Sitä ennen hän toimi Meriteollisuuden ja Masa-Yardsin Helsingin telakan pääluottamusmiehenä. Hän on koulutukseltaan levyseppä.

 

Nokkimisjärjestys oli äärimmäisen suuri asia silloin.

Uotila vastaa kysymykseen, mihin duunarit ovat kadonneet eduskunnasta. Hänen mielestään kyse on rakennemuutoksesta.

– Siihen varmaan liittyy työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän raju rakennemuutos. Suuret työpaikat, joita ennen paljon oli, olivat politiikan kouluja, joista syntyi kannatuspotentiaalia.

– Toivon, että eduskunta olisi edelleen kansakunnan peili ja sinne mahtuisi ihmisiä erilaista ammattikunnista, sosioekonomisista asemista tulevista väestöryhmistä, jotta monipuolisuus turvattaisiin jatkossakin, Uotila sanoo.


Koko kolmikko on yhtä mieltä siitä, että eduskunnan ja kansanedustajien arvostus on vuosikymmenten varrella muuttunut parempaan suuntaan.

– Totta kai se riippuu meistä itsestämme, sillä me olemme se taho, joka sen kuvan luo. Itse ainakin toivon, että avaisimme eduskunnan työtä vähän enemmän ihmisille. Esimerkiksi valiokuntien asiantuntijakuulemiset saisivat olla avoimia, nyt kun netti sen kerran mahdollistaa, Sirkka-Liisa Anttila ehdottaa.

Seuraavaksi puheenaiheeksi nostetaan eduskunnan perustuslakivaliokunta. Pertti Salolaisen mukaan perustuslakivaliokunta on toiminut koko Suomen itsenäisyyden ajan suhteellisen hyvin.

– Mutta täytyy myöntää, että soten yhteydessä tuli surku, huonolta se näytti, Salolainen toteaa.

– Mutta en kyllä mitään valtiosääntötuomioistuintakaan olisi perustamassa Suomeen. Ehkä katsotaan joku rauhallisempi kausi tässä vielä ennen kuin tehdään mitään syvempiä johtopäätöksiä.

Uotila on Salolaisen kanssa yhtä mieltä.

Salolainen ja Anttila kommentoivat myös kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen liittynyttä kohua. Salolainen kritisoi koko näytelmää surkuhupaisaksi.

– Kukaan ei vastustanut sopeutumiseläkkeen poistamista, päinvastoin, se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, Anttila sanoo.


– Jatkossa kannattaa tehdä nämä meidän säädökset kansalaisten kanssa yhdenvertaiseksi. Veikkaan, että se tulee olemaan myös suurin muutos siihen kansanedustajien arvostukseen, Anttila jatkaa.

– Minä saan ihan hyvän eläkkeen, siitä ei ollut kyse, vaan puhe oli tämän järjestelmän yhdenvertaisuudesta.
Keskustelun päätteeksi kansanedustajia pyydetään mainitsemaan politiikasta nimeltä yksi henkilö, joka on painunut parhaiten heidän mieleensä vuosien varrella.

– Kyllä aikanaan Harri Holkeri jäi vahvasti mieleen. Siinä oli sellainen tilanne, että korpivaelluksen jälkeen vihdoin pääsimme hallituksen. Olimme olleet ulkopoliittisesti epäluotettavia, mutta sitten marssimme paraatiovista hallitukseen ja vieläpä ulkoministeriöön. Se siitä ulkopoliittisesta epäluotettavuudesta. Se oli valtava murros meidän puolueelle, hän jäi mieleen tämän muutoksen esikuvana, Salolainen kertoo.

Sirkka-Liisa Anttila mainitsee henkilön, joka koulutti häntä ensimmäisellä vaalikaudella.

– Oli ensimmäinen syksy -83, valtion budjetti oli tullut eduskuntaan ja siinä maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi esitti, että siementarkastuslaitos pitää siirtää Loimaalle. Minä tulin Forssasta, Someron naapurista ja Somero myös halusi sen itselleen. Laitoin kauniin kirjeen vaalipiirin kollegoille, että pitäisikö meidän yhdessä kokoontua miettimään, kuinka saisimme sen Somerolle.

– Ei kulu kuin hetki, kun Saara Mikkola, kokenut kansanedustaja tulee puhelinlankoja pitkin ja sanoo, että Sirkka-Liisa, noviisit ei täällä meitä kokeneita komentele.

– Nokkimisjärjestys oli äärimmäisen suuri asia silloin.

Kari Uotila puolestaan mainitsee nimeltä Esko Helteen, joka oli hänelle isähahmo uran alussa.

– Janakkalan mies on jäänyt parhaiten mieleen.

Ilta-Sanomat järjestää koko päivän kestävät suuret Vaalimessut Sanomatalon Mediatorilla tänään torstaina 14.3.2019.

Voit seurata suoraa lähetystä tai koko ajan päivittyvää seurantajuttua tästä.